Hymistelyketju, tavallisia juttuja

Joko katsoitte Lapin sota elokuvan? Mielipiteitä?

Vierailija kirjoitti:

Joko katsoitte Lapin sota elokuvan? Mielipiteitä?

En itse vielä, yksi elokuvien ystävä kehui. Ei ollut uskonut etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Luin aika paljon tätä keskustelua ja ajattelin tulla muistuttamaan osaa keskustelijoista, että kaikilla on jotain ongelmia ja kukaan ei ole täydellinen.

Osa viesteistä kertoo selvästi enemmän negatiiviata kirjoittajasta, kuin kirjoituksen kohteesta.

Viestit kertoo aina myös kirjoittajasta. Tätä on täällä jankattu kyllästymiseen asti. Turhaan.

Vierailija kirjoitti:

Joko katsoitte Lapin sota elokuvan? Mielipiteitä?

Uutisissa puhuttiin että sodan jäljiltä on jonkin verran saksalaisten sotilaiden jälkeläisiä Suomessa, tietääköhän he itse mistä ovat lähtöisin ja millaisia tarinoita heihin liittyy, se olisi seuraavan elokuvan mielenkiintoinen aihe. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ähh, talviaika, heräsin aamulla taas jo 5 jälkeen, aiemmin olin tottunut heräämään kuudelta. Vähän tylsää ehkä, kuun aamulla pimeää ja iltapäivällä hämärää. No, ehkä voi ajatella että parin kuukauden kuluttua päivä pitenee taas. Toisen nimen nimpparit tänään, Amanda, sen kunniaksi, tai siis tekosyyllä, otin käyttöön uudet lapaset ekaa kertaa.
Valittiin sittenkin sellainen tavallisen ruskea arkku. Se alkoi viikonloppuna tuntua premmlata vaihtoehdolta vaikka punainen hieno olikin. Mietin miltä se näyttäisi kukkien kanssa ja tuli mieleen joulukuusi, siispä ei sittenkään. Itse kyllä ihastuin siihen punaiseen, mietin pitäisikö jo itselle tilata valmiiksi, sanoivat että on jonkinlainen sesonkiväri, eli siis ei välttämättä aina valikoimissa. Toki varmaan rusakeankin voisi sävyttää punaiseksi halutessaan.
Meillä myös totuttiin lukemaan lapsuudessa. Tänään aamullakin luin, kun oli tunti ylimääräistä aikaa. Sain yhden kirjan luettuakin loppuun ja vietyä takaisin kirjastoon.

Tää talviaika on aina yhtä kamala kun siihen siirrytään, joulu helpottaa ja tammikuu. Onko pysyvästä kesäajasta jo tehty Kansalaisaloite?

Mua ei haittaa, ei siis uniongelmaa yms. Tiedän monia, kelle on ongelma.

Minun mielestäni siirto seis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joko katsoitte Lapin sota elokuvan? Mielipiteitä?

Uutisissa puhuttiin että sodan jäljiltä on jonkin verran saksalaisten sotilaiden jälkeläisiä Suomessa, tietääköhän he itse mistä ovat lähtöisin ja millaisia tarinoita heihin liittyy, se olisi seuraavan elokuvan mielenkiintoinen aihe. 

Joillakin ihmisillä Lapissa on saksalaisperäinen sukunimi mutta vanhemmat ovat kuulemma suomalaisia, mistä niiden nimi sitten on tullut. Onko saksalainen sotilas jäänyt Suomeen ja oppinut kielen ja suomettunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ähh, talviaika, heräsin aamulla taas jo 5 jälkeen, aiemmin olin tottunut heräämään kuudelta. Vähän tylsää ehkä, kuun aamulla pimeää ja iltapäivällä hämärää. No, ehkä voi ajatella että parin kuukauden kuluttua päivä pitenee taas. Toisen nimen nimpparit tänään, Amanda, sen kunniaksi, tai siis tekosyyllä, otin käyttöön uudet lapaset ekaa kertaa.
Valittiin sittenkin sellainen tavallisen ruskea arkku. Se alkoi viikonloppuna tuntua premmlata vaihtoehdolta vaikka punainen hieno olikin. Mietin miltä se näyttäisi kukkien kanssa ja tuli mieleen joulukuusi, siispä ei sittenkään. Itse kyllä ihastuin siihen punaiseen, mietin pitäisikö jo itselle tilata valmiiksi, sanoivat että on jonkinlainen sesonkiväri, eli siis ei välttämättä aina valikoimissa. Toki varmaan rusakeankin voisi sävyttää punaiseksi halutessaan.
Meillä myös totuttiin lukemaan lapsuudessa. Tänään aamullakin luin, kun oli tunti ylimääräistä aikaa. Sain yhden kirjan luettuakin loppuun ja vietyä takaisin kirjastoon.

Tää talviaika on aina yhtä kamala kun siihen siirrytään, joulu helpottaa ja tammikuu. Onko pysyvästä kesäajasta jo tehty Kansalaisaloite?

Talvi/kesäaika-vaihtelun lopetus on jumiutunut EU:n oliko se nyt komissioon vuosiksi. Nythänsuomalainen meppi  on ottanut asian taas esiin. Onhan se hyvä aihe jos vaaleja ajattelee.

Vierailija kirjoitti:

Joko katsoitte Lapin sota elokuvan? Mielipiteitä?

Katon kun tulee telkasta. Saa nähdä millainen tarina siihen on liitetty. Niitä sen aikaisia ihmisiäkin kai vielä elossa.

Nainen osoittautui alle vuosikymmenessä mieheksi. Rööki savusi, pieru raikui, röllöisää vatsaa kiristi t-paita tekstillä "I bier". Kuivakkaan tukan ja keltamustien varpaankynsien väli lemusi hielle ihan hempskutisti. Onneksi hän oli lyhyehkö emäntä. Vahva ja raivoisa alinomaa. Oikea kotikontiotar. Viinan turpeuttaman kasvokehän keskeltä huulikraateristä suitsuili valkosipulin ja messingin lemua. Seksi välillämme oli karkeaa ja onneksi pikaista. Peiliä en tarvinnut viiteen vuoteen. Vilkaisu tähän naiseen heijasteli tolaani yks yhteen. Sitten mä sanoin Irmelille (nimi muutettu) että vien vain roskat ja sekstataan sitten., voiko riisuuntua ja mennä divaanille odottamaan Täällä ollaan yksinäistä miestä Turun ulkosaaristossa. Hieno homma. Ihan tässä hymyillyttää vapaana elää. Jokohan se "Irkkuli" on divaanilta noussut..

 M 57

Vierailija kirjoitti:

Nainen osoittautui alle vuosikymmenessä mieheksi. Rööki savusi, pieru raikui, röllöisää vatsaa kiristi t-paita tekstillä "I bier". Kuivakkaan tukan ja keltamustien varpaankynsien väli lemusi hielle ihan hempskutisti. Onneksi hän oli lyhyehkö emäntä. Vahva ja raivoisa alinomaa. Oikea kotikontiotar. Viinan turpeuttaman kasvokehän keskeltä huulikraateristä suitsuili valkosipulin ja messingin lemua. Seksi välillämme oli karkeaa ja onneksi pikaista. Peiliä en tarvinnut viiteen vuoteen. Vilkaisu tähän naiseen heijasteli tolaani yks yhteen. Sitten mä sanoin Irmelille (nimi muutettu) että vien vain roskat ja sekstataan sitten., voiko riisuuntua ja mennä divaanille odottamaan Täällä ollaan yksinäistä miestä Turun ulkosaaristossa. Hieno homma. Ihan tässä hymyillyttää vapaana elää. Jokohan se "Irkkuli" on divaanilta noussut..

 M 57

Hauska tarina. Oot taitava näppäilijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joko katsoitte Lapin sota elokuvan? Mielipiteitä?

Uutisissa puhuttiin että sodan jäljiltä on jonkin verran saksalaisten sotilaiden jälkeläisiä Suomessa, tietääköhän he itse mistä ovat lähtöisin ja millaisia tarinoita heihin liittyy, se olisi seuraavan elokuvan mielenkiintoinen aihe. 

Joillakin ihmisillä Lapissa on saksalaisperäinen sukunimi mutta vanhemmat ovat kuulemma suomalaisia, mistä niiden nimi sitten on tullut. Onko saksalainen sotilas jäänyt Suomeen ja oppinut kielen ja suomettunut?

Tommi Kinnunen on kirjoittanut kirjassaan "Ei kertonut katuvansa" saksalaisten kanssa seurustelleitten naisten kohtaloista ja kohtelusta. Tehnyt paljon pohjatyötä. Moralisointia ja tuomitsemista oli ollut.Tuskin lasten on annettu unohtaa  syntyperäänsä. Katsoin telkasta haastattelun. Joku poliitikko kauan sitten kertoi olevansa saksalaisen sotilaan lapsi. Ikävää kohtelua oli joutunut hänkin kokemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen osoittautui alle vuosikymmenessä mieheksi. Rööki savusi, pieru raikui, röllöisää vatsaa kiristi t-paita tekstillä "I bier". Kuivakkaan tukan ja keltamustien varpaankynsien väli lemusi hielle ihan hempskutisti. Onneksi hän oli lyhyehkö emäntä. Vahva ja raivoisa alinomaa. Oikea kotikontiotar. Viinan turpeuttaman kasvokehän keskeltä huulikraateristä suitsuili valkosipulin ja messingin lemua. Seksi välillämme oli karkeaa ja onneksi pikaista. Peiliä en tarvinnut viiteen vuoteen. Vilkaisu tähän naiseen heijasteli tolaani yks yhteen. Sitten mä sanoin Irmelille (nimi muutettu) että vien vain roskat ja sekstataan sitten., voiko riisuuntua ja mennä divaanille odottamaan Täällä ollaan yksinäistä miestä Turun ulkosaaristossa. Hieno homma. Ihan tässä hymyillyttää vapaana elää. Jokohan se "Irkkuli" on divaanilta noussut..

 M 57

Hauska tarina. Oot taitava näppäilijä.

😂

Vierailija kirjoitti:

Nainen osoittautui alle vuosikymmenessä mieheksi. Rööki savusi, pieru raikui, röllöisää vatsaa kiristi t-paita tekstillä "I bier". Kuivakkaan tukan ja keltamustien varpaankynsien väli lemusi hielle ihan hempskutisti. Onneksi hän oli lyhyehkö emäntä. Vahva ja raivoisa alinomaa. Oikea kotikontiotar. Viinan turpeuttaman kasvokehän keskeltä huulikraateristä suitsuili valkosipulin ja messingin lemua. Seksi välillämme oli karkeaa ja onneksi pikaista. Peiliä en tarvinnut viiteen vuoteen. Vilkaisu tähän naiseen heijasteli tolaani yks yhteen. Sitten mä sanoin Irmelille (nimi muutettu) että vien vain roskat ja sekstataan sitten., voiko riisuuntua ja mennä divaanille odottamaan Täällä ollaan yksinäistä miestä Turun ulkosaaristossa. Hieno homma. Ihan tässä hymyillyttää vapaana elää. Jokohan se "Irkkuli" on divaanilta noussut..

 M 57

Virkistävän uusi näkäkulma!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen osoittautui alle vuosikymmenessä mieheksi. Rööki savusi, pieru raikui, röllöisää vatsaa kiristi t-paita tekstillä "I bier". Kuivakkaan tukan ja keltamustien varpaankynsien väli lemusi hielle ihan hempskutisti. Onneksi hän oli lyhyehkö emäntä. Vahva ja raivoisa alinomaa. Oikea kotikontiotar. Viinan turpeuttaman kasvokehän keskeltä huulikraateristä suitsuili valkosipulin ja messingin lemua. Seksi välillämme oli karkeaa ja onneksi pikaista. Peiliä en tarvinnut viiteen vuoteen. Vilkaisu tähän naiseen heijasteli tolaani yks yhteen. Sitten mä sanoin Irmelille (nimi muutettu) että vien vain roskat ja sekstataan sitten., voiko riisuuntua ja mennä divaanille odottamaan Täällä ollaan yksinäistä miestä Turun ulkosaaristossa. Hieno homma. Ihan tässä hymyillyttää vapaana elää. Jokohan se "Irkkuli" on divaanilta noussut..

 M 57

Virkistävän uusi näkäkulma!

näkökulma

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joko katsoitte Lapin sota elokuvan? Mielipiteitä?

Uutisissa puhuttiin että sodan jäljiltä on jonkin verran saksalaisten sotilaiden jälkeläisiä Suomessa, tietääköhän he itse mistä ovat lähtöisin ja millaisia tarinoita heihin liittyy, se olisi seuraavan elokuvan mielenkiintoinen aihe. 

Joillakin ihmisillä Lapissa on saksalaisperäinen sukunimi mutta vanhemmat ovat kuulemma suomalaisia, mistä niiden nimi sitten on tullut. Onko saksalainen sotilas jäänyt Suomeen ja oppinut kielen ja suomettunut?

Tommi Kinnunen on kirjoittanut kirjassaan "Ei kertonut katuvansa" saksalaisten kanssa seurustelleitten naisten kohtaloista ja kohtelusta. Tehnyt paljon pohjatyötä. Moralisointia ja tuomitsemista oli ollut.Tuskin lasten on annettu unohtaa  syntyperäänsä. Katsoin telkasta haastattelun. Joku poliitikko kauan sitten kertoi olevansa saksalaisen sotilaan lapsi. Ikävää kohtelua oli joutunut hänkin kokemaan.

Arvatenkin.

Vierailija kirjoitti:

Nainen osoittautui alle vuosikymmenessä mieheksi. Rööki savusi, pieru raikui, röllöisää vatsaa kiristi t-paita tekstillä "I bier". Kuivakkaan tukan ja keltamustien varpaankynsien väli lemusi hielle ihan hempskutisti. Onneksi hän oli lyhyehkö emäntä. Vahva ja raivoisa alinomaa. Oikea kotikontiotar. Viinan turpeuttaman kasvokehän keskeltä huulikraateristä suitsuili valkosipulin ja messingin lemua. Seksi välillämme oli karkeaa ja onneksi pikaista. Peiliä en tarvinnut viiteen vuoteen. Vilkaisu tähän naiseen heijasteli tolaani yks yhteen. Sitten mä sanoin Irmelille (nimi muutettu) että vien vain roskat ja sekstataan sitten., voiko riisuuntua ja mennä divaanille odottamaan Täällä ollaan yksinäistä miestä Turun ulkosaaristossa. Hieno homma. Ihan tässä hymyillyttää vapaana elää. Jokohan se "Irkkuli" on divaanilta noussut..

 M 57

Irmeli taitaa olla Fingerborgin Rivo-Riitan sisko.😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen osoittautui alle vuosikymmenessä mieheksi. Rööki savusi, pieru raikui, röllöisää vatsaa kiristi t-paita tekstillä "I bier". Kuivakkaan tukan ja keltamustien varpaankynsien väli lemusi hielle ihan hempskutisti. Onneksi hän oli lyhyehkö emäntä. Vahva ja raivoisa alinomaa. Oikea kotikontiotar. Viinan turpeuttaman kasvokehän keskeltä huulikraateristä suitsuili valkosipulin ja messingin lemua. Seksi välillämme oli karkeaa ja onneksi pikaista. Peiliä en tarvinnut viiteen vuoteen. Vilkaisu tähän naiseen heijasteli tolaani yks yhteen. Sitten mä sanoin Irmelille (nimi muutettu) että vien vain roskat ja sekstataan sitten., voiko riisuuntua ja mennä divaanille odottamaan Täällä ollaan yksinäistä miestä Turun ulkosaaristossa. Hieno homma. Ihan tässä hymyillyttää vapaana elää. Jokohan se "Irkkuli" on divaanilta noussut..

 M 57

Virkistävän uusi näkäkulma!

Hulvatonta huumoria täällä kaivattiinkin. Kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Keskusteluketjussa

* keskustellaan, ei poisteta viestejä

* voidaan olla eri mieltä, ei riidellä

* ei haukuta toisia, eikä toisten viestejä

* pysytään aiheessa, sopivaisuuden rajoissa

* härskit rivoudet ei kuulu Aihe vapaaseen, niille on oma Seksiosionsa - aiheestakin

 

Tänäänkin poistui kymmeniä ihan tavallisia viestejä - miksi?

Isännöitsijä ottaa oikeuden omiin käsiinsä?

 

Poistuu tämäkin, saatte nähdä. Poistaja ei sanoilla pärjää.

Mua ei haittaa edes mitkään seksijutut. Oletan, että ylempänä oleva kommentti "Nainen osoittautui..." liittyi jotenkin seksiin, mutta jo nuo kaksi ensimmäistä sanaa sai mun hyppäämään kommentin yli. Mä olen kirjoittanut aiemminkin nopean lukemisen tekniikasta. Itse jouduin opettelamaan tekniikan työelämässä ollessani, kun piti käydä läpi satoja lakeja, tuhansia viranomaismääräyksiä, EU-direktiiveja ja ties mitä hakien vain nopeasti sen tiedon, liittyykö tämä jotenkin siihen asiaan, mihin mä tarvitsen tietoa. Mulla olisi mennyt kuukausia, jos olisin lukenut joka ainoan sanasta sanaan. Kuitenkin koko homma piti tehdä parissa päivässä. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa täällä taas ankeeta.

Ankeus on katsojan silmissä ja asenteessa. 

Eipä kun viesteissä ja niiden aiheissa. Samaa jaarittelua säästä ja käsitöistä.   Ankeeta on. 

Tiedätkö mikä on ankeinta? Se on valitus toisten viesteistä ja niiden aiheista tuomatta mitään lisää itsekään tähän keskusteluun. 

Kaikista ankeinta on kirjoittaa siitä ja yläpeukuttaa itse. Tuomatta uutta itsekään. "Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin,"  olisi äitini sanonut.

Mistä sinä tiedät kuka peukuttaa mitäkin. Et mistään. Se vasta olisikin ihme. Vinkkinä täällä, kun voi peukuttaa montakin kertaa jos osaa. Samalla jokainen täällä luo tämän keskustelun. Kirjoita sinä siis jotain hauskaa tänne itse sitten, kun "yleisönä" toivot sellaista. Luo itse siis hauskuutta ennen kuin valitat tylsyydestä ja ankeudesta. Minun äitini pisti minut ulos lapsena jos tylsyyttä valitin. Sanoi, että keksi tekemistä ja minä yleensä keksin. Tämä ajatus on hyvä tännekin. Keksi hauskaa jos sinulla on tylsää. Minä en esim välitä ja ole sitä vastaan. 

Sieltä se sinun pakonomainen ulkoilusi ja kävelysi  siis juontaa. 

Tässäpäs erinomainen esimerkki vain ja ainoastaan riidanhakuisesta viestistä, mutta emme mene ansaan...

Samaa mietin, tylsä on tämän ihmisen elämä.

Ettekö oikeasti huomaa, että kumpikin menitte ansaan ja kunnolla? Intoonnuitte kohdistamaan  negatiivisuutta viestin kirjoittajalle ja holhoavaa ohjailua jollekin toiselle kirjoittajalle riidan torjumiseksi. Edelleen olemme aikuisia täällä. Olkoon tarkoitus mikä hyvänsä, tällainen kaitseminen on alentavaa. Se ei poista ongelmia, vaan saattaa lisätä niitä. Emännöinti aikoinaan alkoi näin. Sen tavoite oli sitoa autettava auttamiseen. Ei viisasta. 

Jos itse tähän totean niin viestiini liittyen joku kirjoitti, että minua holhotaan yms. Silti minä itse näen asian toisin. Tiedätkö mikä minua itseäni eniten ärsyttää? Se on väärät oletukset ja vihjailut. Nytkin se, että äitini sanoma lause ulkoilusta olisi vaikuttanut siihen, että kävelen paljon tms tai että tuo olisi pakkomielteistä. Näin myös lukijalla on vastuunsa. Hän ei olettaa asioita vaan kysy jos et tiedä on vinkkinäni. Älä oleta ja kovin helposti tulkitse, koska se menee usein pieleen. Tämä yleisesti. 

Aina kun puhuu tai kirjoittaa jotain, altistuu muiden tulkinnoille. Se on olennainen osa keskustelua myös oikeassa elämässä. Siltä ei voi välttyä kuin erakoitumalla. Ihmisten keskinäinen vuorovaikutus on juuri sitä, että esitetään mielipiteitä ja vaihdetaan ajatuksia. Vastapuolen ajatuksia ei voi määrätä. Niistä voi pitää tai olla pitämättä. Voi itse myös valita, välittääkö niistä vai ei. Tämä kaikki yleisellä tasolla. Tämän on joku muu täällä jo aiemmin kertonut.

Sinulle vastaan, että ymmärrän, että toisten ajatukset voivat herättää ärtymystä ja haluaisit rajata niitä. Se on inhimillistä, mutta ei oikein mahdollista, ei täällä eikä oikeassa elämässä. Eikä se olisi itsellekään hyväksi. Kirjoitin siitä, että äitini kehotus lukemiseen teki minusta kirjafriikin. En näe siinä mitään pahaa, jos joku sellaisen huomion tekisi. Ottaisin sen lähinnä kohteliaisuutena, että joku näkee vaivaa oivaltaakseen jotain elämästäni. Niin eri lailla voi asioita tulkita, ja se on ok.

Ei minua ärsytä se, että joku tulkitsee väärin asioitani. Niin moni tekee, mutta minä en taas yleensä tee niin jos mietitään elämääni. En Minä mieluummin kysyn ennenkuin toiselle sen enempää totean mitään "tärkeämpää" häneen liittyen. Mieluummin siis selvitän asioita ja kysyn ennenkuin tulkitsen pieleen. Näin jos muistutan keskusteluista niin kysyminen ei maksa mitään. 

Näin rajaanko minä sitten jotain täällä jos kerron omista ajatuksistani ja tavoistani. Silti olemme täällä vieraita ihmisiä ja näin minä en kovin helposti oleta toisesta mitään siihenkään vedoten. Jos viittaan tuohon viestiin, jossa kirjoitettiin, että äitini lause yms selittää minun pakkomielteeni ulkoiluun ja kävelyyn niin sanani pakkomielle on jo itsessään melko negatiivinen sana. Jos halutaan alkaa sen enemmän miettimään. Pakkomielle on yleensä negatiivinen sana kaikissa asioissa missä se esiintyy. Näin jos oikein siis halutaan sanaan tarttua niin kuin sinäkin viestisi lopussa teit niin kirjafriikki on lievempi ilmaus kuin pakkomielle tai pakkomielteinen. Jos minä haluaisin täällä kirjoittaa, jollekin ulkoilusta pitävälle samanlaisesti niin käyttäisin toista ilmausta, kuten vaikkapa, että olet tottunut olemaan ulkona tai vaikkapa, että pidät ulkoilusta yms. Näin tälläkin on merkitystä miten asiat selittää. Ehkä minä olen senverran harkitseva ihminen joskus, että kysyn siis mieluummin kuin oletan. Joku ihminen voi näyttää toiselta mitä on ja hänen ajatuksensa ovatkin todella erilaisia. Jos nettituttuja mietin niin jos olisin esim olettanut, että paljon opiskellut tyyppi olisi pitänyt tuosta "työstää" siellä sivustolla niin olisin heti mennyt pieleen. Hän teki sitä pärjääkseen muiden hommien lisäksi, vaikka hän olisi mieluummin saanut hyväpalkkaisen yhden työn ja pärjännyt sillä. Näin sielläkin piti ajatella ihmisen elämää enemmänkin ja miettiä mitä kirjoittaa tältä osin. Esim heidän rahoistaan ja tuloistaan yms ei ollut ok kysyä ikinä ja se kuulunut sinne. He kertoivat jos tahtoivat. Nämä esimerkkejä, mutta kysyjällä on aina myös vastuunsa ja hän voi miettiä miten kysyy ja mistä. Silti kysyminen on parempi kuin olettaa. Nyt lopetan tähän, koska luen itse muiden kuulumisia mieluummin kuin pjdij elämääni nyt sen enempää. Sitä tulee kuitenkin pohdittua. 

Jank jank jaarittelua taas. Ja  aiheena  Minä ja minun tulkintani.

 Lopeta jo.

Tämä on muuttunut P:n terapiaketjuksi. Hän vie tilaa kivoilta jutuilta. Yleisilme valittava ja ankea.

"Hän vie tilaa kivoilta jutuilta. Yleisilme valittava ja ankea." Paljon vähemmän kuitenkin kuin vuosikausia kestäneet "D sitä ja D tätä".  P:n kirjoitukset on helppo tunnistaa - ainakin omasta mielestäni - joten jos et halua lukea P:n kommentteja, niin miksi edes teet niin? Hyppää vaan yli ja kirjoita itse jotain sellaista, mikä ei ole "valittavaa eikä ankeaa". 

Nyt se ritarius, josta sinua epäilin, on tarttunut minuun. Minäkin pistin lusikkani soppaan, mutta valitsin toisen näkökulman. Toisten käytöstä ei voi muuttaa. Muutetaan omaa käytöstä niin, että kritiikiltä lähtee pohja. Ei lähdetä selittämään. Ei piitata arvosteluista, vaan ohitetaan ne.

Tuossa olet oikeassa, että d-jutut oli toista luokkaa. P kirjoittaa asiallisesti eikä nimittele ketään, d kiroili ja käytti kieltä, jota tukkijätkätkin olisi hävenneet. 

Olen sun kanssasi samaa mieltä siitä, että kiusaajalle ei pidä antaa sitä, mitä kiusaaja sinusta haluaa. Joko pitää antaa kunnolla köniin tai sitten ohittaa kiusaajan jutut kuin hyttysen ininä. Sitäpaitsi hyttynenkin on arvokkaampi olento kuin kiusaaja. Mutta kiusaajathan just valitseekin uhreikseen ne, joilta saavat haluamansa. Huomion. P on kuitenkin näissä "puolustuspuheissaan" kirjoittanut aika paljon monenlaisista asioista, jotka ilman tätä puolustelutarkoitusta olisi mielenkiintoisia keskustelunaiheita meille muillekin. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa täällä taas ankeeta.

Ankeus on katsojan silmissä ja asenteessa. 

Eipä kun viesteissä ja niiden aiheissa. Samaa jaarittelua säästä ja käsitöistä.   Ankeeta on. 

Tiedätkö mikä on ankeinta? Se on valitus toisten viesteistä ja niiden aiheista tuomatta mitään lisää itsekään tähän keskusteluun. 

Kaikista ankeinta on kirjoittaa siitä ja yläpeukuttaa itse. Tuomatta uutta itsekään. "Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin,"  olisi äitini sanonut.

Mistä sinä tiedät kuka peukuttaa mitäkin. Et mistään. Se vasta olisikin ihme. Vinkkinä täällä, kun voi peukuttaa montakin kertaa jos osaa. Samalla jokainen täällä luo tämän keskustelun. Kirjoita sinä siis jotain hauskaa tänne itse sitten, kun "yleisönä" toivot sellaista. Luo itse siis hauskuutta ennen kuin valitat tylsyydestä ja ankeudesta. Minun äitini pisti minut ulos lapsena jos tylsyyttä valitin. Sanoi, että keksi tekemistä ja minä yleensä keksin. Tämä ajatus on hyvä tännekin. Keksi hauskaa jos sinulla on tylsää. Minä en esim välitä ja ole sitä vastaan. 

Sieltä se sinun pakonomainen ulkoilusi ja kävelysi  siis juontaa. 

Tässäpäs erinomainen esimerkki vain ja ainoastaan riidanhakuisesta viestistä, mutta emme mene ansaan...

Samaa mietin, tylsä on tämän ihmisen elämä.

Ettekö oikeasti huomaa, että kumpikin menitte ansaan ja kunnolla? Intoonnuitte kohdistamaan  negatiivisuutta viestin kirjoittajalle ja holhoavaa ohjailua jollekin toiselle kirjoittajalle riidan torjumiseksi. Edelleen olemme aikuisia täällä. Olkoon tarkoitus mikä hyvänsä, tällainen kaitseminen on alentavaa. Se ei poista ongelmia, vaan saattaa lisätä niitä. Emännöinti aikoinaan alkoi näin. Sen tavoite oli sitoa autettava auttamiseen. Ei viisasta. 

Jos itse tähän totean niin viestiini liittyen joku kirjoitti, että minua holhotaan yms. Silti minä itse näen asian toisin. Tiedätkö mikä minua itseäni eniten ärsyttää? Se on väärät oletukset ja vihjailut. Nytkin se, että äitini sanoma lause ulkoilusta olisi vaikuttanut siihen, että kävelen paljon tms tai että tuo olisi pakkomielteistä. Näin myös lukijalla on vastuunsa. Hän ei olettaa asioita vaan kysy jos et tiedä on vinkkinäni. Älä oleta ja kovin helposti tulkitse, koska se menee usein pieleen. Tämä yleisesti. 

Aina kun puhuu tai kirjoittaa jotain, altistuu muiden tulkinnoille. Se on olennainen osa keskustelua myös oikeassa elämässä. Siltä ei voi välttyä kuin erakoitumalla. Ihmisten keskinäinen vuorovaikutus on juuri sitä, että esitetään mielipiteitä ja vaihdetaan ajatuksia. Vastapuolen ajatuksia ei voi määrätä. Niistä voi pitää tai olla pitämättä. Voi itse myös valita, välittääkö niistä vai ei. Tämä kaikki yleisellä tasolla. Tämän on joku muu täällä jo aiemmin kertonut.

Sinulle vastaan, että ymmärrän, että toisten ajatukset voivat herättää ärtymystä ja haluaisit rajata niitä. Se on inhimillistä, mutta ei oikein mahdollista, ei täällä eikä oikeassa elämässä. Eikä se olisi itsellekään hyväksi. Kirjoitin siitä, että äitini kehotus lukemiseen teki minusta kirjafriikin. En näe siinä mitään pahaa, jos joku sellaisen huomion tekisi. Ottaisin sen lähinnä kohteliaisuutena, että joku näkee vaivaa oivaltaakseen jotain elämästäni. Niin eri lailla voi asioita tulkita, ja se on ok.

Ei minua ärsytä se, että joku tulkitsee väärin asioitani. Niin moni tekee, mutta minä en taas yleensä tee niin jos mietitään elämääni. En Minä mieluummin kysyn ennenkuin toiselle sen enempää totean mitään "tärkeämpää" häneen liittyen. Mieluummin siis selvitän asioita ja kysyn ennenkuin tulkitsen pieleen. Näin jos muistutan keskusteluista niin kysyminen ei maksa mitään. 

Näin rajaanko minä sitten jotain täällä jos kerron omista ajatuksistani ja tavoistani. Silti olemme täällä vieraita ihmisiä ja näin minä en kovin helposti oleta toisesta mitään siihenkään vedoten. Jos viittaan tuohon viestiin, jossa kirjoitettiin, että äitini lause yms selittää minun pakkomielteeni ulkoiluun ja kävelyyn niin sanani pakkomielle on jo itsessään melko negatiivinen sana. Jos halutaan alkaa sen enemmän miettimään. Pakkomielle on yleensä negatiivinen sana kaikissa asioissa missä se esiintyy. Näin jos oikein siis halutaan sanaan tarttua niin kuin sinäkin viestisi lopussa teit niin kirjafriikki on lievempi ilmaus kuin pakkomielle tai pakkomielteinen. Jos minä haluaisin täällä kirjoittaa, jollekin ulkoilusta pitävälle samanlaisesti niin käyttäisin toista ilmausta, kuten vaikkapa, että olet tottunut olemaan ulkona tai vaikkapa, että pidät ulkoilusta yms. Näin tälläkin on merkitystä miten asiat selittää. Ehkä minä olen senverran harkitseva ihminen joskus, että kysyn siis mieluummin kuin oletan. Joku ihminen voi näyttää toiselta mitä on ja hänen ajatuksensa ovatkin todella erilaisia. Jos nettituttuja mietin niin jos olisin esim olettanut, että paljon opiskellut tyyppi olisi pitänyt tuosta "työstää" siellä sivustolla niin olisin heti mennyt pieleen. Hän teki sitä pärjääkseen muiden hommien lisäksi, vaikka hän olisi mieluummin saanut hyväpalkkaisen yhden työn ja pärjännyt sillä. Näin sielläkin piti ajatella ihmisen elämää enemmänkin ja miettiä mitä kirjoittaa tältä osin. Esim heidän rahoistaan ja tuloistaan yms ei ollut ok kysyä ikinä ja se kuulunut sinne. He kertoivat jos tahtoivat. Nämä esimerkkejä, mutta kysyjällä on aina myös vastuunsa ja hän voi miettiä miten kysyy ja mistä. Silti kysyminen on parempi kuin olettaa. Nyt lopetan tähän, koska luen itse muiden kuulumisia mieluummin kuin pjdij elämääni nyt sen enempää. Sitä tulee kuitenkin pohdittua. 

Jank jank jaarittelua taas. Ja  aiheena  Minä ja minun tulkintani.

 Lopeta jo.

Tämä on muuttunut P:n terapiaketjuksi. Hän vie tilaa kivoilta jutuilta. Yleisilme valittava ja ankea.

"Hän vie tilaa kivoilta jutuilta. Yleisilme valittava ja ankea." Paljon vähemmän kuitenkin kuin vuosikausia kestäneet "D sitä ja D tätä".  P:n kirjoitukset on helppo tunnistaa - ainakin omasta mielestäni - joten jos et halua lukea P:n kommentteja, niin miksi edes teet niin? Hyppää vaan yli ja kirjoita itse jotain sellaista, mikä ei ole "valittavaa eikä ankeaa". 

Nyt se ritarius, josta sinua epäilin, on tarttunut minuun. Minäkin pistin lusikkani soppaan, mutta valitsin toisen näkökulman. Toisten käytöstä ei voi muuttaa. Muutetaan omaa käytöstä niin, että kritiikiltä lähtee pohja. Ei lähdetä selittämään. Ei piitata arvosteluista, vaan ohitetaan ne.

Tuossa olet oikeassa, että d-jutut oli toista luokkaa. P kirjoittaa asiallisesti eikä nimittele ketään, d kiroili ja käytti kieltä, jota tukkijätkätkin olisi hävenneet. 

Olen sun kanssasi samaa mieltä siitä, että kiusaajalle ei pidä antaa sitä, mitä kiusaaja sinusta haluaa. Joko pitää antaa kunnolla köniin tai sitten ohittaa kiusaajan jutut kuin hyttysen ininä. Sitäpaitsi hyttynenkin on arvokkaampi olento kuin kiusaaja. Mutta kiusaajathan just valitseekin uhreikseen ne, joilta saavat haluamansa. Huomion. P on kuitenkin näissä "puolustuspuheissaan" kirjoittanut aika paljon monenlaisista asioista, jotka ilman tätä puolustelutarkoitusta olisi mielenkiintoisia keskustelunaiheita meille muillekin. 

Sivusta:

Vastasit juuri viestien poistajalle. Mitä siitä ajattelet?

Mua ei kiinnosta, kenelle vastaan. Mä vastaan vain kirjoitettuun kommenttiin. Ihan sama, kuka sen kommentin oli kirjoittanut.