Hymistelyketju, tavallisia juttuja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä en soisi diagnooseja jaettavan, tuskin kenestäkään kirjoittajasta tiedetään niin paljoa, että se olisi millään muotoa relevantti. Ei edes silloin, vaikka arvaajalla olisi koulutuskin, saati sitten keittiöpsygologit? Ei ole sivistynyttä, eikä kohteliasta arvuutella noinkin tärkeästä asiasta.

Sivistynyttä ja kohteliasta käytöstä edellytetään kaikilta täällä. Kun ei sitä osoita, saa diagnoosin ainakin mun mielessäni, varmaan muidenkin.

Näin minäkin ajattelen. Yritän ymmärtää outoakin viestintää, taustalla on usein sairaus. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kostat meille kaikille, hullu kostaja? Poistat kaikkien viestejä hyödyttömässä kostossasi, etkö ymmärrä yhtään mitään???

Mulla kans mitta täyttyi N Y T

Pitäkää tunkkinne

 

Etsin uuden ketjun henkeville keskusteluille, täällä se ei näemmä onnistu.

Miksi pitää tahallaan pilata oiva ketju? En vaan tajua.

Tuo Kostaja jo kauan sitten kirjoitti, että haluaa lopettaa näissä kuulumisketjuissa kaiken kirjoittelun. Tosin totesi, että voi jäädä tänne Lampaan eli mun kanssa kirjoittelemaan. Taisi tietää, että mua ei täältä ihan helposti saa ajettua pois. Sen verran luupää kun olen,,että minään lauhkeana lampaana en todellakaan aio astella Kostajan teuraalle. 

Moni on tästäKIN ketjusta lähtenyt. Tehnyt juuri niinkuin Kostaja on halunnutkin.  Mutta jotkut meistä ei lähde. Jotkut meistä edelleen hymistelee tai vaikka keskustelee syvällisemmistäkin asioista.  En tiedä, mitä kamalaa Kostajan elämässä on joskus tapahtunut., mutta annetaanko me oikeesti Kostajan päättää?  Joo, on ärsyttävää, kun Kostaja poistattaa kommentteja, mutta Kostajako tämän ketjun muka omistaa?  Ei anneta sille periksi. Ihan vaan tälleen lauhkeana lampaana ehdotan. 

Tuota just en minäkään ymmärrä. Häätää kaikki kirjoittajat? Kostaa kaikille? Mikä on tarkoitus?

Mä tunnen ihmisiä, joille joku joskus vuosikymmeniä sitten on tehnyt jotain loukkaavaa. Ja jotka kantavat sitä katkeruutta koko lopun elämäänsä. Ja jos sen loukkauksen kohde ei olekaan  enää tavoitettavissa, purkavat sen kaiken kaunansa sitten muihin ihmisiin.  Jotkut jopa omiin alaikäisiin lapsiinsa. 

Mulla oli aikoinaan - vuosituhannen alussa - yksi tällainen ystävä. Miehensä petti ja jätti nuoremman naisen vuoksi. Ymmärrän vihan ja katkeruuden, mutta oikeasti tuollaisista asioista pitäisi kuitenkin vuosien jälkeen edes yrittää selvitä. Mä yritin auttaa ja tsempata häntä, koska kuvittelin, että avioero oli tapahtunut ihan hiljattain. Pari vuotta myöhemmin selvisi, että ero oli tapahtunut jo 10 vuotta aiemmin.  Sen parin vuoden aikana hänen lapsensa tulivat jo teini-ikään ja koska ystäväni myrkytti omalla katkeruudellaan koko kodin ilmapiirin, lapsensa halusivat muuttaakin isälleen. Ja tämähän vaan heitti bensaa liekkeihin. Mua kohtaan oli silloin ystävyytemme alussa ihan mukava, mutta pikkuhiljaa kaikki muuttui. Exäänsä ja lapsiinsa ei sitten lopulta ollut enää oikein mitään yhteyksiä, niin otti mut vihansa ja katkeruutensa kohteeksi. Joo ei. Hetken aikaa olin ymmärtäväinen, mutta sitten pistin välit kokonaan poikki. En tiedä, mitä hänelle nykyisin kuuluu eikä kiinnostakaan tietää. Liekö edes elossa enää. No eipä kiinnosta sekään. 

Ei mulla ole mitään viisastenkiveä, miten mielenterveysongelmia pitäisi  hoitaa. Varsinkaan, kun koko ajan pitää vaan kaikesta säästää. Mutta uskon, että yhä enemmän keskuudessamme liikkuu vahingollisia ihmisiä. Ei siksi, että olisivat jotenkin syntyjään pahoja vaan siksi, että eivät ole saaneet tarvitsemaansa apua ajoissa. 

Olet ehkä törmännyt narsistiin. Täällä ollaan käyty aiemmin  keskustelua narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Ihan maallikkopohjalta ja viestien perusteella, mm. Lauerman haastattelujen pohjalta. Narsismiin ei ole mitään hoitoa, koska sairaudentunne puuttuu. Narsisti ei lähtisi terapiaan. Narsisti ei opi eikä muutu. Narsisti on täysin sokea omalle käytökselleen ja näkee vian aina muissa. Hän jakaa lapsenomaisesti ihmisiä kivoihin ja ilkeisiin. Mitään todellista syytä jaolle ei tarvita. Narsisti ei siedä eriäviä mielipiteitä. Narsisti manipuloi muita valheellisilla rooleilla ja pyrkii keräämään hovin ympärilleen. Muut ovat hänelle vain välineitä. Todellisuudessa hän ei välitä kenestäkään.

Sairaanhoitajana varmaan tiedät, mitä tuhoa narsisti kylvää ympäristöönsä. Häntä ei voida auttaa tai parantaa. Hoito keskittyy uhrien auttamiseen, heidän suojautumiseensa narsistin hyökkäyksiltä.

Narsistin itsetunto on vaurioitunut. Kuva itsestä on ihanteellinen ja väärä. Hän on omasta mielestään iki-ihana äititeresa, vaikka kiroilee, nimittelee, arvostelee ja haastaa riitaa. Kaikkien työpaikkojen inhokki nro 1.

Anteeksi, kun olin tässä hetken aikaa tekemässä ihan muita juttuja. Ei vissiin pitäisi enää kommentoida sun kirjoitustasi, kun kommentistasi on jo yli tunti  aikaa eikä vanhoihin kirjoituuksiin kuulemma pitäisi enää puuttua. Voitasko vaikka keskustelle tämän vuoden raparperisadosta?  No vitsi vitsinä. 

Mä tiedän sekä sairaanhoitajana että tyttärenä ihan hiton hyvin, millaista tuhoa narsisti kylvää ympärilleen. Miten narsisti manipuloi ja saa  älykkyysomäärältäänkin ihan älykkään ihmisen uskomaan valheisiinsa. Joskus mua surettaa mun sisko, jota isä nyt manipuloi. Koska isä ei pysty enää manipuloimaan mua. Narsistihan aina tarvitsee edes yhden ihmisen, jota voi pitää kuristusotteessaan. Koska ilman sitä kuristusotetta narsisti ei koe olevansa enää olemassakaan. Olen siskolleni jo monta kertaa sanonut, että älä anna isän kohdella sua noin. Siis tavalla, jolla  sinä päädyt hautaan ennenkuin isä.  Mutta siskonikin on narsisti-isänsä uhri. Minä en onneksi enää ole. Enkä todellakaan aio mennä edes isän hautajaisiin. Kun KÄÄKkä kuolee, käyn ostamassa Alkosta kalleimman shamppanjapullon, mitä sieltä löytyy. Istun mukavasti shamppanjalasi kädessäni ja toivotan isälle "hasta la vista".

Kaikki ei onnistu irrottautumaan. Onnittele itseäsi. Olet jo shampanjasi ansainnut. Rapaperisadosta voidaan jutella, mutta puhu sinä varsista, niin minä puhun lehdistä. 

Saanko mä kuitenkin puhua raparperin lehdistä? Tuli nimittäin yksi juttu mieleen muutaman vuoden takaa. Mun siskohan on ottanut aina kesäisin  kilpikonnansa mukaan  mökille. Sillä on ollut siellä ulkona sellainen konnille mukava aitaus. Yks kerta toinen niistä isoista kilpikonnista olikin keksinyt kaivaa itsensä maan alta ulos sieltä aitauksesta. Toinen eli se vähän arempi konna oli seurannut perässä.  Siskoni oli koko päivän tehnyt mökillä sellaisia hommia, mitä loppukesästä mökillä yleensä tehdäänkin. Kun huomasi konnien karkaamisen, sai kiinni sen aremman konnan, mutta se  toinen konna oli jo kadonnut. Muistan hyvin siskoni hädän, kun hänen oli pakko lähteä takaisin kaupunkiin, koska maanantaina piti olla taas töissä.  Mä googlettelin ja löysin Tampereelta sellaisen vapaaehtoisen, jonka koira saattaisi haistaa myös kilpikonnan. Seuraavaksi viikonlopuksi tätä ihmistä koirineen ei olisi vielä siskoni mökille saanut, mutta sitä seuraavaksi olisi. Siskoni palasi seuraavana viikonloppuna  mökille, mutta konnaa ei edelleenkään näkynyt missään.  Kunnes sitten siskoni katsoi yhden raparperin ison lehden alle. Ja siellähän se karkulainen lymyili. Hyvin oli pärjännyt, koska yötkään eivät olleet vielä liian kylmiä ja ruokaa oli kuin olisi maannut vatsallaan Silja Linen buffet-pöydällä. Tämä siis tuli mieleeni ihan vaan raparperinlehdistä.

Noin muuten, niin mä olen tänään nauranut niin, että poskilihaksetkin on jo kipeenä. Ihmiset on varmaan jo huomanneet sen Keskon rekan ja Iranin ajatollahin hautajaiset. Sain ystävältäni tänään viestinä meemin:

Keskon varastolla:
Seppo, tuli keikka Inariin"
"Okei"

Kolmen viikon päästä:
"Seppo, missä h**vetissä sä oiken oot?"
"No täällä Iranissa"
"Ei v***u Seppo!"

Sepolla lukihäiriö. Hyvin yleinen. 🥺

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kostat meille kaikille, hullu kostaja? Poistat kaikkien viestejä hyödyttömässä kostossasi, etkö ymmärrä yhtään mitään???

Mulla kans mitta täyttyi N Y T

Pitäkää tunkkinne

 

Etsin uuden ketjun henkeville keskusteluille, täällä se ei näemmä onnistu.

Miksi pitää tahallaan pilata oiva ketju? En vaan tajua.

Tuo Kostaja jo kauan sitten kirjoitti, että haluaa lopettaa näissä kuulumisketjuissa kaiken kirjoittelun. Tosin totesi, että voi jäädä tänne Lampaan eli mun kanssa kirjoittelemaan. Taisi tietää, että mua ei täältä ihan helposti saa ajettua pois. Sen verran luupää kun olen,,että minään lauhkeana lampaana en todellakaan aio astella Kostajan teuraalle. 

Moni on tästäKIN ketjusta lähtenyt. Tehnyt juuri niinkuin Kostaja on halunnutkin.  Mutta jotkut meistä ei lähde. Jotkut meistä edelleen hymistelee tai vaikka keskustelee syvällisemmistäkin asioista.  En tiedä, mitä kamalaa Kostajan elämässä on joskus tapahtunut., mutta annetaanko me oikeesti Kostajan päättää?  Joo, on ärsyttävää, kun Kostaja poistattaa kommentteja, mutta Kostajako tämän ketjun muka omistaa?  Ei anneta sille periksi. Ihan vaan tälleen lauhkeana lampaana ehdotan. 

Tuota just en minäkään ymmärrä. Häätää kaikki kirjoittajat? Kostaa kaikille? Mikä on tarkoitus?

Mä tunnen ihmisiä, joille joku joskus vuosikymmeniä sitten on tehnyt jotain loukkaavaa. Ja jotka kantavat sitä katkeruutta koko lopun elämäänsä. Ja jos sen loukkauksen kohde ei olekaan  enää tavoitettavissa, purkavat sen kaiken kaunansa sitten muihin ihmisiin.  Jotkut jopa omiin alaikäisiin lapsiinsa. 

Mulla oli aikoinaan - vuosituhannen alussa - yksi tällainen ystävä. Miehensä petti ja jätti nuoremman naisen vuoksi. Ymmärrän vihan ja katkeruuden, mutta oikeasti tuollaisista asioista pitäisi kuitenkin vuosien jälkeen edes yrittää selvitä. Mä yritin auttaa ja tsempata häntä, koska kuvittelin, että avioero oli tapahtunut ihan hiljattain. Pari vuotta myöhemmin selvisi, että ero oli tapahtunut jo 10 vuotta aiemmin.  Sen parin vuoden aikana hänen lapsensa tulivat jo teini-ikään ja koska ystäväni myrkytti omalla katkeruudellaan koko kodin ilmapiirin, lapsensa halusivat muuttaakin isälleen. Ja tämähän vaan heitti bensaa liekkeihin. Mua kohtaan oli silloin ystävyytemme alussa ihan mukava, mutta pikkuhiljaa kaikki muuttui. Exäänsä ja lapsiinsa ei sitten lopulta ollut enää oikein mitään yhteyksiä, niin otti mut vihansa ja katkeruutensa kohteeksi. Joo ei. Hetken aikaa olin ymmärtäväinen, mutta sitten pistin välit kokonaan poikki. En tiedä, mitä hänelle nykyisin kuuluu eikä kiinnostakaan tietää. Liekö edes elossa enää. No eipä kiinnosta sekään. 

Ei mulla ole mitään viisastenkiveä, miten mielenterveysongelmia pitäisi  hoitaa. Varsinkaan, kun koko ajan pitää vaan kaikesta säästää. Mutta uskon, että yhä enemmän keskuudessamme liikkuu vahingollisia ihmisiä. Ei siksi, että olisivat jotenkin syntyjään pahoja vaan siksi, että eivät ole saaneet tarvitsemaansa apua ajoissa. 

Olet ehkä törmännyt narsistiin. Täällä ollaan käyty aiemmin  keskustelua narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Ihan maallikkopohjalta ja viestien perusteella, mm. Lauerman haastattelujen pohjalta. Narsismiin ei ole mitään hoitoa, koska sairaudentunne puuttuu. Narsisti ei lähtisi terapiaan. Narsisti ei opi eikä muutu. Narsisti on täysin sokea omalle käytökselleen ja näkee vian aina muissa. Hän jakaa lapsenomaisesti ihmisiä kivoihin ja ilkeisiin. Mitään todellista syytä jaolle ei tarvita. Narsisti ei siedä eriäviä mielipiteitä. Narsisti manipuloi muita valheellisilla rooleilla ja pyrkii keräämään hovin ympärilleen. Muut ovat hänelle vain välineitä. Todellisuudessa hän ei välitä kenestäkään.

Sairaanhoitajana varmaan tiedät, mitä tuhoa narsisti kylvää ympäristöönsä. Häntä ei voida auttaa tai parantaa. Hoito keskittyy uhrien auttamiseen, heidän suojautumiseensa narsistin hyökkäyksiltä.

Narsistin itsetunto on vaurioitunut. Kuva itsestä on ihanteellinen ja väärä. Hän on omasta mielestään iki-ihana äititeresa, vaikka kiroilee, nimittelee, arvostelee ja haastaa riitaa. Kaikkien työpaikkojen inhokki nro 1.

Anteeksi, kun olin tässä hetken aikaa tekemässä ihan muita juttuja. Ei vissiin pitäisi enää kommentoida sun kirjoitustasi, kun kommentistasi on jo yli tunti  aikaa eikä vanhoihin kirjoituuksiin kuulemma pitäisi enää puuttua. Voitasko vaikka keskustelle tämän vuoden raparperisadosta?  No vitsi vitsinä. 

Mä tiedän sekä sairaanhoitajana että tyttärenä ihan hiton hyvin, millaista tuhoa narsisti kylvää ympärilleen. Miten narsisti manipuloi ja saa  älykkyysomäärältäänkin ihan älykkään ihmisen uskomaan valheisiinsa. Joskus mua surettaa mun sisko, jota isä nyt manipuloi. Koska isä ei pysty enää manipuloimaan mua. Narsistihan aina tarvitsee edes yhden ihmisen, jota voi pitää kuristusotteessaan. Koska ilman sitä kuristusotetta narsisti ei koe olevansa enää olemassakaan. Olen siskolleni jo monta kertaa sanonut, että älä anna isän kohdella sua noin. Siis tavalla, jolla  sinä päädyt hautaan ennenkuin isä.  Mutta siskonikin on narsisti-isänsä uhri. Minä en onneksi enää ole. Enkä todellakaan aio mennä edes isän hautajaisiin. Kun KÄÄKkä kuolee, käyn ostamassa Alkosta kalleimman shamppanjapullon, mitä sieltä löytyy. Istun mukavasti shamppanjalasi kädessäni ja toivotan isälle "hasta la vista".

Kaikki ei onnistu irrottautumaan. Onnittele itseäsi. Olet jo shampanjasi ansainnut. Rapaperisadosta voidaan jutella, mutta puhu sinä varsista, niin minä puhun lehdistä. 

Saanko mä kuitenkin puhua raparperin lehdistä? Tuli nimittäin yksi juttu mieleen muutaman vuoden takaa. Mun siskohan on ottanut aina kesäisin  kilpikonnansa mukaan  mökille. Sillä on ollut siellä ulkona sellainen konnille mukava aitaus. Yks kerta toinen niistä isoista kilpikonnista olikin keksinyt kaivaa itsensä maan alta ulos sieltä aitauksesta. Toinen eli se vähän arempi konna oli seurannut perässä.  Siskoni oli koko päivän tehnyt mökillä sellaisia hommia, mitä loppukesästä mökillä yleensä tehdäänkin. Kun huomasi konnien karkaamisen, sai kiinni sen aremman konnan, mutta se  toinen konna oli jo kadonnut. Muistan hyvin siskoni hädän, kun hänen oli pakko lähteä takaisin kaupunkiin, koska maanantaina piti olla taas töissä.  Mä googlettelin ja löysin Tampereelta sellaisen vapaaehtoisen, jonka koira saattaisi haistaa myös kilpikonnan. Seuraavaksi viikonlopuksi tätä ihmistä koirineen ei olisi vielä siskoni mökille saanut, mutta sitä seuraavaksi olisi. Siskoni palasi seuraavana viikonloppuna  mökille, mutta konnaa ei edelleenkään näkynyt missään.  Kunnes sitten siskoni katsoi yhden raparperin ison lehden alle. Ja siellähän se karkulainen lymyili. Hyvin oli pärjännyt, koska yötkään eivät olleet vielä liian kylmiä ja ruokaa oli kuin olisi maannut vatsallaan Silja Linen buffet-pöydällä. Tämä siis tuli mieleeni ihan vaan raparperinlehdistä.

Noin muuten, niin mä olen tänään nauranut niin, että poskilihaksetkin on jo kipeenä. Ihmiset on varmaan jo huomanneet sen Keskon rekan ja Iranin ajatollahin hautajaiset. Sain ystävältäni tänään viestinä meemin:

Keskon varastolla:
Seppo, tuli keikka Inariin"
"Okei"

Kolmen viikon päästä:
"Seppo, missä h**vetissä sä oiken oot?"
"No täällä Iranissa"
"Ei v***u Seppo!"

Sepolla lukihäiriö. Hyvin yleinen. 🥺

Mullakin on lukihäiriö. Muistan, kun aikoinaan koodasin yhtä äitiyshuollon tietojärjestelmää.  Yhden muuttujan nimi oli "vastasyntynyt" ja mä kirjoitin sen joka ainoa kerta "vatsasyntynyt".  Menin sitten toiseen firmaan tekemään toista äitiyshuollon järjestelmää ja tuon sanan tilalle päätin, että se onkin "lapsi". Ja kuinkas kävikään? Kirjoitin aina "laspi" :D

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kostat meille kaikille, hullu kostaja? Poistat kaikkien viestejä hyödyttömässä kostossasi, etkö ymmärrä yhtään mitään???

Mulla kans mitta täyttyi N Y T

Pitäkää tunkkinne

 

Etsin uuden ketjun henkeville keskusteluille, täällä se ei näemmä onnistu.

Miksi pitää tahallaan pilata oiva ketju? En vaan tajua.

Tuo Kostaja jo kauan sitten kirjoitti, että haluaa lopettaa näissä kuulumisketjuissa kaiken kirjoittelun. Tosin totesi, että voi jäädä tänne Lampaan eli mun kanssa kirjoittelemaan. Taisi tietää, että mua ei täältä ihan helposti saa ajettua pois. Sen verran luupää kun olen,,että minään lauhkeana lampaana en todellakaan aio astella Kostajan teuraalle. 

Moni on tästäKIN ketjusta lähtenyt. Tehnyt juuri niinkuin Kostaja on halunnutkin.  Mutta jotkut meistä ei lähde. Jotkut meistä edelleen hymistelee tai vaikka keskustelee syvällisemmistäkin asioista.  En tiedä, mitä kamalaa Kostajan elämässä on joskus tapahtunut., mutta annetaanko me oikeesti Kostajan päättää?  Joo, on ärsyttävää, kun Kostaja poistattaa kommentteja, mutta Kostajako tämän ketjun muka omistaa?  Ei anneta sille periksi. Ihan vaan tälleen lauhkeana lampaana ehdotan. 

Tuota just en minäkään ymmärrä. Häätää kaikki kirjoittajat? Kostaa kaikille? Mikä on tarkoitus?

Mä tunnen ihmisiä, joille joku joskus vuosikymmeniä sitten on tehnyt jotain loukkaavaa. Ja jotka kantavat sitä katkeruutta koko lopun elämäänsä. Ja jos sen loukkauksen kohde ei olekaan  enää tavoitettavissa, purkavat sen kaiken kaunansa sitten muihin ihmisiin.  Jotkut jopa omiin alaikäisiin lapsiinsa. 

Mulla oli aikoinaan - vuosituhannen alussa - yksi tällainen ystävä. Miehensä petti ja jätti nuoremman naisen vuoksi. Ymmärrän vihan ja katkeruuden, mutta oikeasti tuollaisista asioista pitäisi kuitenkin vuosien jälkeen edes yrittää selvitä. Mä yritin auttaa ja tsempata häntä, koska kuvittelin, että avioero oli tapahtunut ihan hiljattain. Pari vuotta myöhemmin selvisi, että ero oli tapahtunut jo 10 vuotta aiemmin.  Sen parin vuoden aikana hänen lapsensa tulivat jo teini-ikään ja koska ystäväni myrkytti omalla katkeruudellaan koko kodin ilmapiirin, lapsensa halusivat muuttaakin isälleen. Ja tämähän vaan heitti bensaa liekkeihin. Mua kohtaan oli silloin ystävyytemme alussa ihan mukava, mutta pikkuhiljaa kaikki muuttui. Exäänsä ja lapsiinsa ei sitten lopulta ollut enää oikein mitään yhteyksiä, niin otti mut vihansa ja katkeruutensa kohteeksi. Joo ei. Hetken aikaa olin ymmärtäväinen, mutta sitten pistin välit kokonaan poikki. En tiedä, mitä hänelle nykyisin kuuluu eikä kiinnostakaan tietää. Liekö edes elossa enää. No eipä kiinnosta sekään. 

Ei mulla ole mitään viisastenkiveä, miten mielenterveysongelmia pitäisi  hoitaa. Varsinkaan, kun koko ajan pitää vaan kaikesta säästää. Mutta uskon, että yhä enemmän keskuudessamme liikkuu vahingollisia ihmisiä. Ei siksi, että olisivat jotenkin syntyjään pahoja vaan siksi, että eivät ole saaneet tarvitsemaansa apua ajoissa. 

Olet ehkä törmännyt narsistiin. Täällä ollaan käyty aiemmin  keskustelua narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Ihan maallikkopohjalta ja viestien perusteella, mm. Lauerman haastattelujen pohjalta. Narsismiin ei ole mitään hoitoa, koska sairaudentunne puuttuu. Narsisti ei lähtisi terapiaan. Narsisti ei opi eikä muutu. Narsisti on täysin sokea omalle käytökselleen ja näkee vian aina muissa. Hän jakaa lapsenomaisesti ihmisiä kivoihin ja ilkeisiin. Mitään todellista syytä jaolle ei tarvita. Narsisti ei siedä eriäviä mielipiteitä. Narsisti manipuloi muita valheellisilla rooleilla ja pyrkii keräämään hovin ympärilleen. Muut ovat hänelle vain välineitä. Todellisuudessa hän ei välitä kenestäkään.

Sairaanhoitajana varmaan tiedät, mitä tuhoa narsisti kylvää ympäristöönsä. Häntä ei voida auttaa tai parantaa. Hoito keskittyy uhrien auttamiseen, heidän suojautumiseensa narsistin hyökkäyksiltä.

Narsistin itsetunto on vaurioitunut. Kuva itsestä on ihanteellinen ja väärä. Hän on omasta mielestään iki-ihana äititeresa, vaikka kiroilee, nimittelee, arvostelee ja haastaa riitaa. Kaikkien työpaikkojen inhokki nro 1.

Anteeksi, kun olin tässä hetken aikaa tekemässä ihan muita juttuja. Ei vissiin pitäisi enää kommentoida sun kirjoitustasi, kun kommentistasi on jo yli tunti  aikaa eikä vanhoihin kirjoituuksiin kuulemma pitäisi enää puuttua. Voitasko vaikka keskustelle tämän vuoden raparperisadosta?  No vitsi vitsinä. 

Mä tiedän sekä sairaanhoitajana että tyttärenä ihan hiton hyvin, millaista tuhoa narsisti kylvää ympärilleen. Miten narsisti manipuloi ja saa  älykkyysomäärältäänkin ihan älykkään ihmisen uskomaan valheisiinsa. Joskus mua surettaa mun sisko, jota isä nyt manipuloi. Koska isä ei pysty enää manipuloimaan mua. Narsistihan aina tarvitsee edes yhden ihmisen, jota voi pitää kuristusotteessaan. Koska ilman sitä kuristusotetta narsisti ei koe olevansa enää olemassakaan. Olen siskolleni jo monta kertaa sanonut, että älä anna isän kohdella sua noin. Siis tavalla, jolla  sinä päädyt hautaan ennenkuin isä.  Mutta siskonikin on narsisti-isänsä uhri. Minä en onneksi enää ole. Enkä todellakaan aio mennä edes isän hautajaisiin. Kun KÄÄKkä kuolee, käyn ostamassa Alkosta kalleimman shamppanjapullon, mitä sieltä löytyy. Istun mukavasti shamppanjalasi kädessäni ja toivotan isälle "hasta la vista".

Kaikki ei onnistu irrottautumaan. Onnittele itseäsi. Olet jo shampanjasi ansainnut. Rapaperisadosta voidaan jutella, mutta puhu sinä varsista, niin minä puhun lehdistä. 

Saanko mä kuitenkin puhua raparperin lehdistä? Tuli nimittäin yksi juttu mieleen muutaman vuoden takaa. Mun siskohan on ottanut aina kesäisin  kilpikonnansa mukaan  mökille. Sillä on ollut siellä ulkona sellainen konnille mukava aitaus. Yks kerta toinen niistä isoista kilpikonnista olikin keksinyt kaivaa itsensä maan alta ulos sieltä aitauksesta. Toinen eli se vähän arempi konna oli seurannut perässä.  Siskoni oli koko päivän tehnyt mökillä sellaisia hommia, mitä loppukesästä mökillä yleensä tehdäänkin. Kun huomasi konnien karkaamisen, sai kiinni sen aremman konnan, mutta se  toinen konna oli jo kadonnut. Muistan hyvin siskoni hädän, kun hänen oli pakko lähteä takaisin kaupunkiin, koska maanantaina piti olla taas töissä.  Mä googlettelin ja löysin Tampereelta sellaisen vapaaehtoisen, jonka koira saattaisi haistaa myös kilpikonnan. Seuraavaksi viikonlopuksi tätä ihmistä koirineen ei olisi vielä siskoni mökille saanut, mutta sitä seuraavaksi olisi. Siskoni palasi seuraavana viikonloppuna  mökille, mutta konnaa ei edelleenkään näkynyt missään.  Kunnes sitten siskoni katsoi yhden raparperin ison lehden alle. Ja siellähän se karkulainen lymyili. Hyvin oli pärjännyt, koska yötkään eivät olleet vielä liian kylmiä ja ruokaa oli kuin olisi maannut vatsallaan Silja Linen buffet-pöydällä. Tämä siis tuli mieleeni ihan vaan raparperinlehdistä.

Noin muuten, niin mä olen tänään nauranut niin, että poskilihaksetkin on jo kipeenä. Ihmiset on varmaan jo huomanneet sen Keskon rekan ja Iranin ajatollahin hautajaiset. Sain ystävältäni tänään viestinä meemin:

Keskon varastolla:
Seppo, tuli keikka Inariin"
"Okei"

Kolmen viikon päästä:
"Seppo, missä h**vetissä sä oiken oot?"
"No täällä Iranissa"
"Ei v***u Seppo!"

Sepolla lukihäiriö. Hyvin yleinen. 🥺

Mullakin on lukihäiriö. Muistan, kun aikoinaan koodasin yhtä äitiyshuollon tietojärjestelmää.  Yhden muuttujan nimi oli "vastasyntynyt" ja mä kirjoitin sen joka ainoa kerta "vatsasyntynyt".  Menin sitten toiseen firmaan tekemään toista äitiyshuollon järjestelmää ja tuon sanan tilalle päätin, että se onkin "lapsi". Ja kuinkas kävikään? Kirjoitin aina "laspi" :D

kyllä mullakin oli näytöt täynnään korjauslakkaa...:)

Muutama päivä sitten kännykkääni "pölähti" vanhan ajan leivonnaisen ohje.  En muista olenko itse sitä koskaan tehnyt, mutta tänä aamuna ostin ison varhaiskaalin ja laitoin töpinäksi.

Tein pellillisen kaalipiirakkaa, mihin hiivataikinasta pohja ja kansi. Syötävän hyvää siitä tuli, kun kunnolla haudutin kaalit, sipulit ja porkkanaraasteen ja maustoin. Kannatti kokeilla! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen myös muutaman adhd:n. Yhteistä heissä on innostus asioihin, yksi jaksaa jatkaa vaikka kuinka pitkään. Muut enempi sinkoilee asiasta toiseen. Yhteistä heille on tosi kohtelias käytös, koskaan eivät moiti ketään ja muistavat kiittää.

Erilaisia persoonia ovat keskenäänkin ja varsinkin verrattuna tavan ihmisiin. Mielenkiintoisia keskustelukumppaneita ovat myös. Autismin kirjohan on hyvinkin laaja.

Autismi ja ADHD ovat eri juttuja, molemmat kuitenkin  kuuluvat aivojen erilaisen toiminnan vuoksi nepsysairauksiin.  Mutta siis eri tapauksia. Molemmissa on paljon hajontaa ja yksilöllisyyttä. ( ja ei, kaikki ADHDt eivät ole kohteliaita, kuten eivät kaikki ruskeasilmäiset ole tanssijoita. 😂 ).   70v

Juuri näin. Tämä ADHD-keskustelu taisi saada alkunsa, kun eilen kirjoitin yhdestä tutusta, joka tunnin päästä aiemmasta sanomisestaan keskittyykin ihan johonkin muuhun. Se mun kommenttini  oli vastaus ihmiselle, jonka mielestä iltapäivällä ei tarvitse enää keskustella samasta aiheesta kuin mistä joku oli aamulla kirjoittanut. Noh, minä en istu tietokoneen ääressä enää 8 tuntia päivässä. Ei tarvitse, koska työelämä on jo ohi.  Teen kaikenlaista muuta, jopa - hui kauhistus!!! - poistun välillä kotoakin. Kun palaan tietokoneen ääreen, skrollailen taaksepäin ja jos joku on vaikka eilen kirjoittanut jonkun mielenkiintoisen jutun, mä vastaan siihen. Sori siitä. 

Mitä tulee autismiin....vuosia sitten tutustuin - netissä - yhteen naiseen, joka siitä lähtien on ollut mun läheisin ystäväni. Kun menin ekaa kertaa käymään heillä,  varoitti mua siitä, että hänen täysi-ikäinen Asperger-poikansa asuu edelleen siellä. Vähän häpeillenkin kertoi asian. Ja kuinkas sitten kävikään? Mua vähän hävettäää se, miten vähän puhuin uuden ystäväni kanssa. Mutta hänen poikansa kanssa me juteltiin ihan kaikkea maailmankaikkeudesta  USAn presidentinvaaleihin. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen myös muutaman adhd:n. Yhteistä heissä on innostus asioihin, yksi jaksaa jatkaa vaikka kuinka pitkään. Muut enempi sinkoilee asiasta toiseen. Yhteistä heille on tosi kohtelias käytös, koskaan eivät moiti ketään ja muistavat kiittää.

Erilaisia persoonia ovat keskenäänkin ja varsinkin verrattuna tavan ihmisiin. Mielenkiintoisia keskustelukumppaneita ovat myös. Autismin kirjohan on hyvinkin laaja.

Autismi ja ADHD ovat eri juttuja, molemmat kuitenkin  kuuluvat aivojen erilaisen toiminnan vuoksi nepsysairauksiin.  Mutta siis eri tapauksia. Molemmissa on paljon hajontaa ja yksilöllisyyttä. ( ja ei, kaikki ADHDt eivät ole kohteliaita, kuten eivät kaikki ruskeasilmäiset ole tanssijoita. 😂 ).   70v

Juuri näin. Tämä ADHD-keskustelu taisi saada alkunsa, kun eilen kirjoitin yhdestä tutusta, joka tunnin päästä aiemmasta sanomisestaan keskittyykin ihan johonkin muuhun. Se mun kommenttini  oli vastaus ihmiselle, jonka mielestä iltapäivällä ei tarvitse enää keskustella samasta aiheesta kuin mistä joku oli aamulla kirjoittanut. Noh, minä en istu tietokoneen ääressä enää 8 tuntia päivässä. Ei tarvitse, koska työelämä on jo ohi.  Teen kaikenlaista muuta, jopa - hui kauhistus!!! - poistun välillä kotoakin. Kun palaan tietokoneen ääreen, skrollailen taaksepäin ja jos joku on vaikka eilen kirjoittanut jonkun mielenkiintoisen jutun, mä vastaan siihen. Sori siitä. 

Mitä tulee autismiin....vuosia sitten tutustuin - netissä - yhteen naiseen, joka siitä lähtien on ollut mun läheisin ystäväni. Kun menin ekaa kertaa käymään heillä,  varoitti mua siitä, että hänen täysi-ikäinen Asperger-poikansa asuu edelleen siellä. Vähän häpeillenkin kertoi asian. Ja kuinkas sitten kävikään? Mua vähän hävettäää se, miten vähän puhuin uuden ystäväni kanssa. Mutta hänen poikansa kanssa me juteltiin ihan kaikkea maailmankaikkeudesta  USAn presidentinvaaleihin. 

Mun lapsenlapsi on aussi myös. Miten hienoja keskusteluja, tuntikausia, tämän superälykkään teinin kanssa käymme. Onneksi hän on saanut koulussa tarpeeksi ylöspäin eriyttävää opetusta ja pystyy hyödyntämään älykkyyttään. Oppi lukemaan 3-vuotiaana, mutta kavereita ei tahtonut löytyä, kun muut olivat niin erilaisia kuin hän. Nyt on kolmen samanlaisen kopla löytynyt.  

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen myös muutaman adhd:n. Yhteistä heissä on innostus asioihin, yksi jaksaa jatkaa vaikka kuinka pitkään. Muut enempi sinkoilee asiasta toiseen. Yhteistä heille on tosi kohtelias käytös, koskaan eivät moiti ketään ja muistavat kiittää.

Erilaisia persoonia ovat keskenäänkin ja varsinkin verrattuna tavan ihmisiin. Mielenkiintoisia keskustelukumppaneita ovat myös. Autismin kirjohan on hyvinkin laaja.

Autismi ja ADHD ovat eri juttuja, molemmat kuitenkin  kuuluvat aivojen erilaisen toiminnan vuoksi nepsysairauksiin.  Mutta siis eri tapauksia. Molemmissa on paljon hajontaa ja yksilöllisyyttä. ( ja ei, kaikki ADHDt eivät ole kohteliaita, kuten eivät kaikki ruskeasilmäiset ole tanssijoita. 😂 ).   70v

Juuri näin. Tämä ADHD-keskustelu taisi saada alkunsa, kun eilen kirjoitin yhdestä tutusta, joka tunnin päästä aiemmasta sanomisestaan keskittyykin ihan johonkin muuhun. Se mun kommenttini  oli vastaus ihmiselle, jonka mielestä iltapäivällä ei tarvitse enää keskustella samasta aiheesta kuin mistä joku oli aamulla kirjoittanut. Noh, minä en istu tietokoneen ääressä enää 8 tuntia päivässä. Ei tarvitse, koska työelämä on jo ohi.  Teen kaikenlaista muuta, jopa - hui kauhistus!!! - poistun välillä kotoakin. Kun palaan tietokoneen ääreen, skrollailen taaksepäin ja jos joku on vaikka eilen kirjoittanut jonkun mielenkiintoisen jutun, mä vastaan siihen. Sori siitä. 

Mitä tulee autismiin....vuosia sitten tutustuin - netissä - yhteen naiseen, joka siitä lähtien on ollut mun läheisin ystäväni. Kun menin ekaa kertaa käymään heillä,  varoitti mua siitä, että hänen täysi-ikäinen Asperger-poikansa asuu edelleen siellä. Vähän häpeillenkin kertoi asian. Ja kuinkas sitten kävikään? Mua vähän hävettäää se, miten vähän puhuin uuden ystäväni kanssa. Mutta hänen poikansa kanssa me juteltiin ihan kaikkea maailmankaikkeudesta  USAn presidentinvaaleihin. 

Kyllä se on niin, että jos on ketjussa, niin on ketjussa, eikä luuhaa välillä kaupungilla.

Johan siinä ajatuskin katkeaa. Luuletko, ettei muilla ole parempaa tekemistä kuin sinua odottaa? (No, ei ole, mutta se ei kuulu tähän).

 

Ketjussa olo ei ole löysää lorvailua, vaan tiukkaa suorittamista. Täällä ei riitä, että istuu tietokoneen ääressä vaivaiset  8 tuntia. Täällä ollaan 14 h/vrk. 

 

Kertauksena ketjun periaatteita:

 

1. Viesteihin tulee vastata viiveettä eikä vasta  Pärttylin päivän jälkeisenä perjantaina. 

2. Toisten mielestä viestien on oltava, jos ei nyt varsinaisesti kiinnostavia, edes siedettäviä. Toisten mielestä saa kirjoittaa vain syömisistä.   Yksimielisyyttä tästä, kuten mistään muustakaan, ei ole saavutettu.

3. Huumori ei ole suotavaa. Viimetalvisen vitsailun seuraukset odottavat edelleen  raastupakäsittelyä.

4. Vältä kaikkia kannanottoja asioihin. Jos ilmaiset mielipiteen, kaikki uskovat sinun tarkoittavan heitä henkilökohtaisesti. Joudut loputtomaan väittelyyyn asioista, joista et tiedä mitään.

5. Peukutukset aiheuttavat Lapin läänin kokoisia riitoja. Jotkut ovat jo vedonneet paaviin. 

6. Viestien poistot johtavat päiväkausien jankkaukseen. Olkoon mitä skeidaa vaan, jätä silleen. Se on pienemmän riesan tie.

 7. Suvaitsemattomuus on suositeltavaa. Moralisoi, tuomitse ja närkästy. Näin integroidut porukkaan eikä sinua pidetä kummajaisena.

8. Miehiä ei ketjussa suvaita. Niistä tulee mieleen vaan seksi ja muut intiimit asiat.

9. Ketjuun on nimetty valmis syntipukki. Aiemmin oli ihmemies, hevosmies ja nyt kostaja. Kätevää.

10. Valehtelu on aina paikallaan. Jos et itsenäsi kehtaa kirjoittaa, luo feikkipersoonia. Kymmenittäin. 

Osa näistä nauratti, osaa en ymmärtänyt.

Joku ottaa ketjun tosi vakavasti, toisille on kevyttä viihdettä. Kallistun jälkimmäiseen. Mutta en edelleenkään hyväksy typerää solvausta tai turhaa poistelua.

Ehkä poistun taas ketjuista, missä näitä esiintyy. Mukaviakin alustoja on.

En myöskään ymmärrä "tautiluokituksia", mihin kirjoittajia jaotellaan. Emmekö ole vain ihmisiä eri vahvuuksin tai puuttein?

Jos tätä ei ketjussa ymmärretä, olen vika alustalla. Ymmärsin otsikosta laveampaa katsantokantaa. Kommentoikaa, pliis.

Heips, mua ärsyttää suunnattomasti nämä "tautiluokitukset" täällä, narsismikeskustelut ylipäänsä. Älkää hyvät ihmiset heitelkö noita kotikokkien diagnooseja. Täällä kerrotaan aina yhden henkilön näkökulma ja ihmiset tuovat tänne haluamansa kuvan itsestään.

Tämä on yksi syy, miksi en enää paljoa kirjoittele tässä ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Heips, mua ärsyttää suunnattomasti nämä "tautiluokitukset" täällä, narsismikeskustelut ylipäänsä. Älkää hyvät ihmiset heitelkö noita kotikokkien diagnooseja. Täällä kerrotaan aina yhden henkilön näkökulma ja ihmiset tuovat tänne haluamansa kuvan itsestään.

Tämä on yksi syy, miksi en enää paljoa kirjoittele tässä ketjussa.

Sama. Eikö vaan "ihmiset" kirjoittele? Elleivät itse halua diagnosointiaan esille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen myös muutaman adhd:n. Yhteistä heissä on innostus asioihin, yksi jaksaa jatkaa vaikka kuinka pitkään. Muut enempi sinkoilee asiasta toiseen. Yhteistä heille on tosi kohtelias käytös, koskaan eivät moiti ketään ja muistavat kiittää.

Erilaisia persoonia ovat keskenäänkin ja varsinkin verrattuna tavan ihmisiin. Mielenkiintoisia keskustelukumppaneita ovat myös. Autismin kirjohan on hyvinkin laaja.

Autismi ja ADHD ovat eri juttuja, molemmat kuitenkin  kuuluvat aivojen erilaisen toiminnan vuoksi nepsysairauksiin.  Mutta siis eri tapauksia. Molemmissa on paljon hajontaa ja yksilöllisyyttä. ( ja ei, kaikki ADHDt eivät ole kohteliaita, kuten eivät kaikki ruskeasilmäiset ole tanssijoita. 😂 ).   70v

Juuri näin. Tämä ADHD-keskustelu taisi saada alkunsa, kun eilen kirjoitin yhdestä tutusta, joka tunnin päästä aiemmasta sanomisestaan keskittyykin ihan johonkin muuhun. Se mun kommenttini  oli vastaus ihmiselle, jonka mielestä iltapäivällä ei tarvitse enää keskustella samasta aiheesta kuin mistä joku oli aamulla kirjoittanut. Noh, minä en istu tietokoneen ääressä enää 8 tuntia päivässä. Ei tarvitse, koska työelämä on jo ohi.  Teen kaikenlaista muuta, jopa - hui kauhistus!!! - poistun välillä kotoakin. Kun palaan tietokoneen ääreen, skrollailen taaksepäin ja jos joku on vaikka eilen kirjoittanut jonkun mielenkiintoisen jutun, mä vastaan siihen. Sori siitä. 

Mitä tulee autismiin....vuosia sitten tutustuin - netissä - yhteen naiseen, joka siitä lähtien on ollut mun läheisin ystäväni. Kun menin ekaa kertaa käymään heillä,  varoitti mua siitä, että hänen täysi-ikäinen Asperger-poikansa asuu edelleen siellä. Vähän häpeillenkin kertoi asian. Ja kuinkas sitten kävikään? Mua vähän hävettäää se, miten vähän puhuin uuden ystäväni kanssa. Mutta hänen poikansa kanssa me juteltiin ihan kaikkea maailmankaikkeudesta  USAn presidentinvaaleihin. 

Kyllä se on niin, että jos on ketjussa, niin on ketjussa, eikä luuhaa välillä kaupungilla.

Johan siinä ajatuskin katkeaa. Luuletko, ettei muilla ole parempaa tekemistä kuin sinua odottaa? (No, ei ole, mutta se ei kuulu tähän).

 

Ketjussa olo ei ole löysää lorvailua, vaan tiukkaa suorittamista. Täällä ei riitä, että istuu tietokoneen ääressä vaivaiset  8 tuntia. Täällä ollaan 14 h/vrk. 

 

Kertauksena ketjun periaatteita:

 

1. Viesteihin tulee vastata viiveettä eikä vasta  Pärttylin päivän jälkeisenä perjantaina. 

2. Toisten mielestä viestien on oltava, jos ei nyt varsinaisesti kiinnostavia, edes siedettäviä. Toisten mielestä saa kirjoittaa vain syömisistä.   Yksimielisyyttä tästä, kuten mistään muustakaan, ei ole saavutettu.

3. Huumori ei ole suotavaa. Viimetalvisen vitsailun seuraukset odottavat edelleen  raastupakäsittelyä.

4. Vältä kaikkia kannanottoja asioihin. Jos ilmaiset mielipiteen, kaikki uskovat sinun tarkoittavan heitä henkilökohtaisesti. Joudut loputtomaan väittelyyyn asioista, joista et tiedä mitään.

5. Peukutukset aiheuttavat Lapin läänin kokoisia riitoja. Jotkut ovat jo vedonneet paaviin. 

6. Viestien poistot johtavat päiväkausien jankkaukseen. Olkoon mitä skeidaa vaan, jätä silleen. Se on pienemmän riesan tie.

 7. Suvaitsemattomuus on suositeltavaa. Moralisoi, tuomitse ja närkästy. Näin integroidut porukkaan eikä sinua pidetä kummajaisena.

8. Miehiä ei ketjussa suvaita. Niistä tulee mieleen vaan seksi ja muut intiimit asiat.

9. Ketjuun on nimetty valmis syntipukki. Aiemmin oli ihmemies, hevosmies ja nyt kostaja. Kätevää.

10. Valehtelu on aina paikallaan. Jos et itsenäsi kehtaa kirjoittaa, luo feikkipersoonia. Kymmenittäin. 

Olet ilkeä. Väärässä ketjussa. Pysy pois, salli meidän jatkaa ihan tavallista mukavaa ketjuamme.

En vaan saata ymmärtää, miksi omaa kivaa ketjuamme jatkuvasti riitoihin härkitään. Miksi?

Me tykätään tästä, joka ei -> ulospääsy on helppo.

Jospa joku selittäis, miksi pitää pilata kiva ketju. ADHD ei ole vastaus.

? Tosi outo kannanotto. Tuohan oli purevaa satiiria. 

Tulipa kivoja ohjelmia telkasta. Nuori Morse ja Hakekaa kätilö. Siitä oli viimeinen jakso, harmi.

Myöhempään vielä Hiljainen todistaja.

Vähän sain pihatöitäkin tehtyä. Suoristettiin vinoon kasvava karviainen, kaivoin pusikossa kasvavat harjaneilikat parempaan paikkaan.

Toivottavasti eivät ottaneet itseensä, lapsuudenkodin pihasta niitä toin.

Kuuma tuli!

Kyllä kesässä täytyy hellepäiviäkin olla.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen myös muutaman adhd:n. Yhteistä heissä on innostus asioihin, yksi jaksaa jatkaa vaikka kuinka pitkään. Muut enempi sinkoilee asiasta toiseen. Yhteistä heille on tosi kohtelias käytös, koskaan eivät moiti ketään ja muistavat kiittää.

Erilaisia persoonia ovat keskenäänkin ja varsinkin verrattuna tavan ihmisiin. Mielenkiintoisia keskustelukumppaneita ovat myös. Autismin kirjohan on hyvinkin laaja.

Autismi ja ADHD ovat eri juttuja, molemmat kuitenkin  kuuluvat aivojen erilaisen toiminnan vuoksi nepsysairauksiin.  Mutta siis eri tapauksia. Molemmissa on paljon hajontaa ja yksilöllisyyttä. ( ja ei, kaikki ADHDt eivät ole kohteliaita, kuten eivät kaikki ruskeasilmäiset ole tanssijoita. 😂 ).   70v

Juuri näin. Tämä ADHD-keskustelu taisi saada alkunsa, kun eilen kirjoitin yhdestä tutusta, joka tunnin päästä aiemmasta sanomisestaan keskittyykin ihan johonkin muuhun. Se mun kommenttini  oli vastaus ihmiselle, jonka mielestä iltapäivällä ei tarvitse enää keskustella samasta aiheesta kuin mistä joku oli aamulla kirjoittanut. Noh, minä en istu tietokoneen ääressä enää 8 tuntia päivässä. Ei tarvitse, koska työelämä on jo ohi.  Teen kaikenlaista muuta, jopa - hui kauhistus!!! - poistun välillä kotoakin. Kun palaan tietokoneen ääreen, skrollailen taaksepäin ja jos joku on vaikka eilen kirjoittanut jonkun mielenkiintoisen jutun, mä vastaan siihen. Sori siitä. 

Mitä tulee autismiin....vuosia sitten tutustuin - netissä - yhteen naiseen, joka siitä lähtien on ollut mun läheisin ystäväni. Kun menin ekaa kertaa käymään heillä,  varoitti mua siitä, että hänen täysi-ikäinen Asperger-poikansa asuu edelleen siellä. Vähän häpeillenkin kertoi asian. Ja kuinkas sitten kävikään? Mua vähän hävettäää se, miten vähän puhuin uuden ystäväni kanssa. Mutta hänen poikansa kanssa me juteltiin ihan kaikkea maailmankaikkeudesta  USAn presidentinvaaleihin. 

Kyllä se on niin, että jos on ketjussa, niin on ketjussa, eikä luuhaa välillä kaupungilla.

Johan siinä ajatuskin katkeaa. Luuletko, ettei muilla ole parempaa tekemistä kuin sinua odottaa? (No, ei ole, mutta se ei kuulu tähän).

 

Ketjussa olo ei ole löysää lorvailua, vaan tiukkaa suorittamista. Täällä ei riitä, että istuu tietokoneen ääressä vaivaiset  8 tuntia. Täällä ollaan 14 h/vrk. 

 

Kertauksena ketjun periaatteita:

 

1. Viesteihin tulee vastata viiveettä eikä vasta  Pärttylin päivän jälkeisenä perjantaina. 

2. Toisten mielestä viestien on oltava, jos ei nyt varsinaisesti kiinnostavia, edes siedettäviä. Toisten mielestä saa kirjoittaa vain syömisistä.   Yksimielisyyttä tästä, kuten mistään muustakaan, ei ole saavutettu.

3. Huumori ei ole suotavaa. Viimetalvisen vitsailun seuraukset odottavat edelleen  raastupakäsittelyä.

4. Vältä kaikkia kannanottoja asioihin. Jos ilmaiset mielipiteen, kaikki uskovat sinun tarkoittavan heitä henkilökohtaisesti. Joudut loputtomaan väittelyyyn asioista, joista et tiedä mitään.

5. Peukutukset aiheuttavat Lapin läänin kokoisia riitoja. Jotkut ovat jo vedonneet paaviin. 

6. Viestien poistot johtavat päiväkausien jankkaukseen. Olkoon mitä skeidaa vaan, jätä silleen. Se on pienemmän riesan tie.

 7. Suvaitsemattomuus on suositeltavaa. Moralisoi, tuomitse ja närkästy. Näin integroidut porukkaan eikä sinua pidetä kummajaisena.

8. Miehiä ei ketjussa suvaita. Niistä tulee mieleen vaan seksi ja muut intiimit asiat.

9. Ketjuun on nimetty valmis syntipukki. Aiemmin oli ihmemies, hevosmies ja nyt kostaja. Kätevää.

10. Valehtelu on aina paikallaan. Jos et itsenäsi kehtaa kirjoittaa, luo feikkipersoonia. Kymmenittäin. 

Hyvinhän tämä on kirjoitettu. Totuuden siemen löytyy joskin hyvinkin piikikäs satiiri. Jospa jokainen jotain tuosta ottaisi onkeensa ja miettisi omalta osaltaan kirjoituksiaan. Tai miettisi miksi ottaa tåmån kirjoittelun niin vakavasti. Ei riitelemällä riita lopu. Kaikki mahtuu mukaan. (Tiedän kyllä, aivan turhaa tämäkin kommentti.)

Vierailija kirjoitti:

Heips, mua ärsyttää suunnattomasti nämä "tautiluokitukset" täällä, narsismikeskustelut ylipäänsä. Älkää hyvät ihmiset heitelkö noita kotikokkien diagnooseja. Täällä kerrotaan aina yhden henkilön näkökulma ja ihmiset tuovat tänne haluamansa kuvan itsestään.

Tämä on yksi syy, miksi en enää paljoa kirjoittele tässä ketjussa.

Täällä on keskusteltu kaikesta, mksi pitäisi rajata pois jotakin? Jos itse haluaa kertoa ADHDstään, miksi ei saisi? Hypi yli jollei kiinnosta. Et voi tietää kirjoittajien koulutusta tai  ammattia. "Kotikokki" voi hyvinkin olla alan ammattilainen. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen myös muutaman adhd:n. Yhteistä heissä on innostus asioihin, yksi jaksaa jatkaa vaikka kuinka pitkään. Muut enempi sinkoilee asiasta toiseen. Yhteistä heille on tosi kohtelias käytös, koskaan eivät moiti ketään ja muistavat kiittää.

Erilaisia persoonia ovat keskenäänkin ja varsinkin verrattuna tavan ihmisiin. Mielenkiintoisia keskustelukumppaneita ovat myös. Autismin kirjohan on hyvinkin laaja.

Autismi ja ADHD ovat eri juttuja, molemmat kuitenkin  kuuluvat aivojen erilaisen toiminnan vuoksi nepsysairauksiin.  Mutta siis eri tapauksia. Molemmissa on paljon hajontaa ja yksilöllisyyttä. ( ja ei, kaikki ADHDt eivät ole kohteliaita, kuten eivät kaikki ruskeasilmäiset ole tanssijoita. 😂 ).   70v

Juuri näin. Tämä ADHD-keskustelu taisi saada alkunsa, kun eilen kirjoitin yhdestä tutusta, joka tunnin päästä aiemmasta sanomisestaan keskittyykin ihan johonkin muuhun. Se mun kommenttini  oli vastaus ihmiselle, jonka mielestä iltapäivällä ei tarvitse enää keskustella samasta aiheesta kuin mistä joku oli aamulla kirjoittanut. Noh, minä en istu tietokoneen ääressä enää 8 tuntia päivässä. Ei tarvitse, koska työelämä on jo ohi.  Teen kaikenlaista muuta, jopa - hui kauhistus!!! - poistun välillä kotoakin. Kun palaan tietokoneen ääreen, skrollailen taaksepäin ja jos joku on vaikka eilen kirjoittanut jonkun mielenkiintoisen jutun, mä vastaan siihen. Sori siitä. 

Mitä tulee autismiin....vuosia sitten tutustuin - netissä - yhteen naiseen, joka siitä lähtien on ollut mun läheisin ystäväni. Kun menin ekaa kertaa käymään heillä,  varoitti mua siitä, että hänen täysi-ikäinen Asperger-poikansa asuu edelleen siellä. Vähän häpeillenkin kertoi asian. Ja kuinkas sitten kävikään? Mua vähän hävettäää se, miten vähän puhuin uuden ystäväni kanssa. Mutta hänen poikansa kanssa me juteltiin ihan kaikkea maailmankaikkeudesta  USAn presidentinvaaleihin. 

Kyllä se on niin, että jos on ketjussa, niin on ketjussa, eikä luuhaa välillä kaupungilla.

Johan siinä ajatuskin katkeaa. Luuletko, ettei muilla ole parempaa tekemistä kuin sinua odottaa? (No, ei ole, mutta se ei kuulu tähän).

 

Ketjussa olo ei ole löysää lorvailua, vaan tiukkaa suorittamista. Täällä ei riitä, että istuu tietokoneen ääressä vaivaiset  8 tuntia. Täällä ollaan 14 h/vrk. 

 

Kertauksena ketjun periaatteita:

 

1. Viesteihin tulee vastata viiveettä eikä vasta  Pärttylin päivän jälkeisenä perjantaina. 

2. Toisten mielestä viestien on oltava, jos ei nyt varsinaisesti kiinnostavia, edes siedettäviä. Toisten mielestä saa kirjoittaa vain syömisistä.   Yksimielisyyttä tästä, kuten mistään muustakaan, ei ole saavutettu.

3. Huumori ei ole suotavaa. Viimetalvisen vitsailun seuraukset odottavat edelleen  raastupakäsittelyä.

4. Vältä kaikkia kannanottoja asioihin. Jos ilmaiset mielipiteen, kaikki uskovat sinun tarkoittavan heitä henkilökohtaisesti. Joudut loputtomaan väittelyyyn asioista, joista et tiedä mitään.

5. Peukutukset aiheuttavat Lapin läänin kokoisia riitoja. Jotkut ovat jo vedonneet paaviin. 

6. Viestien poistot johtavat päiväkausien jankkaukseen. Olkoon mitä skeidaa vaan, jätä silleen. Se on pienemmän riesan tie.

 7. Suvaitsemattomuus on suositeltavaa. Moralisoi, tuomitse ja närkästy. Näin integroidut porukkaan eikä sinua pidetä kummajaisena.

8. Miehiä ei ketjussa suvaita. Niistä tulee mieleen vaan seksi ja muut intiimit asiat.

9. Ketjuun on nimetty valmis syntipukki. Aiemmin oli ihmemies, hevosmies ja nyt kostaja. Kätevää.

10. Valehtelu on aina paikallaan. Jos et itsenäsi kehtaa kirjoittaa, luo feikkipersoonia. Kymmenittäin. 

 👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heips, mua ärsyttää suunnattomasti nämä "tautiluokitukset" täällä, narsismikeskustelut ylipäänsä. Älkää hyvät ihmiset heitelkö noita kotikokkien diagnooseja. Täällä kerrotaan aina yhden henkilön näkökulma ja ihmiset tuovat tänne haluamansa kuvan itsestään.

Tämä on yksi syy, miksi en enää paljoa kirjoittele tässä ketjussa.

Täällä on keskusteltu kaikesta, mksi pitäisi rajata pois jotakin? Jos itse haluaa kertoa ADHDstään, miksi ei saisi? Hypi yli jollei kiinnosta. Et voi tietää kirjoittajien koulutusta tai  ammattia. "Kotikokki" voi hyvinkin olla alan ammattilainen. 

Täällä joku just kirjoitti, että omista asioista/oireista saa kirjoittaa. Nuo yleiset "diagnoosit" ei kiinnosta useimpia.

Vierailija kirjoitti:

Tulipa kivoja ohjelmia telkasta. Nuori Morse ja Hakekaa kätilö. Siitä oli viimeinen jakso, harmi.

Myöhempään vielä Hiljainen todistaja.

Vähän sain pihatöitäkin tehtyä. Suoristettiin vinoon kasvava karviainen, kaivoin pusikossa kasvavat harjaneilikat parempaan paikkaan.

Toivottavasti eivät ottaneet itseensä, lapsuudenkodin pihasta niitä toin.

Kuuma tuli!

Kyllä kesässä täytyy hellepäiviäkin olla.

Nuori Morse on tyylillä tehty sarja. Pääosan esittäjä Shaun Evans istuu rooliin hyvin. Huomasin, että toimittajaa esittää alkuperäisen Morsen,  John Thawn, tytär Abigail Thaw.

 Olisi kiva, jos Morse-sarjakin uusittaisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä en soisi diagnooseja jaettavan, tuskin kenestäkään kirjoittajasta tiedetään niin paljoa, että se olisi millään muotoa relevantti. Ei edes silloin, vaikka arvaajalla olisi koulutuskin, saati sitten keittiöpsygologit? Ei ole sivistynyttä, eikä kohteliasta arvuutella noinkin tärkeästä asiasta.

Sivistynyttä ja kohteliasta käytöstä edellytetään kaikilta täällä. Kun ei sitä osoita, saa diagnoosin ainakin mun mielessäni, varmaan muidenkin.

Näin minäkin ajattelen. Yritän ymmärtää outoakin viestintää, taustalla on usein sairaus. 

Mistä "tunnistat" sairauden, oletko etälääkäri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heips, mua ärsyttää suunnattomasti nämä "tautiluokitukset" täällä, narsismikeskustelut ylipäänsä. Älkää hyvät ihmiset heitelkö noita kotikokkien diagnooseja. Täällä kerrotaan aina yhden henkilön näkökulma ja ihmiset tuovat tänne haluamansa kuvan itsestään.

Tämä on yksi syy, miksi en enää paljoa kirjoittele tässä ketjussa.

Täällä on keskusteltu kaikesta, mksi pitäisi rajata pois jotakin? Jos itse haluaa kertoa ADHDstään, miksi ei saisi? Hypi yli jollei kiinnosta. Et voi tietää kirjoittajien koulutusta tai  ammattia. "Kotikokki" voi hyvinkin olla alan ammattilainen. 

Olen lukenut psykologiaa viisi vuotta yliopistossa, tehnyt sairaalaharjoittelun neuropsykiatrisella osastolla ja pätevöitynyt vielä terapeutiksi. Yhteensä 7 vuotta ammattiopintoja. Olenko kotikokki? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä en soisi diagnooseja jaettavan, tuskin kenestäkään kirjoittajasta tiedetään niin paljoa, että se olisi millään muotoa relevantti. Ei edes silloin, vaikka arvaajalla olisi koulutuskin, saati sitten keittiöpsygologit? Ei ole sivistynyttä, eikä kohteliasta arvuutella noinkin tärkeästä asiasta.

Sivistynyttä ja kohteliasta käytöstä edellytetään kaikilta täällä. Kun ei sitä osoita, saa diagnoosin ainakin mun mielessäni, varmaan muidenkin.

Näin minäkin ajattelen. Yritän ymmärtää outoakin viestintää, taustalla on usein sairaus. 

Mistä "tunnistat" sairauden, oletko etälääkäri?

Olen.