Lue keskustelun säännöt.
Hymistelyketju, tavallisia juttuja
04.02.2026 |
Räväkät älkööt vaivautuko. Täällä ei saa ilkeillä. Liian pitkästyttäviä kommentteja ei olekaan täyttämään tätä ketjua.
Kaikki mukaan, ketkä ikäviin ketjuihin olette kyllästyneet
Kommentit (6664)
Koirista tuli mieleen iäkäs tuttava jolle oli tosi kova paikka luopua koirastaan. Asui kerrostalossa josta ei enää päässyt ulkoiluttamaan sitä joten eihän se enää eläimelle ollut hyvää elämää.
Ystävänsä sitten puoliväkisin otti sen koiran parempiin oloihin. Melkein oikeusjutun nosti tämä vanhus.
Tuokin asia pitää ajatella realistisesti jos ottaa koiran iäkkäämpänä. Onko ystäviä jotka haluavat ulkoiluttaa koiraa ja haluavat sitoutua siihen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä taas, ainaisia valituksen aiheita : tiskata pitäisi, mutta kohta sotken toisenkin kattilan, eipä siis kannata kuin vasta myöhemmin, kahden kattilan tiski.
Siivotakin pitäisi, miksi se on niin vaikeaa aloittaa? Kerään motivaatiota maanantaihin, aloitan silloin niin en ehdi sotkea uudelleen ennen torstaita, joku tulee käymään. Onneksi on oppinut varoittamaan tulostaan hyvissä ajoin, ehdin motivoitua ja toimia ennen h-hetkeä.
Oikeastaan en sotke, tavarat ovat paikoillaan, mutta tippuuhan tuonne lattialle hiuksia, kuivan ihon hiutaleita ja jostain pölyäkin.
Kadehdin hieman, mutta vaan hieman, ihmisiä jotka jaksavat siivota joka viikko ja jotkut jopa rakastavat siivoamista!?
Tiski - yäk
Siivous - yäk
Perunoita kuorin mielelläni, meditatiivista suorastaan.
Tehdään vaihtarit: kuorin perunoita sulle, imuroi mulle :)
Hui mitä hassuttelua taas! ( Anni 6v)
Vierailija kirjoitti:
Koirista tuli mieleen iäkäs tuttava jolle oli tosi kova paikka luopua koirastaan. Asui kerrostalossa josta ei enää päässyt ulkoiluttamaan sitä joten eihän se enää eläimelle ollut hyvää elämää.
Ystävänsä sitten puoliväkisin otti sen koiran parempiin oloihin. Melkein oikeusjutun nosti tämä vanhus.Tuokin asia pitää ajatella realistisesti jos ottaa koiran iäkkäämpänä. Onko ystäviä jotka haluavat ulkoiluttaa koiraa ja haluavat sitoutua siihen?
Meillä on naapurissa koira vanhus joka kannetaan portaat alas ja 10 m ovelta tarpeilleen. Ja kannetaan takaisin. Lopun aikoja mutta miten kauan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirista tuli mieleen iäkäs tuttava jolle oli tosi kova paikka luopua koirastaan. Asui kerrostalossa josta ei enää päässyt ulkoiluttamaan sitä joten eihän se enää eläimelle ollut hyvää elämää.
Ystävänsä sitten puoliväkisin otti sen koiran parempiin oloihin. Melkein oikeusjutun nosti tämä vanhus.Tuokin asia pitää ajatella realistisesti jos ottaa koiran iäkkäämpänä. Onko ystäviä jotka haluavat ulkoiluttaa koiraa ja haluavat sitoutua siihen?
Meillä on naapurissa koira vanhus joka kannetaan portaat alas ja 10 m ovelta tarpeilleen. Ja kannetaan takaisin. Lopun aikoja mutta miten kauan.
Surullista. Eutanasia armollisempi?
Olen aina tykännyt laulusta Kalliolle kukkulalle. Yleensä en hyväksy uusia versioita, mutta tämän sallin. Loistavat on molemmat. Mitä mieltä muut? Entä virsikirjan uudistaminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirista tuli mieleen iäkäs tuttava jolle oli tosi kova paikka luopua koirastaan. Asui kerrostalossa josta ei enää päässyt ulkoiluttamaan sitä joten eihän se enää eläimelle ollut hyvää elämää.
Ystävänsä sitten puoliväkisin otti sen koiran parempiin oloihin. Melkein oikeusjutun nosti tämä vanhus.Tuokin asia pitää ajatella realistisesti jos ottaa koiran iäkkäämpänä. Onko ystäviä jotka haluavat ulkoiluttaa koiraa ja haluavat sitoutua siihen?
Meillä on naapurissa koira vanhus joka kannetaan portaat alas ja 10 m ovelta tarpeilleen. Ja kannetaan takaisin. Lopun aikoja mutta miten kauan.
Surullista. Eutanasia armollisempi?
Tietenkin olisi. Luopumisen vaikeutta? Kommenttina tuohon aikaisempaan viestiin lähinnä.
Vierailija kirjoitti:
Pannukakkua ja orvokkeja, hmmmmm. Tykkään molemmista.
Pientä sadetta ripsotteli äsken. Maa alkaa vihertää. Sävyisä viisaus, sellaisen radio-ohjelman kuuntelin tässä jokin päivä sitten.
Hyvää torstaipäivää ihmiset, eläimet ja koko luomakunta. Päivän musiikkina:
Saara Suvanto: Kissat ja koirat ja linnutkin
Pannukakku - voi ihanuus, eri hilloilla.
Orvokit, mikä väriloisto, isoja ja pieniä kukkia.
Kevät on niin ihanaa aikaa. Istun ulkona, ja tsirkuttaa niin monet linnut. En tunnista, ei haittaa. Aamulla kierrän taas pihan, mitä uutta nouseekaan. Kastelin tänään eka kerran, kun näytti nuupahtaneilta nuo penkistä nousseet "muukalaiset." Ihanaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Moikka nasut! Mä olen tänään jatkanut tavaroiden lajittelua ja karsimista. Mulla on isossa laatikossa ollut työkalut, ruuvit, seinäproput , mutterit jne jne. Ajan myötä kaikki pienet pahvirasiat ovat auenneet ja ruuvit yms pitkin laatikon pohjaa. Nyt olen lajitellut niitä Minigrip-pusseihin.
Hellalla hautuu marokkolainen lammaspata ja tuoksu on aika herkullinen. Huomenna täytyy lähteä käymään Myyrmannissa apteekissa ja vähän muuallakin.
Mistähän muuten johtuu, että kun syksyllä lämpötila on +10 on olevinaan kylmä, mutta keväällä sama lämpötila onkin lämmin? Paljon mukavampaa ihan vaikka vaan roskien vieminen, kun ei tarvitse nyt edes takkia päälle.
En ole lämpimien kelien ystävä. Mieluusti viileämpi, tuntuu raikkaammalta. Talvella tykkään ihan vaan seisokella pihalla hengittelemässä. Jos on vielä lunta siihen, silloin olen onnellinen. Onko uusi arki ilman koiraa ollut millainen?
Jos pitäisi uuttaa koiratonta arkea kuvailla yhdellä sanalla, niin se sana olisi "tyhjä". Vaikka koirani ei kovin tarkka kellonajoista ollutkaan, niin aamu-, päivä- ja iltalenkit rytmittivät mun päivääni. Nyt aamulla herätessä on vain tunti toisensa perään eikä ole mitään merkitystä, tekeekö jotain ja jos tekee, niin mihin aikaan. Edelleen huomaan tiskikonetta tai pyykinpesukonetta käyntiin laittaessani miettiväni, ehtiikö kone pysähtyä ennenkuin on koiran lenkitysaika. Mä kun en jätä noita laitteita päälle, jos lähden pois kotoa. Mutta sitten taas muistan, että eihän mun tarvitsekaan lähteä yhtään minnekään. Onneksi mulla on vielä tuo kissa, koska ilman sitä ei tarvitsisi nousta lainkaan sängystä.
Eilen illalla sain mukavan viestin, kun lainakoirani omistaja kysyi, ottaisinko koiran myös ensi viikonloppuna lauantaista sunnuntaihin. Saisi koiran mun siskollenikin mukaan mökille, mutta sitten koiransa olisi sillä reissulla ainakin viikon. Tottakai otan!Kysyin tuota eilen. Onko ihan hyvä tyhjä vai liian tyhjä? Ehkä olet jo kertonut mutta onko vielä yksi koirakaveri poissuljettu vaihtoehto? Katson juuri Koiralle koti ohjelmaa ja nieskelen kyyneleitä. Sinulla olisi hyvä koti tarjota tarvitsevalle.
Toistaiseksi ainakin liian tyhjä. Olen kyllä miettinyt, että jonkun iäkkäämmän koiran voisin ottaa. Ehkä. Eka koirani eli 15-vuotiaaksi ja se toka melkein 14-vuotiaaksi. Mä täytän syksyllä 65 ja jos ottaisin pentukoiran, saattaisin olla lähes 80, kun siitä aika jättäisi. Nivelreuma etenee kuitenkin koko ajan niin en oikein uskalla enää ottaa nuorta koiraa.
Tämä tv-ohjelma onkin Koti koiralle (eikä toisinpäin niinkuin eilen kirjoitin). Ja minulla näköjään samat aikataulut kuin eilenkin, sama ohjelma ja sama keskusteluketju. Niin koiravanhus kaveriksi kuulostaa aika mukavalle. Ehkä joku pienempi rotu vai onko isommat koirat sinun laumaasi sopivampia?
Mun aiemmat koirani on olleet keskikoisia rotuja. Eka oli alaskanmalamuutti ja tämä toka oli sekarotuinen, joka suunnilleen labradorinnoutaja nartun kokoinen. Lainakoirani on ehkä astetta keskimääräistä isompi labbisuros. Kokemukseni mukaan pieniä koiria eivät jostain syystä omistajat oikein jaksa tai halua kouluttaa mitenkään ja koska asun paikassa, jossa on paljon koiria, en halua sellaista koiraa, joka alkaa rähistä jokaiselle vastaantulevalle koiralle. Isompi koira taas on vähän pakkokin kouluttaa, koska muuten se kiskaisee omistajansa rähmälleen maahan. Koiran valintaan vaikuttaa tietenkin myös se, että asun rivitaloasunnossa eli se ei saisi olla sellainenkaan, joka haukkuu päivät pitkät. Karjalankarhukoira tai Suomenpystykorva olisi aivan ihana, mutta ei oikein sovi kaupunkiin. Siis edes lähiöön, joss akuitenkin oma pieni piha. Myöskään niitä "sairaaksi jalostettuja" rotuja en halua. Enkä mitään taistelukoirarotuja. Alaskanmalamuutti sopi mulle aikoinaan hyvin, koska täällä on kuitenkin loistavat ulkoilumaastot ja hommasin sille vetovaljaat ja pulkkaan kiinnitin liinat, niin se sai vetää mun lapsia pulkassa, kun kierrettiin lampea ympäri. Eli sai rodulleen ominaista aktiviteettia.
Mun tyttärellä on vuoden ikäinen shiba inu ja se on aivan ihana, mutta niitä harvoin päätyy kodinvaihtajiksi. Ja tosiaan nuorta aktiivista koiraa en uskalla enää ottaa. Tällä hetkellä kyllä pääsen oikein hyvin liikkumaan, mutta mikä on tilanne 5 vuoden päästä, sitä en voi tietää. Nyt en oikeastaan ole edes hakemassa uutta koiraa, mutta olen suht avoimin mielin, jos sellainen osuu kohdalle. Ei mun pitänyt tuota edellistäkään koiraa ottaa. Jaoin vaan aikoinaan Facebookissa eteeni osuneen ilmoituksen, jossa 10 kk ikäiselle koiralle etsittiin kiireesti tilapäistä hoitopaikkaa. Palasin kuitenkin katsomaan sen koiran tiedot tarkemmin ja ajattelin, että no voinhan mä sille tarjota tilapäisen hoitopaikan. Se tilapäivyys sitten venhähti 13:ksi vuodeksi.
Avoin mieli on aina hyväksi. Näin se mielikuva erehtyi koska ajattelin koirasi olevan iso kokoinen. Pienillä koirilla tosiaan se ainainen räkytys käy hermon päällä. Haukkuminen on sellaista kimeää jäp jäp jäp räkytystä. Joskus asuin kerrostalossa ja kahdella puolen oli pienet koirat. Kun joku tuli rappuun aloitti toinen ja toinen vastasi. Ja sehän jatkui tunteja. Juttelivat toisilleen, ajattelin. Nyt rivitalossa on paljon koiranomistajia, isompia rotuja eivätkä juuri hauku. Omalle pihalleen mennessään muutama kumea haukahdus, pitäähän se ilmoittaa että täällä ollaan. Jospa sinulle vielä löytyy sopiva.
Meilläki kerrostalossa räksytti koira aina, kun liikuin. Vihdoin rohkenin ottaa puheeksi vieraan seinänaapurin kanssa. Hän oli todella mielissään, ei tiennyt koko asiasta. Koira jäi hiljaa, kun hän lähti töihin, oli hiljaa, kun hän palasi. Ilmeisesti vieraat äänet rapussa sai haukkumaan. Asia korjaantui pian.
Monet kerrat tästä puhuttiin. Oli mukavat naapurit. Ei ne vaan voineet olla hiljaa kun kaveri naapurissa kumminkin aloitti. Eivät kuitenkaan olleet niin hyviä kavereita nämä koirat että olisivat voineet olla sovussa yhdessä asunnossa omistajien työpäivän ajan. Muutin sitten pois ja sinne jäivät räkyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä taas, ainaisia valituksen aiheita : tiskata pitäisi, mutta kohta sotken toisenkin kattilan, eipä siis kannata kuin vasta myöhemmin, kahden kattilan tiski.
Siivotakin pitäisi, miksi se on niin vaikeaa aloittaa? Kerään motivaatiota maanantaihin, aloitan silloin niin en ehdi sotkea uudelleen ennen torstaita, joku tulee käymään. Onneksi on oppinut varoittamaan tulostaan hyvissä ajoin, ehdin motivoitua ja toimia ennen h-hetkeä.
Oikeastaan en sotke, tavarat ovat paikoillaan, mutta tippuuhan tuonne lattialle hiuksia, kuivan ihon hiutaleita ja jostain pölyäkin.
Kadehdin hieman, mutta vaan hieman, ihmisiä jotka jaksavat siivota joka viikko ja jotkut jopa rakastavat siivoamista!?
Tiski - yäk
Siivous - yäk
Perunoita kuorin mielelläni, meditatiivista suorastaan.
Tehdään vaihtarit: kuorin perunoita sulle, imuroi mulle :)
Hui mitä hassuttelua taas! ( Anni 6v)
Anni on 4v! Höhlätoope!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina tykännyt laulusta Kalliolle kukkulalle. Yleensä en hyväksy uusia versioita, mutta tämän sallin. Loistavat on molemmat. Mitä mieltä muut? Entä virsikirjan uudistaminen?
Virsikirjan uudistaminen hämmensi iäkästä sukulaista. Hän ei enää kyennyt oppimaan uudistettuja versioita virsistä. Lauloi entisillä sanoilla. Tärkeintä hänelle, että sai osallistua. Hengellisissä lauluissa on joitain todella kauniita. Kerran etsin cd-levyltä sopivia hautaustilaisuuteen ja ihmettelin sitä tunnelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä taas, ainaisia valituksen aiheita : tiskata pitäisi, mutta kohta sotken toisenkin kattilan, eipä siis kannata kuin vasta myöhemmin, kahden kattilan tiski.
Siivotakin pitäisi, miksi se on niin vaikeaa aloittaa? Kerään motivaatiota maanantaihin, aloitan silloin niin en ehdi sotkea uudelleen ennen torstaita, joku tulee käymään. Onneksi on oppinut varoittamaan tulostaan hyvissä ajoin, ehdin motivoitua ja toimia ennen h-hetkeä.
Oikeastaan en sotke, tavarat ovat paikoillaan, mutta tippuuhan tuonne lattialle hiuksia, kuivan ihon hiutaleita ja jostain pölyäkin.
Kadehdin hieman, mutta vaan hieman, ihmisiä jotka jaksavat siivota joka viikko ja jotkut jopa rakastavat siivoamista!?
Tiski - yäk
Siivous - yäk
Perunoita kuorin mielelläni, meditatiivista suorastaan.
Tehdään vaihtarit: kuorin perunoita sulle, imuroi mulle :)
Hui mitä hassuttelua taas! ( Anni 6v)
Voi Anni-pieni, kuka mun huoneet sitten imuroi? Että perunoita... juu, ostan joka kesä 10 pientä uutta perunaa, jotka syön kuorineen, siinä mun perunansyönti. Mutta jos sä tulet imuroimaan, pilkon sulle jouluksi ämpärillisen rosollia, pilkkominen on mun "juttu".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina tykännyt laulusta Kalliolle kukkulalle. Yleensä en hyväksy uusia versioita, mutta tämän sallin. Loistavat on molemmat. Mitä mieltä muut? Entä virsikirjan uudistaminen?
Virsikirjan uudistaminen hämmensi iäkästä sukulaista. Hän ei enää kyennyt oppimaan uudistettuja versioita virsistä. Lauloi entisillä sanoilla. Tärkeintä hänelle, että sai osallistua. Hengellisissä lauluissa on joitain todella kauniita. Kerran etsin cd-levyltä sopivia hautaustilaisuuteen ja ihmettelin sitä tunnelmaa.
Äitivainaa sanoi mielestäni fiksusti: antais vanhojen virsien olla ennallaan, tekisivät uusia. Olen tismalleen samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä taas, ainaisia valituksen aiheita : tiskata pitäisi, mutta kohta sotken toisenkin kattilan, eipä siis kannata kuin vasta myöhemmin, kahden kattilan tiski.
Siivotakin pitäisi, miksi se on niin vaikeaa aloittaa? Kerään motivaatiota maanantaihin, aloitan silloin niin en ehdi sotkea uudelleen ennen torstaita, joku tulee käymään. Onneksi on oppinut varoittamaan tulostaan hyvissä ajoin, ehdin motivoitua ja toimia ennen h-hetkeä.
Oikeastaan en sotke, tavarat ovat paikoillaan, mutta tippuuhan tuonne lattialle hiuksia, kuivan ihon hiutaleita ja jostain pölyäkin.
Kadehdin hieman, mutta vaan hieman, ihmisiä jotka jaksavat siivota joka viikko ja jotkut jopa rakastavat siivoamista!?
Tiski - yäk
Siivous - yäk
Perunoita kuorin mielelläni, meditatiivista suorastaan.
Tehdään vaihtarit: kuorin perunoita sulle, imuroi mulle :)
Hui mitä hassuttelua taas! ( Anni 6v)
Anni on 4v! Höhlätoope!
Katos pakanaa, yritti salaa hinata ikää ylös. Kiinni jäi. Anni 6 v. on jo eskarilainen, osaa käyttäytyä ja ottaa muut huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moottoritie on kuuma. Oi nuoruus, oi hulluus. 1980
Vierailija kirjoitti:
Moottoritie on kuuma. Oi nuoruus, oi hulluus. 1980
"Sisko tahtoisin jäädä, mutta moottoritie on kuuma..."
P. Miljoonan räkäinen ääni sopii niin hyvin tähän. Pelle on jo seitsemänkymppinen, Intian aika on ohi, Pelle asettunut Uudellemaalle. Niin maailma muuttuu.
Ei ole enää moottoritietkään kuumia. Uraa ja kuoppaa piisaa, tietyöt etenee verkkaisesti. Biisikin on päivitetty. Ismo Leikola laulelee youtubessa:
"Sisko tahtoisin mennä, mutta moottoritie on kesken..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moottoritie on kuuma. Oi nuoruus, oi hulluus. 1980
"Sisko tahtoisin jäädä, mutta moottoritie on kuuma..."
P. Miljoonan räkäinen ääni sopii niin hyvin tähän. Pelle on jo seitsemänkymppinen, Intian aika on ohi, Pelle asettunut Uudellemaalle. Niin maailma muuttuu.
Ei ole enää moottoritietkään kuumia. Uraa ja kuoppaa piisaa, tietyöt etenee verkkaisesti. Biisikin on päivitetty. Ismo Leikola laulelee youtubessa:
"Sisko tahtoisin mennä, mutta moottoritie on kesken..."
Ootpa ilkeä.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Moikka nasut! Mä olen tänään jatkanut tavaroiden lajittelua ja karsimista. Mulla on isossa laatikossa ollut työkalut, ruuvit, seinäproput , mutterit jne jne. Ajan myötä kaikki pienet pahvirasiat ovat auenneet ja ruuvit yms pitkin laatikon pohjaa. Nyt olen lajitellut niitä Minigrip-pusseihin.
Hellalla hautuu marokkolainen lammaspata ja tuoksu on aika herkullinen. Huomenna täytyy lähteä käymään Myyrmannissa apteekissa ja vähän muuallakin.
Mistähän muuten johtuu, että kun syksyllä lämpötila on +10 on olevinaan kylmä, mutta keväällä sama lämpötila onkin lämmin? Paljon mukavampaa ihan vaikka vaan roskien vieminen, kun ei tarvitse nyt edes takkia päälle.
En ole lämpimien kelien ystävä. Mieluusti viileämpi, tuntuu raikkaammalta. Talvella tykkään ihan vaan seisokella pihalla hengittelemässä. Jos on vielä lunta siihen, silloin olen onnellinen. Onko uusi arki ilman koiraa ollut millainen?
Jos pitäisi uuttaa koiratonta arkea kuvailla yhdellä sanalla, niin se sana olisi "tyhjä". Vaikka koirani ei kovin tarkka kellonajoista ollutkaan, niin aamu-, päivä- ja iltalenkit rytmittivät mun päivääni. Nyt aamulla herätessä on vain tunti toisensa perään eikä ole mitään merkitystä, tekeekö jotain ja jos tekee, niin mihin aikaan. Edelleen huomaan tiskikonetta tai pyykinpesukonetta käyntiin laittaessani miettiväni, ehtiikö kone pysähtyä ennenkuin on koiran lenkitysaika. Mä kun en jätä noita laitteita päälle, jos lähden pois kotoa. Mutta sitten taas muistan, että eihän mun tarvitsekaan lähteä yhtään minnekään. Onneksi mulla on vielä tuo kissa, koska ilman sitä ei tarvitsisi nousta lainkaan sängystä.
Eilen illalla sain mukavan viestin, kun lainakoirani omistaja kysyi, ottaisinko koiran myös ensi viikonloppuna lauantaista sunnuntaihin. Saisi koiran mun siskollenikin mukaan mökille, mutta sitten koiransa olisi sillä reissulla ainakin viikon. Tottakai otan!Kysyin tuota eilen. Onko ihan hyvä tyhjä vai liian tyhjä? Ehkä olet jo kertonut mutta onko vielä yksi koirakaveri poissuljettu vaihtoehto? Katson juuri Koiralle koti ohjelmaa ja nieskelen kyyneleitä. Sinulla olisi hyvä koti tarjota tarvitsevalle.
Toistaiseksi ainakin liian tyhjä. Olen kyllä miettinyt, että jonkun iäkkäämmän koiran voisin ottaa. Ehkä. Eka koirani eli 15-vuotiaaksi ja se toka melkein 14-vuotiaaksi. Mä täytän syksyllä 65 ja jos ottaisin pentukoiran, saattaisin olla lähes 80, kun siitä aika jättäisi. Nivelreuma etenee kuitenkin koko ajan niin en oikein uskalla enää ottaa nuorta koiraa.
Tämä tv-ohjelma onkin Koti koiralle (eikä toisinpäin niinkuin eilen kirjoitin). Ja minulla näköjään samat aikataulut kuin eilenkin, sama ohjelma ja sama keskusteluketju. Niin koiravanhus kaveriksi kuulostaa aika mukavalle. Ehkä joku pienempi rotu vai onko isommat koirat sinun laumaasi sopivampia?
Mun aiemmat koirani on olleet keskikoisia rotuja. Eka oli alaskanmalamuutti ja tämä toka oli sekarotuinen, joka suunnilleen labradorinnoutaja nartun kokoinen. Lainakoirani on ehkä astetta keskimääräistä isompi labbisuros. Kokemukseni mukaan pieniä koiria eivät jostain syystä omistajat oikein jaksa tai halua kouluttaa mitenkään ja koska asun paikassa, jossa on paljon koiria, en halua sellaista koiraa, joka alkaa rähistä jokaiselle vastaantulevalle koiralle. Isompi koira taas on vähän pakkokin kouluttaa, koska muuten se kiskaisee omistajansa rähmälleen maahan. Koiran valintaan vaikuttaa tietenkin myös se, että asun rivitaloasunnossa eli se ei saisi olla sellainenkaan, joka haukkuu päivät pitkät. Karjalankarhukoira tai Suomenpystykorva olisi aivan ihana, mutta ei oikein sovi kaupunkiin. Siis edes lähiöön, joss akuitenkin oma pieni piha. Myöskään niitä "sairaaksi jalostettuja" rotuja en halua. Enkä mitään taistelukoirarotuja. Alaskanmalamuutti sopi mulle aikoinaan hyvin, koska täällä on kuitenkin loistavat ulkoilumaastot ja hommasin sille vetovaljaat ja pulkkaan kiinnitin liinat, niin se sai vetää mun lapsia pulkassa, kun kierrettiin lampea ympäri. Eli sai rodulleen ominaista aktiviteettia.
Mun tyttärellä on vuoden ikäinen shiba inu ja se on aivan ihana, mutta niitä harvoin päätyy kodinvaihtajiksi. Ja tosiaan nuorta aktiivista koiraa en uskalla enää ottaa. Tällä hetkellä kyllä pääsen oikein hyvin liikkumaan, mutta mikä on tilanne 5 vuoden päästä, sitä en voi tietää. Nyt en oikeastaan ole edes hakemassa uutta koiraa, mutta olen suht avoimin mielin, jos sellainen osuu kohdalle. Ei mun pitänyt tuota edellistäkään koiraa ottaa. Jaoin vaan aikoinaan Facebookissa eteeni osuneen ilmoituksen, jossa 10 kk ikäiselle koiralle etsittiin kiireesti tilapäistä hoitopaikkaa. Palasin kuitenkin katsomaan sen koiran tiedot tarkemmin ja ajattelin, että no voinhan mä sille tarjota tilapäisen hoitopaikan. Se tilapäivyys sitten venhähti 13:ksi vuodeksi.
Anteeksi että tuppaan teidän juttuihin mutta shiba inu! Sellainen japanin pystykorva, aivan ihana! Ja siitä tulee mieleen elokuva Hachiko. Siinä akita ja Richard Gere eikä muuta tarvita. Jokaisen koiraihmisen katsottava. Lasse Hällströmin elokuva. Tarina uskollisuudesta. Perustuu vielä tositapahtumiin. Itkin varmaan vuorokauden kun ensimmäisen kerran sen näin. Ja katson aina kun tulee tvstä, en juuri elokuvia katsele yleensä.
Ihana päivä. Lämmin +14 ja pihahommia. Oltais grillattu, mutta maastopalovaroitus. Naapurissa asuu ukrainalaisia, yritin heille selittää, miksi ei tulia saa tehdä. Ekat kukat on istutettu ja perennaa nousee penkistä, yllättäen. Arvelin uimista tänä kesänä, parin kymmenen vuoden jälkeen. Hiihtokin sujui talvella pitkän tauon jälkeen. Ehkä virittelen pyöräilynkin? Ei voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moottoritie on kuuma. Oi nuoruus, oi hulluus. 1980
"Sisko tahtoisin jäädä, mutta moottoritie on kuuma..."
P. Miljoonan räkäinen ääni sopii niin hyvin tähän. Pelle on jo seitsemänkymppinen, Intian aika on ohi, Pelle asettunut Uudellemaalle. Niin maailma muuttuu.
Ei ole enää moottoritietkään kuumia. Uraa ja kuoppaa piisaa, tietyöt etenee verkkaisesti. Biisikin on päivitetty. Ismo Leikola laulelee youtubessa:
"Sisko tahtoisin mennä, mutta moottoritie on kesken..."
Ikoninen Pelle Miljoona
Sinun törkyviestisi ei lainkaan himmennä tuota upeaa bändiä: Juokse villi lapsi, Tahdon rakastella sinua (Tumppi Varonen) ja monet muut. Loistavaa musiikkia. Monet komppaa.
Mitä tänään koulussa opit, poika pellavapäinen?
Meilläki kerrostalossa räksytti koira aina, kun liikuin. Vihdoin rohkenin ottaa puheeksi vieraan seinänaapurin kanssa. Hän oli todella mielissään, ei tiennyt koko asiasta. Koira jäi hiljaa, kun hän lähti töihin, oli hiljaa, kun hän palasi. Ilmeisesti vieraat äänet rapussa sai haukkumaan. Asia korjaantui pian.