Hymistelyketju, tavallisia juttuja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä yksi mieleen tullut muisto, alkoholia tässäkin;)

Ennen kämppämme rakentamista vain patikoimme k.o. alueella ja kerran olimme menossa valloittamaan alueen korkeinta tunturia kun tukevahko saksalainen turisti pyysi päästä mukaamme. Häneltä se jäi valloittamatta, hädin tuskin pääsi puoleen väliin ja sinnekin vain vanhempieni tukemana, kun me kersat juoksimme huipulle asti. Palattuamme lähtöpaikkaan tämä saksalainen tarjosi isälleni ja vain isälleni, ei edes äidilleni, 200 vuotta vanhaa konjakkia, oli kuulemma hyvää. Minä taisin olla 12 - 13 vuotias, joten jäin tietysti tarjoilusta paitsi ;)

Vanhempani olivat vieraisilla Saksassa serkkuni luona, tuolloin hänen saksalainen miehensä kaatoi vain itselleen konjakkipaukun. Isäni sitä myöhemmin kritisoi, kun hänellekin olisi konjakkipaukku maistunut! Jotkut ovat vieraanvaraisempia kuin toiset!

Totta, toiset ovat vieraanvaraisia, toiset ei.  Tämä tapahtui vuosia sitten Saimaalla; olimme tuttavapariskunnan kanssa veneinemme semmosella veneilijöiden  rantalaavulla iltaa istumassa, perheet jo nukkumassa. Siihen nuotiolle kömpi sitten vanhempi pulskamahainen mies, joka osoittautui saksalaiseksi ja alkoi jotain rasvamakkaroitaan nuotiolla halsterin tapaisella paistamaan, rasva senkun nuotioon tirisi. Ei osannut oikein englantia ja me huonosti saksaa, mutta jotain siinä säästä ja veneilystä yritimme juttua iskeä kohteliaisuuttamme, kahteen mieheen olimme siinä olleet istuskelemassa myöhäisiltaa ja pari olutta mukana. No tämä saksalainen herrasmies mässytti kaikki makkaransa siinä ja vielä maiskautti sormiaan ja otti joka välissä kuin vaivihkaa jostain isosta hienon näköisestä pullosta mojovia ruokaryyppyjä, liekkö ihan konjamiinia.  Sitten kaivoi vielä pikkusikarin lootastaan ja laittoi pössytellen päin naamaamme. Oli kyllä kyllä nähnyt kun kaverini kääräisi sätkiä, joten tupakkimiehiä oltiin silloin. Ei elettäkään että olisi edes malliksi mitään tarjonnut, vaikka kaikkea oli runsain mitoin. Vilkaisimme kaverini kanssa siinä sikarinpölläkässä toisiamme ja hän sanoi mulle Suomeksi; kaatakoon vain ihan ittellensä, eiköhän lähetä...

Saksalaisten maine oli ennen huono, tekivät päivän eväänsäkin buffet-pöydistä tai toivat turistibusseissansa viikon eväät mukana. Ei noista millään paikkakunnilla oikein tykätty, pihejä saitureita jotka eivät tuoneet turistikohteisiin yhtään ylimääräistä rahaa. Toivottavasti on pojissa polvi parantunut!

Saksalaiset taitaa useinkin olla juuri tuollaisia pihejä- muille ei tarjota ja itselle kahmitaan kaikki. En toki yleistä!

Tuttavani majoitti joskus kotiinsa saksalaisia kun paikkakunnalla oli iso tapahtuma.

Antoi tietysti avaimet taloonsa. Avaimenperänä oli miesvainajansa kellonperäketju jolla oli hänelle muistoarvoa.

No sai kyllä avaimen takaisin mutta ilman sitä ketjua!

Eipä toista kertaa taloaan luovuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkiksen kirjoituksesta tuli mieleen viimeisin työkaverini, jonka kärttyisä luonne näkyi ja tuntui lähes jokaisena työpäivänä hänen suhtautumisessaan asiakkaisiin. Minä sitten yritin olla hänenkin puolestaan yliystävällinen ja empaattinen, mikä oli introvertilla luonteellani henkisesti erittäin raskasta, olin aina työpäivän jälkeen ihan puhki. Pitemmän päälle se johti pitkään sairauslomaan ja lopulta alan vaihtoon.

Enkä nyt vertaa P:n äitiä ja työkaveriani, vaan tilannetta jossa joku on välikädessä ja joutuu siitä kärsimään.

Nyt kaikki on takanapäin, iloitsen stressittömistä eläkepäivistä, saan olla niin sisäänpäin kääntynyt kuin haluan.

Voi kauhistus kun djankkaaja sai tästäkin vettä myllyynsä, kun kerroin vain oman kokemukseni sanallakaan kommentoimatta P:n kirjoitusta tai mitenkään neuvomatta! Minä taidan vetää kattilallisen hernekeittoa nenääni ja poistua askareisiini.

Tee se! Toivottavasti tukehdut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

P pyytää, ettei hänelle vastata, niin joku älypää  ( eli D  !) sitten kuitenkin neuvoo ja vastaa. Anna  olla rauhassa typeriltä ja eitoivotuilta neuvoilta. 

Kirjoitat rumasti, voitko poistua, ellet parempaan pysty?

Rumasti sinäkin rikot toisen rajoja. Poistutaan molemmat. Mulle tuleekin vieraita kohta, soittivat jo asemalta.

Monet vanhukset on tuollaisia, ei kunnioiteta toisen rajoja, varsinkin nuorille ja lapsille sanotaan ihan mitä vaan muka neuvoina. Meidänkin suvun vanhuksissa on tällaisia, siksi en juuri ole heihin yhteyksissä. Olen neuvonut lapsianikin sanomaan heille, että tuo ei ole asiallista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

P pyytää, ettei hänelle vastata, niin joku älypää  ( eli D  !) sitten kuitenkin neuvoo ja vastaa. Anna  olla rauhassa typeriltä ja eitoivotuilta neuvoilta. 

Kirjoitat rumasti, voitko poistua, ellet parempaan pysty?

Rumasti sinäkin rikot toisen rajoja. Poistutaan molemmat. Mulle tuleekin vieraita kohta, soittivat jo asemalta.

Monet vanhukset on tuollaisia, ei kunnioiteta toisen rajoja, varsinkin nuorille ja lapsille sanotaan ihan mitä vaan muka neuvoina. Meidänkin suvun vanhuksissa on tällaisia, siksi en juuri ole heihin yhteyksissä. Olen neuvonut lapsianikin sanomaan heille, että tuo ei ole asiallista. 

Totta. Pukeutumista, meikkiä, painoa, elämänarvoja ja tapoja arvostellaan ylemmyydentuntoisesti ja tutustumatta teilataan outoina ja väärinä. Vanhukset ei todellakaan osaa kaikki käyttäytyä.

Kerrankin rikkaruohojen kitkentä tuntui mukavalta hommalta.  Voikukat, vuohenputket ja muut olivat jo hyvässä kasvussa, mutta kylmä yö oli nostanut niitä ylös maassa melkein juurineen. Ne oli nyt helppo napata pois, ennenkuin kiinnittyvät lujemmin syvemmälle, ja ennen lannoitusta ja kalkitusta.  Sitten edessä vain maan muokkaus ja siementen kylvö.

Sään koleuskaan ei haitannut toppavaatteissa. Kurkien ja töyhtöhyyppien lentelyäkin tuli seurattua siinä samalla. 

Punaviiniä, espressoa,  tuoretta timjamia, suolaa, mustapippuria ja runsaasti murskattua valkosipulia. Päkäfileet sinne yön yli kylpemään. 

Tänään nivelet huutaa taas hoosiannaa.  En meinannut saada edes valkosipuleita murskattua.  Mitään hyödyllistä en tänään pysty tekemään.  Kunhan elämä tästä hieman selkenee koiran ja remontin osalta,  pitää etsiä joku lääkäri pistämään kortisoni sorminiveliin.  Aikoinaan mulla olikin luottolääkäri tällaisiin juttuihin,  mutta meni mokoma kuolemaan. Vielä eläkkeelläkin piti yksityisvastaanottoa, mutta sitten ei enää jaksanut. En yleensä tykkää kysellä tutuilta mitään heidän työhönsä liittyvää neuvoa, mutta seinänaapuri on Ortonin ortopedeja ja ehkä osaisi suositella jotain lääkäriä,  jolle voisin varata ajan. 

Juttelin tänään mun pojan kanssa.  Toi koira kun on meidän yhteinen,  niin pitää kuunnella hänenkin mielipiteitä.  Ollaan onneksi samaa mieltä asiasta.  Kerroin,  että uutta koiraa en kyllä enää ota,  mutta kissoja kylläkin.  Poikani kysyi,  riittääkö mulle 5 kissaa vai haluanko niitä enemmän  😂 Hyvin poika tuntee äitinsä 😁

Telkasta tulee useampikin hyvä brittisarja.

Murha ennen iltahartautta, Hiljaisuuden viesti ja Turkkilainen etsivä.

Brittituotanto ei petä!

Olipa hyvä ateria! Karitsasta tuli mureaa nyhtölihaa, perunat ja porkkanat kypsyivät maukkaiksi. Harvoin juomme punkkua mutta nyt lasillinen sopi hyvin kyytipojaksi.

Ilma nyt hieman kirkastuu mutta ei huvita lähteä ulkoilemaan.

P tässä. Sen vuoksi kirjoitin, ettei kommentteja annettaisi koska mietin tavallaan niin, ettei meidän se meidän "soppa me" kuulu tänne muiden pähkäiltäväksi. Toki kirjoitan välillä hyvinkin tarkasti tms ja näin riski kommentteihin korostuu, mutta en kirjoita siis sillä ajatuksella, että kenenkään tarvisi elämäämme miettiä ja tietää ratkaisuja siihen ja tavallaan ketjua, siihen täyttää. Se riittäköön jos minä raapustan näitä pitkiä viestejä välillä siihenkin liittyen. Toisaalta en toivo muille pahaa jos joku jotain kirjoittaa. Näin muistakaa keskitie itsekin. Asiat eivät ja musta valkoisia. 

Vierailija kirjoitti:

Sytytin kynttilät lyhtyihin ja ulkotulet. Niitä on varmaan valvottava puoleen yöhön.  Naapurissa pauhaa kovaääninen jumputus. Luulisi pahojen henkien lähtevän kauas tällä menolla näin lankalauantaina. Kunpa huomenna näkyisi edes pieni pilkahdus auringosta, se olisi hyvä enne tulevalle kesälle.

Valittelin samaa asiaa kerran miniän kuullen, etten uskalla jättää kynttilöitä ulos palamaan ilman valvontaa ja ihan viisasta tietysti niin. Ja hänpä toi seuraavan kerran käydessään mulle tommoset ledikynttilälyhdyt, niissä ajastinkin, että sammuvat ittestään, tosi näppärät. Pattereita tietysti kuluu. On mulla viisas miniä ;) Ulkotulet onkin ihan eri juttu. Harmaa päivä on ollut, ei aurinko armas ole säteitään näyttänyt ja kalsakka tuuli käy. No tämmöset pyhäpäivät tarkoitettukin vissiin että shaalin alla sohvalla...