Kollegan epäasiallinen käytös vapaa-ajalla, vaikuttaako työyhteisön?
Olen kokenut kollegan epäasiallisen käytöksen vapaa-ajallani. Keskusteltiin asiasta kyllä, mutta ei myöntänyt käytöstään vaan laitoi humalan piikkiin. Sovittiin asia, mutta mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä hankalampi on työskennellä kyseisen henkilön kanssa. Hän on hyvä työntekijä, jonka kanssa muuten työt sujuu.. Mutta. Olen yrittänyt puoli vuotta ja tämä asia vaan niin paljon että harkitsen työpaikan vaihtoa vaikka rakastan työtäni. En vaan yksinkertaisesti pysty enää ajattelemaan hyviä ajatuksia kyseisestä henkilöstä. Onko muilla samoja kokemuksia, miten ratkaisitte asian?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jahas, lumihiutaleet saapuneet työelämään, jippii. Töissä käydään, että saadaan palkkapäivänä rahaa tilille, jotta voi vapaa-ajalla tehdä, mitä haluaa. Kaverisuhteet on sitten erikseen. Töissä on kestettävä elämän erilaisuutta. Helpottaa, kun ottaa jokaisen ihmisen sellaisena kuin ovat, mutta ei minun tarvitse kenenkään tekemisistä tai sanomisista omaa päivääni pilata. T:Paksunahkainen dinosaurus viime vuosituhannelta
Höpö höpö. Tiesitkö, että monet ystävystyvät työkavereidensa kanssa? Esim. itseltäni se käy monesti lähes väkisin, ja miehenikin löysin töistä.
Ja vaikka työkaverit pitäisikin tiukasti erillään muusta elämästä, se asiattomasti vapaa-ajalla käyttäytyvä kollega on ihan se sama ihminen myös töissä. Vaikka siltä ajalta palkkaa saadaankin.
:D :D
Jep, kyllä työntekijöiden hyvä yhteishenki vie firman kuin firman konkkaan alta aikayksikön.
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa, vaikka mitä muut sanoisivat.
Teen töitä kollegani kanssa samassa pienehkössä tilassa 8 tuntia päivässä. Kyseessä äärimmäisen katkera ja kaikesta kaikille kateellinen alkoholisoitunut perheenäiti. Jostain syystä minä olen se, johon tämä raivokas kateus eniten purkautuu, jonkin verran selvinpäin mutta vielä enemmän humalassa.
Tiedän mitä kollega minusta puhuu (enimmäkseen täysin keksittyjä juttuja), sillä toinen kollegani kertoo ne minulle melkein reaaliajassa.
Kesällä tilanne kärjistyi sillä tavalla, että kesken hauskimman festari-illan sain yhtäkkiä tältä kollegalta useamman tosi törkeän solvausviestin somessa. Samanlaisia viestejä tuli samalla myös miehelleni ja yhdelle työkaverilleni. Parin päivän päästä lähetti melkein samat setit esimiehellemme.
Kesästä on jo aikaa, mutta huomaan edelleen aggression ottavan valtaa kun näen työkaverin naaman. Ja onhan se hankalaa että näen sitä useamman tunnin
Sun tilanne on siitä eri kuin ap:n, että ap oli käsitellyt asian kyseisen henkilön kanssa, teidän työpaikalla ei ole asiaa käsitelty. Teidän työpaikalla tuo on huonoa johtamista, että asiaan ei ole puututtu. Mutta koska itselläkin on esihenkilökokemusta, niin tiedän että tuollaiset asiat on hankala hoitaa, siinä täytyy ottaa niin monta asiaa huomioon, mitä kaikkea voi seurata ja mitä epäasiallista käyttäytymistä voi todistaa tapahtuneeksi (sana sanaa vastaan on aina hankala). Voiko olla mahdollista että esimies luulee, että tyyppi on aukonut päätään vain hänelle, eikä ole tietoinen työkavereiden haukkumisesta?
Ap:n tilanteessa hänen tunteensa on ymmärrettäviä, eihän pelkkä sanallinen anteeksipyyntö vielä muuta mitään, jollei käytös ole muuten muuttunut ystävällisemmäksi. Mutta ap:n on hyvä tiedostaa, että ne tunteet on kuitenkin hänen omia tunteita, ja on hänen omalla vastuullaan käsitellä ne. Mistä johtuu että tilanne tuntuu edelleen epämiellyttävältä? Eikö ap voi luotaa kollegaan? Täytyy päättää että menneet on menneitä. Anteeksi antaminen on aktiivinen teko. Kannatta myös muistaa että luottamus rakentuu pikkuhiljaa ajan kanssa, kun sille vain antaa mahdollisuuden. Tämä edellinen sanottu tietysti sillä ajatuksella, ettei ole tapahtunut mitään ahdistelua tai rikollista, vaan kyse on jostain ikävistä sanoista, riidasta tms.
"Sun tilanne on siitä eri kuin ap:n, että ap oli käsitellyt asian kyseisen henkilön kanssa, teidän työpaikalla ei ole asiaa käsitelty. Teidän työpaikalla tuo on huonoa johtamista, että asiaan ei ole puututtu. Mutta koska itselläkin on esihenkilökokemusta, niin tiedän että tuollaiset asiat on hankala hoitaa, siinä täytyy ottaa niin monta asiaa huomioon, mitä kaikkea voi seurata ja mitä epäasiallista käyttäytymistä voi todistaa tapahtuneeksi (sana sanaa vastaan on aina hankala). Voiko olla mahdollista että esimies luulee, että tyyppi on aukonut päätään vain hänelle, eikä ole tietoinen työkavereiden haukkumisesta?
Ap:n tilanteessa hänen tunteensa on ymmärrettäviä, eihän pelkkä sanallinen anteeksipyyntö vielä muuta mitään, jollei käytös ole muuten muuttunut ystävällisemmäksi. Mutta ap:n on hyvä tiedostaa, että ne tunteet on kuitenkin hänen omia tunteita, ja on hänen omalla vastuullaan käsitellä ne. Mistä johtuu että tilanne tuntuu edelleen epämiellyttävältä? Eikö ap voi luotaa kollegaan? Täytyy päättää että menneet on menneitä. Anteeksi antaminen on aktiivinen teko. Kannatta myös muistaa että luottamus rakentuu pikkuhiljaa ajan kanssa, kun sille vain antaa mahdollisuuden. Tämä edellinen sanottu tietysti sillä ajatuksella, ettei ole tapahtunut mitään ahdistelua tai rikollista, vaan kyse on jostain ikävistä sanoista, riidasta tms."
Esimieheni tietää kollegani loanheittokampanjasta koska kerroin siitä hänelle.
Täytyy sanoa, että minun tunteeni kollegaani kohtaan tuskin olisivat erilaiset, vaikka hän olisi pyytänyt anteeksi. Tai pyytäisi vaikka huomenna. Pitäisin häntä edelleen ilkeänä, katkerana, arvaamattomana ja epäluotettavana. Sellaisena hän on minulle esittäytynyt, ihan omasta vapaasta tahdostaan.
Sinänsä aivan sama onko kyseessä ollut fyysinen vai verbaalinen teko, molemmat ovat väärin eivätkä kuulu työelämään.
Jos on aivan pakko ajaa aivonsa toistuvasti tilaan jossa ei pysty käyttäytymään kuin ihminen niin aina voi laittaa vaikka puhelime pois päältä siksi aikaa ja sulkeutua jonnekin runkkutynnyriin sen tekemään. Ei ok altistaa muita ihmisiä rapekäytökselleen.