Missä yksinhuoltaja voi enää säästää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"https://www.vuokraovi.com/kohde/dz4742?haku=m2403213263

 

550e/kk kaksio Orivedeltä päiväkoti yms. Kävelymatkan päässä (alle 2km). Aloittaja on eläkkeellä eli työllistymistä, jonka joku mainitsi, ei tarvitse miettiä." 

 

Lemmikit eikä hissitön käy koska allergia/astma + polvivaivat. Koti pitää olla allergiavapaa ja sisäilmaongelmaton. Pitäiskö meillä jättää se  meidän vähäinenkin tukiverkosto Tampereella? Junayhteydet meille kans tärkeät että päästää sukulaisia tapaamaan. Autoa ei ole käytössä. 

 

Ap

 

Pitää ja pitää. Ei pidä. 

Jos pitää, niin sitten alat viimein kantamaan itse vastuuta elämästäsi ja etenkin lapsesi elämästä. Ei työelämässä olevat ole 100% terveitä. On meillä töissä käyvilläkin kaikennäköistä vaivaa, mutta silti teemme parhaamme. Meidänkin duunista löytyy kyllä diabeetikkoa, polvivikaista, masentunutta, paniikkihäiriötä sairastavaa, astmaa ja allergioita ja jopa syöpähoidoissa on yksi. 

Jos sulla pitää olla sitä ja tätä, niin sitten sinä varmasti edistät omaa tilannettasi niin että se mahdollistuu. Ei ole yhteiskunnan tehtävä antaa kaikkea mitä keksii pyytää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on hankittu miksi?

Se on tuleva eläkkeiden maksaja.

-ei ap

Ehkä hän jättää sinun vaippasi vaihtamatta ja saat soitella kelloa eikä kukaan tule. 

Vierailija kirjoitti:

Kuka sanoi että en ole ollut päivääkään töissä? Olin töissä jo 10-vuotiaasta asti kun piti tienata omat rahat itse jos jotain vaatteita ym muuta aikoi saada. Omillaan elin jo 16-vuotiaasta lähtien ja opettelin hoitamaan asiat ja ruoanlaiton itse. Moniko teistä haukkujista on tehnyt samaa? Ei varmaan kukaan koska vanhemmat on maksanut aina kaiken. Minä en lapsena saanut mitään jos en itse omilla tienaamilla rahoilla ostanut! Opiskeluja ei mun vanhemmat koskaan maksanut vaan jouduin ottamaan lainaa ja siitä olinkin velkavankeudessa n. 15 vuotta. Kävin vielä töissä opiskelujen ohessa mistä uuvuin ja sain burnoutin. Tein kahta eri työtä ja siihen opiskelut päälle. Aloin parisuhteeseen ensimmäisen kerran 16- vuotiaana ja mun exä aiheutti talouspetoksellaan mulle myös ongelmia josta jouduin maksamaan hirveän summan rahaa. Lisäksi varasti multa muutenkin rahaa tyhjentämällä mun tilin moneen kertaan. En niitä rahoja ikinä saanut takaisin...

Kuuntele nyt näitä omia sepustuksiasi. Syy on siis muissa. Se teki tätä, tuo sitä, äiti tätä, exä tuota... Loputonta epäonnea, johon itse olet järjestäen syytön. Tiedätkö mitä, et ole. Olet itse valinnut puolisosi, exät, lisääntyä, pitää lapsen, jättää elarit, ostaa lapselle eineksiä ja herkkuja, hankkia lapsen sairaana.... Nämä ovat ihan oman toimintasi tulosta. Onko diabeteskin 2-tyyppiä ja elintapasairaus? Lopeta se passiivinen uhrin asemassa vetistely ja ala ottaa vastuuta aikuisen tavoin. Tuo ei ole hyvää mallia lapsellesi. Näkeehän sen jo nyt, että kasvatus on tehnyt tehtävänsä kun lapsi on opetettu kelpuuttamaan vain herkkuruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"https://www.vuokraovi.com/kohde/dz4742?haku=m2403213263

 

550e/kk kaksio Orivedeltä päiväkoti yms. Kävelymatkan päässä (alle 2km). Aloittaja on eläkkeellä eli työllistymistä, jonka joku mainitsi, ei tarvitse miettiä." 

 

Lemmikit eikä hissitön käy koska allergia/astma + polvivaivat. Koti pitää olla allergiavapaa ja sisäilmaongelmaton. Pitäiskö meillä jättää se  meidän vähäinenkin tukiverkosto Tampereella? Junayhteydet meille kans tärkeät että päästää sukulaisia tapaamaan. Autoa ei ole käytössä. 

 

Ap

 

Pitää ja pitää. Ei pidä. 

Jos pitää, niin sitten alat viimein kantamaan itse vastuuta elämästäsi ja etenkin lapsesi elämästä. Ei työelämässä olevat ole 100% terveitä. On meillä töissä käyvilläk

Jätä sinä ainakin se työterveys käyttämättä ja työpaikan lounas väliin. Ei ole meidän muiden asiamme kustantaa niitä juuri sinulle. Luulet että yhteiskunta arvostaa panostasi jotenkin. Ei arvosta, sinusta on ollut ihan helvetisti kuluja meille muille. Kasva aikuiseksi ja ala maksamaan velkaasi meille muille takaisin. Kiitos.

T: veronmaksaja 

Vierailija kirjoitti:

Monisairas voi säästää ennakoiden ja jättää lisääntymättä. Vähän voi miettiä niitä seurauksia myös lapsen kannalta. Jos kuitenkin näistä lähtökohdista menee lapsen hankkimaan, kasvattaisi sen edes kunnolla. On siinäkin lopputulos, monisairas ja nirsoksi opetettu mukula.

 

Minun lapsella on ihan yhtäläinen oikeus elämään kuin sullakin. En halunnut tappaa sitä kohtuun. Minunhan vika nirsous ja aistiyliherkkyys on.. Hoh-hoijaa

Vierailija kirjoitti:

Aikamoista. 17 sivua työttömän, sairaan, yksinäisen ja köyhän henkilön arvostelua ja elämänohjeita. Jos hän olisi kertonut olevansa sairas, työtön ja yksinäinen hän olisi saanut myötätuntoa. Mutta kun hän onkin yh, se herättää vihaa ja kaikki nämä em. asiat ovatkin hänen omaa syytään. 

 

Yh on tässä yhteiskunnassa alinta kastia, sellainen jota on oikeus haukkua.

 

T: toinen yh,työtön, yksinäinen ja sairas lisäksi mutta niitä ei lasketa kun olen yh emi kaikki on omaa vikaa

Luitko koko ketjun? Jos luit niin kerrotko, että mikä olisi "oikea" tapa auttaa? Täällä on annettu myös paljon hyviä neuvoja, mutta ap loukkaantuu jokaisesta. Lisäksi muut on narsisteja, myös lähipiiri on täynnä narsisteja, joten kertoisitko omat vinkkisi?

Miksiköhän ap teki tämä aloituksen. Mikään ehdotus ei kelpaa, kaikki on vaan kettuilua.

Huh, tuollaisiakin oman elämänsä sankareita on 😁

Kysyn ap:n tämän nyt ihan vilpittömästi, ilman minkäänlaista kettuilua. Minkälainen suunnitelma sulla on elämään ja lapsen kasvatukseen pitemmällä tähtäimellä? Neljävuotiaan kanssa ei mene vielä kuukausitasolla rahaa suuria summia (paitsi teillä koska lapsen ruokakulut on järjettömät) mutta tilanne on ihan eri kun lapsi menee kouluun, aloittaa harrastukset, kavereiden kanssa hengailut ja kaverisynttärit, puhumattakaan teini-ikäisistä. Miten aiot nämä kustantaa? En tiedä minkä ikäinen olet mutta ehkä alle 40v? Mikä tarkoittaa että sulla on työikää jäljellä ainakin 25 vuotta? Mitä aiot nämä 25 vuotta elämälläsi tehdä? Istua kotona rahattomana ja velloa itsesäälissä ja katkeruudessa? Mikään sun sairauksista ei varsinaisesti ole este (osa-aikaiselle) työn teolle ja aika moni tekee töitä esim ahdistuksen, diabeteksen, allergioiden ja astman kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikamoista. 17 sivua työttömän, sairaan, yksinäisen ja köyhän henkilön arvostelua ja elämänohjeita. Jos hän olisi kertonut olevansa sairas, työtön ja yksinäinen hän olisi saanut myötätuntoa. Mutta kun hän onkin yh, se herättää vihaa ja kaikki nämä em. asiat ovatkin hänen omaa syytään. 

 

Yh on tässä yhteiskunnassa alinta kastia, sellainen jota on oikeus haukkua.

 

T: toinen yh,työtön, yksinäinen ja sairas lisäksi mutta niitä ei lasketa kun olen yh emi kaikki on omaa vikaa

 

Luitko koko ketjun? Jos luit niin kerrotko, että mikä olisi "oikea" tapa auttaa? Täällä on annettu myös paljon hyviä neuvoja, mutta ap loukkaantuu jokaisesta. Lisäksi muut on narsisteja, myös lähipiiri on täynnä narsisteja, joten kertoisitko omat vinkkisi?

Taidat käydä vähän hitaalla tai tunnetaitosi ovat päiväkoti- ikäisen tasolla. Ehkä ap ei kaipaa neuvoja vaan halusi purkaa tilannettaan ja saada tukea. Eihän kukaan normaalijärkinen kommentoi sivukaupalla marttojen säästövinkkejä vieraalle henkilölle keskustelupalstalla kuten sinä. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä sen taas näkee miten julmia ja tunteettomia ihmiset on... Minua on myös koulu- ja työpaikkakiusattu aikoinaan. En tarvi teidän kaltaisia ihmisiä enää elämääni. Lapseni on mulle koko elämä ja teen sen eteen kaikkeni. Lapsi kertoo mulle joka päivä rakastavansa minua ja minä sille. Lapseltako on oikein riistää rakastava vanhempi? Sinäkö olisit täydellisempi? Entä jos itse sairastut tai vammaudut tai menetät työsi? 

 

Ap

Oli rankka lapsuus? Niin monella muullakin.

Oli koulukiusattu ja työpaikkakiusattu? Niin moni muukin.

On erilaisia vaivoja? Niin meillä muillakin. 
On vastoinkäymisiä? Niin meillä muillakin.

Se on elämää. Eikä se että jää voivottelemaan auta sinua eikä lastasi. Me muutkin vastaavaa kokeneet käymme töissä ja elätämme itsemme ja perheemme. Olemme kokeneet ikäviä asioita joo, mutta voimme valita toisin.

Sinä valitset marisemisen ja valittamisen, etkä ilmeisesti sillä saa mitä haluat? Sitten kannattaa varmaan kokeilla jotakin muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monisairas voi säästää ennakoiden ja jättää lisääntymättä. Vähän voi miettiä niitä seurauksia myös lapsen kannalta. Jos kuitenkin näistä lähtökohdista menee lapsen hankkimaan, kasvattaisi sen edes kunnolla. On siinäkin lopputulos, monisairas ja nirsoksi opetettu mukula.

 

Minun lapsella on ihan yhtäläinen oikeus elämään kuin sullakin. En halunnut tappaa sitä kohtuun. Minunhan vika nirsous ja aistiyliherkkyys on.. Hoh-hoijaa

 

Tottakai on lapsella oikeus elämään. Mutta myös oikeus kasvaa kunnollisissa oloissa kykenevän vanhemman kanssa. Sitä sinä et kertomasi tietojen perusteella ole. On lasta kohtaan kammottavan epäreilua hankkiutua noista lähtökohdista ja tuolla ongelmalistalla raskaaksi. Näethän sen itsekin miten vaikeaa on. Mutta älä syytä valinnoistasi muita, sinä valitsit tämän polun.

Ja kyllä, lapsi ei totu valmispuuroihin ellei häntä niihin totuta. Sinä olet nämä kalliit ja isolta osin myös epäterveelliset valmisruoat ja välipalamössöt ostanut ja lapselle esitellyt. Sinä olet sen nirsouden aiheuttanut ja ylläpidät sitä, koska et osaa laittaa lapsellesi rajoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikamoista. 17 sivua työttömän, sairaan, yksinäisen ja köyhän henkilön arvostelua ja elämänohjeita. Jos hän olisi kertonut olevansa sairas, työtön ja yksinäinen hän olisi saanut myötätuntoa. Mutta kun hän onkin yh, se herättää vihaa ja kaikki nämä em. asiat ovatkin hänen omaa syytään. 

 

Yh on tässä yhteiskunnassa alinta kastia, sellainen jota on oikeus haukkua.

 

T: toinen yh,työtön, yksinäinen ja sairas lisäksi mutta niitä ei lasketa kun olen yh emi kaikki on omaa vikaa

 

Luitko koko ketjun? Jos luit niin kerrotko, että mikä olisi "oikea" tapa auttaa? Täällä on annettu myös paljon hyviä neuvoja, mutta ap loukkaantuu jokaisesta. Lisäksi muut on narsisteja, myös lähipiiri on täynnä narsisteja, joten kertoisitko omat vinkkisi?

Taidat käydä

Oletko sitä mieltä, että omat vuorovaikutustaitosi ovat sillä tasolla, että pystyt arvostelemaan muita? Luepa uudelleen se aloitus. Siellä on kaksi kysymystä ja ensimmäinen ihan jo otsikossa. Jos ihminen kysyy säästövinkkejä niin mitä tukea hänelle pitäisi antaa? Ei reaalielämässäkään kukaan jaksaa tukea ja kuunnella loputtomiin sellaista ihmistä, jonka mielestä vika on aina muissa kuin itsessä. 

Vierailija kirjoitti:

Kysyn ap:n tämän nyt ihan vilpittömästi, ilman minkäänlaista kettuilua. Minkälainen suunnitelma sulla on elämään ja lapsen kasvatukseen pitemmällä tähtäimellä? Neljävuotiaan kanssa ei mene vielä kuukausitasolla rahaa suuria summia (paitsi teillä koska lapsen ruokakulut on järjettömät) mutta tilanne on ihan eri kun lapsi menee kouluun, aloittaa harrastukset, kavereiden kanssa hengailut ja kaverisynttärit, puhumattakaan teini-ikäisistä. Miten aiot nämä kustantaa? En tiedä minkä ikäinen olet mutta ehkä alle 40v? Mikä tarkoittaa että sulla on työikää jäljellä ainakin 25 vuotta? Mitä aiot nämä 25 vuotta elämälläsi tehdä? Istua kotona rahattomana ja velloa itsesäälissä ja katkeruudessa? Mikään sun sairauksista ei varsinaisesti ole este (osa-aikaiselle) työn teolle ja aika moni tekee töitä esim ahdistuksen, diabeteksen, allergioiden ja astman kanssa. 

Taidat olla täydessä uutispimennossa? Et ole kuullut Suomen työttömyystilanteesta? Jos Citymarketin kassalle hakee 600 ihmistä 10 työpaikkaan, kuinka vahvoilla luulet sairaan yksinhuoltajan olevan työpaikkahaussa? 

Tämä ei kuulu aiheeseen mutta työkierto olisi hyvä juttu, esim sinä annat työpaikkasi ap: lle tai jollekin toiselle työttömälle 6 kk ajaksi ja läpsystä vaihto. En usko sinun kovin tärkeää työtä tekevän kun ehdit kirjoitella tänne klo 22.15 arki- iltana. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla heräsi nyt huoli tuosta lapsesta. Eikö neuvola ohjaa minkään tuen piiriin lasta, jonka vanhemmalla on näin paljon haasteita elämässään. Minkälaisia virikkeitä tarjoat lapselle? Tämän lapsen olisi hyvä päästä varhaiskasvatuksen piiriin, ennen kuin tilanne pahenee. Vertaistuki auttaa häntä kokeilemaan asioita (esim. ruokia) rohkeammin. Nyt pitää aikuisen tässä perheessä kasvaa aikuiseksi ja kantaa vastuu niin itsestään kuin myös tästä lapsesta. 

Samaa mietin. Nelivuotias kaikki päivät kahden masentuneen ja ahdistuneen monisairaan ihmisen kanssa. Ei kuulosta hyvältä. Perhetyön piiriin pitäisi saada vähintään ja lapsi varhaiskasvatukseen saamaan virikkeitä ja oppimaan vuorovaikutusta ja uusia taitoja niin aikuisilta kuin vertaisiltaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyn ap:n tämän nyt ihan vilpittömästi, ilman minkäänlaista kettuilua. Minkälainen suunnitelma sulla on elämään ja lapsen kasvatukseen pitemmällä tähtäimellä? Neljävuotiaan kanssa ei mene vielä kuukausitasolla rahaa suuria summia (paitsi teillä koska lapsen ruokakulut on järjettömät) mutta tilanne on ihan eri kun lapsi menee kouluun, aloittaa harrastukset, kavereiden kanssa hengailut ja kaverisynttärit, puhumattakaan teini-ikäisistä. Miten aiot nämä kustantaa? En tiedä minkä ikäinen olet mutta ehkä alle 40v? Mikä tarkoittaa että sulla on työikää jäljellä ainakin 25 vuotta? Mitä aiot nämä 25 vuotta elämälläsi tehdä? Istua kotona rahattomana ja velloa itsesäälissä ja katkeruudessa? Mikään sun sairauksista ei varsinaisesti ole este (osa-aikaiselle) työn teolle ja aika moni tekee töitä esim ahdistuksen, diabeteksen, allergioiden ja astman kanssa. 

Taidat

En ole tuo aiempi, mutta sitten jos aloitat joskus työelämän huomaat sen, että töissä ei olla 24/7, joten vapaa-aikaakin jää. Jos joku toinen on opiskellut kauan, hankkinut työkokemusta jne niin miksi oma työ ja palkka pitäisi antaa ilmaiseksi jollekin? Elämässä kun tekemättä harvemmin mitään saavuttaa. 

Toivottavasti viimeistään koulu tekee lasun. Ei kuulosta hyvältä tuo teidän kuvio.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti viimeistään koulu tekee lasun. Ei kuulosta hyvältä tuo teidän kuvio.

Ei tuossa välttämättä lasun tarvetta ole. Vanhempia on erilaisia, mutta lapsi varmasti hyötyisi varhaiskasvatuksesta ja kontakteista muihin ihmisiin. Päiväkoti ja koulu saattavat olla lapselle jo riittäviä tukitoimia. Ei lapsi ole vaarassa, jos syö valmispuuroja tms, mutta henkisen puolen kehityksestä olisin huolissaan. 

Luulen että olen opiskellut ja tehnyt töitä enemmän kuin edellinen kommentoija. Tällä hetkellä olen sellaisessa taloudellisessa tilanteessa ettei tarvitse tehdä töitä, sanotaan nyt että niitä on sen verran tullut tehtyä. Huvittelen tällä palstalla välillä kommentoimalla paskantärkeiden ihmisten juttuihin. Sinä lukeudut siihen joukkoon. Ai että sinua harmittaa kun huomennakin lähdet töihin kylmään aamulla ja ap saa viettää päivän lapsensa kanssa. Sinua ei odota kotiin kukaan, ja vähitellen huomaat kuinka yksin oletkaan. Otan osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti viimeistään koulu tekee lasun. Ei kuulosta hyvältä tuo teidän kuvio.

Ei tuossa välttämättä lasun tarvetta ole. Vanhempia on erilaisia, mutta lapsi varmasti hyötyisi varhaiskasvatuksesta ja kontakteista muihin ihmisiin. Päiväkoti ja koulu saattavat olla lapselle jo riittäviä tukitoimia. Ei lapsi ole vaarassa, jos syö valmispuuroja tms, mutta henkisen puolen kehityksestä olisin huolissaan. 

Minulla herää huoli sinusta. Kuinka paljon vietät aikaa tällä palstalla tai sosiaalisessa mediassa? Elätkö elämääsi muiden kautta? Oikeat kontaktit muihin ihmisiin palstan ja  somen ulkopuolella voivat auttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Luulen että olen opiskellut ja tehnyt töitä enemmän kuin edellinen kommentoija. Tällä hetkellä olen sellaisessa taloudellisessa tilanteessa ettei tarvitse tehdä töitä, sanotaan nyt että niitä on sen verran tullut tehtyä. Huvittelen tällä palstalla välillä kommentoimalla paskantärkeiden ihmisten juttuihin. Sinä lukeudut siihen joukkoon. Ai että sinua harmittaa kun huomennakin lähdet töihin kylmään aamulla ja ap saa viettää päivän lapsensa kanssa. Sinua ei odota kotiin kukaan, ja vähitellen huomaat kuinka yksin oletkaan. Otan osaa.

En tiedä kenelle kommentoit, mutta itse kommentoin opiskeluista ylemmäs. Kun lapset oli pieniä, tein todella kauan osa-aikatöitä. Myös mies oli hoitovapaalla eli vietettiin siis lasten kanssa ihan oikeasti paljon aikaa. Eivät olleet turhaan hoidossakaan. Aapeen lapsihan on hoidossa, vaikka hän on kotona. Nyt olen vielä kohtuullisen nuori ja lapset on isoja niin voi keskittyä töihin ja tykkään niistä todella, todella paljon! Aamulla heräilen kun huvittaa, kun työmatka kestää 10 sekuntia. Ihan oikeasti on meitäkin, jotka teemme mielekästä työtä!