Pitkän matematiikan laudaturista saa jatkossa 28,9 pistettä ja lyhyen matematiikan 28,2 pistettä.

Vierailija kirjoitti:

En ole kirjoittanut sen paremmin lyhyttä kuin pitkääkään matematiikkaa, mutta olen väitellyt. Tehkää perässä.

Joo varmaan jostain kasvatustieteistä, yhteiskuntatieteistä tai teologiasta. Hienoa arvon hermanni, mutta se ei nyt ole ihan kauhean mairitteleva suoritus. Ei ne matematiikan opinnot olisi sinullakaan hukkaan menneet.

Yrittäkääpä saada ällä nykyäikästä ja kielistä. Ylessä C:n enkussa kirjoittanut Aallon opiskelija ei selviytynyt englanninkielisistä maisteriopinnoista. Oli ensin saanut enkusta arvosanan B ja uusinnassa tuli C. Ei kannata pyrkiä Aaltoon, jos kielet ei suju. 

Kovin älykästä ei ole pisteyttää pitkää matikkaa isoilla pisteillä niillä aloilla, joilla matikkaa ei tarvita yhtään. Oliko se ensimmäinen todistuspisteytys osoitus matikistien loogisesta ajattelukyvystä? Ei niin mitään järkeä siinä, ei kyllä logiikkaakaan. Toki se kuvasti pitkän matikan lukeneiden itserakkautta. 

Vierailija kirjoitti:

Kovin älykästä ei ole pisteyttää pitkää matikkaa isoilla pisteillä niillä aloilla, joilla matikkaa ei tarvita yhtään. Oliko se ensimmäinen todistuspisteytys osoitus matikistien loogisesta ajattelukyvystä? Ei niin mitään järkeä siinä, ei kyllä logiikkaakaan. Toki se kuvasti pitkän matikan lukeneiden itserakkautta. 

Tuosta avautumisestasi ainakin paistaa läpitunkeva pöljyys.

Mitä väliä ? 

Ei ketään kiinnosta sun 9.9 arvosanat kun täyttelet kaupan hyllyjä keikkapohjaisella sopparilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin älykästä ei ole pisteyttää pitkää matikkaa isoilla pisteillä niillä aloilla, joilla matikkaa ei tarvita yhtään. Oliko se ensimmäinen todistuspisteytys osoitus matikistien loogisesta ajattelukyvystä? Ei niin mitään järkeä siinä, ei kyllä logiikkaakaan. Toki se kuvasti pitkän matikan lukeneiden itserakkautta. 

Tuosta avautumisestasi ainakin paistaa läpitunkeva pöljyys.

Kun näin, miten vähällä tyttäreni sai pitkästä matikasta arvosanan E, ymmärsin sillä keulineiden osoittavan vain suuria luuloja itsestään. Moni matikisti ei osaa kieliä. Kun ei kerran osaa, ei kannata vähätellä kielitaitoa. 

Esim. lääkikseen ja tekniikan aloille vaaditaan edelleen pitkä matikka ja siitä saa enemmän pisteitä todistushaussa. Mutta hakupainealoista oikis ja kauppis ottavat käyttöön nämä otsikossa olevat pisteet.

Epäreilua. 

Lyhyen matikan kirjoittaa kuka vaan kadunmies. Pitkä m. vaatii korkeaa älyä, ongelmanratkaisukykyä ja perehtymistä aiheeseen huomattavasti enemmän kuin lyhyt m.

Äidinkieltä korostetaan tarpeettomasti matikan kustannuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Epäreilua. 

Lyhyen matikan kirjoittaa kuka vaan kadunmies. Pitkä m. vaatii korkeaa älyä, ongelmanratkaisukykyä ja perehtymistä aiheeseen huomattavasti enemmän kuin lyhyt m.

 

Äidinkieltä korostetaan tarpeettomasti matikan kustannuksella. 

 

 

 

Esim juristi tarvitsee enemmän äidinkieltä kuin matikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin älykästä ei ole pisteyttää pitkää matikkaa isoilla pisteillä niillä aloilla, joilla matikkaa ei tarvita yhtään. Oliko se ensimmäinen todistuspisteytys osoitus matikistien loogisesta ajattelukyvystä? Ei niin mitään järkeä siinä, ei kyllä logiikkaakaan. Toki se kuvasti pitkän matikan lukeneiden itserakkautta. 

Tuosta avautumisestasi ainakin paistaa läpitunkeva pöljyys.

 

Kun näin, miten vähällä tyttäreni sai pitkästä matikasta arvosanan E, ymmärsin sillä keulineiden osoittavan vain suuria luuloja itsestään. Moni matikisti ei osaa kieliä. Kun ei kerran osaa, ei kannata vähätellä kielitaitoa. 

Tulevaisuudessa kännykkä kääntää kaikki kielet , eikä tarvitse opiskella kieliä.

Vierailija kirjoitti:

Esim. lääkikseen ja tekniikan aloille vaaditaan edelleen pitkä matikka ja siitä saa enemmän pisteitä todistushaussa. Mutta hakupainealoista oikis ja kauppis ottavat käyttöön nämä otsikossa olevat pisteet.

Oikis ja muut eivät vaadi älyä eukö loogista päättelyä, pänttäämisellä pärjää. Kauppiksessa joutuu laskujen kanssa käyttämään aivojakin.

Kauppasurkea ei takaa yhtään mitään toisin kuin moni tutkinto jotka ovat aloilta joissa on ihan selviä pätevyys (koulutus) vaatimuksia,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäreilua. 

Lyhyen matikan kirjoittaa kuka vaan kadunmies. Pitkä m. vaatii korkeaa älyä, ongelmanratkaisukykyä ja perehtymistä aiheeseen huomattavasti enemmän kuin lyhyt m.

 

Äidinkieltä korostetaan tarpeettomasti matikan kustannuksella. 

 

 

 

Esim juristi tarvitsee enemmän äidinkieltä kuin matikkaa.

Voisi kyllä hyötyä erittäin paljon loogisen ajattelun ja täsmällisen argumentoinnin ja perustelemisen taidoista. Valitettavasti yhteiskunnasta paistaa nykyisin varsin pistävästi se etteivät esim poliittiset päättäjät ole yleensä korviaan lotkauttaneet matematiikalle tai ekskteille luonnontieteille. Kuten näette, sillä nykytrendillä on tosi ikäviä seurauksia kaikkien kannalta. Muualla maailmassa noihin aineisiin panostetaan mitä suurimmassa määrin ja niitä opiskelevia arvostetaan. Mutta täällä on lisätty, tadaa, pakollisina nyt viimeksi lisää ruotsia, uskontoa ja terveystiedon pakollinen kurssi. Eipä tosiaan ehkäpä mikään voittava kombo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matikka ei ole lukion työläin aine. Kielet ovat, sillä ne vaativat pänttäämistä kotona. Lapseni lukio oli kepeä pitkän matikan ja luonnontieteiden ansiosta. Minulla oli 4 kieltä. 

Vain osaltaan totta. Sitä paitsi kyseessä ei pidä olla työmäärä vaan menestys opinnoissa. Sen on todettu olevan korkein pitkän matematiikan opiskelijoilla.

 

Kielilinjaluokallani oli monta 6 ällän ylioppilasta. Rinnakkaisluokalla eli matikkaluokalla ei yhtäkään. Kas pitkän matikan ällään riittää 2/3 pisteistä. Noin onnettomalla osuudella ei älliä tule muista aineista, korkeintaan kemiasta ja fysiikasta. 

L annetaan aina viidelle prosentille kokeeseen osallistujista. Eli jos jonain vuonna L:ään riittäisi 2/3 pisteistä niin se ei tarkoittaisi että sillä lailla saisi helpon L:n, vaan se tarkoittaisi että koe oli tosi vaikea.

Se sanottuna, sun esittämäsi luvut eivät todennäköisesti edes ole todellisia vaan sun keksimiäsi valheita.

Vierailija kirjoitti:

Yrittäkääpä saada ällä nykyäikästä ja kielistä. Ylessä C:n enkussa kirjoittanut Aallon opiskelija ei selviytynyt englanninkielisistä maisteriopinnoista. Oli ensin saanut enkusta arvosanan B ja uusinnassa tuli C. Ei kannata pyrkiä Aaltoon, jos kielet ei suju. 

Maisteriohjelmat alkaa olla joka yliopistossa enkuksi. Siellä pärjää ihan hyvin, jos viitsii opetella alan sanastoa. Tekoäly auttaa sitten kieliopin kanssa. Turhaa pelotella nuoria, että pitäisi olla enkussa erityisen hyvä. C.n papereilla ei pitäisi olla mitään ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Epäreilua. 

Lyhyen matikan kirjoittaa kuka vaan kadunmies. Pitkä m. vaatii korkeaa älyä, ongelmanratkaisukykyä ja perehtymistä aiheeseen huomattavasti enemmän kuin lyhyt m.

 

Äidinkieltä korostetaan tarpeettomasti matikan kustannuksella. 

 

Äidinkielen merkitys on ihan kohtuuton. Yliopistossa opetus on pääsääntöisesti englanniksi. Aina ihmetellyt kuka näitä pisteitä päättää. Matikan merkitys on ollut liian suuri humanistisilla aloilla ja äikän tekn. ja luonnontieteiden.

Nykyään sekä matikan pitkä että lyhyt oppimäärä on mun käsittääkseni samana päivänä.

Kun pisterajoja muutetaan tällä lailla, niin mun mielestäni pitäisi vähintään laittaa ne kokeet eri päiville niin että pitkän matikan opiskelijat voisivat käydä kirjoittamassa kummatkin kokeet peräkkäisinä päivinä. Mä en näe ongelmaa siinä jos alalle jossa ei tarvita matikkaa juuri ollenkaan voi saada lyhyen matikan kokeesta lähes yhtä hyvät hakupisteet kun pitkän matikan kokeesta, mutta mun mielestäni silloin pitkän matikan lukijoille pitäisi antaa järjestelmällisesti tilaisuus että voi lukea kokeisiin yhden kerran, tehdä kummankin tason kokeet, ja sitten heidän arviointinsa olisi sen mukaan kumman tason kokeesta saa paremmat pisteet.

Vierailija kirjoitti:

Joo jonnekin kauppasurkeaan. Kunnon aloille saa vielä pitkästä matikasta paljon enemmän pisteitä.

Joo, paljonpa saa pisteitä siitä kasvatusoppiin, terveysoppiin, psykologiaan tai humanistisiin opintoihin, tai valtiotieteisiin, yhteiskuntatieteisiin taikka oikeustieteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo jonnekin kauppasurkeaan. Kunnon aloille saa vielä pitkästä matikasta paljon enemmän pisteitä.

Kauppasurkeasta vlmistuneet vain tienaavat aika paljon enemmän kuin keskiverto korkeasti koulutetut. 

Ekonomien keskipalkka on 6400€/kk kun täällä Vauva-palstalla legendaarisen maineen saaneet DI:t tienaa keskimäärin 5900€/kk.

Ekonomien keskipalkka on kyselytutkimuksen raportoitu tulos.  Ei todellisuutta.Liike-elämässä myös tappiot ovat mahdollisia.