Ajatelkaa että ennen noustiin seisomaan kun opettaja tuli luokkaan!
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän piti kiittää opettajaa ruokailun jälkeen ruuasta. Ei se opettaja sitä ruokaa ollut tehnyt, mutta sitä siitä kiitettiin...
Meillä sentään kiitettiin Jeesusta. Kiitos Jeesus ruuasta, aamen!
Voi viddu. Meillä ei.
Voi viddu kun kiittäisitkin edes joskus jostakin!!
Eikö ne kiitokset olisi järkevämpää kohdistaa niille koulun ruoanlaittajille eikä opettajille tai mielikuvitushahmoille?
Sinä se tulet joka ketjuun hokemaan tuota mielikuvitushahmoa. Kunnioittaminen muiden vakaumuksiin olematonta. tv. kristitty
Vierailija kirjoitti:
Virossa noustaan vieläkin seisomaan, kun ope tulee luokkaan. Perinteinen opettajajohtoinen opetustyyli. Kirjat ja vihkot. Työrauha, opettajien auktoriteetti selviö.
Pisa-tulokset loistavat. Kärkisijoilla OECD-maiden koulutusastetilastoissa Pohjoismaiden kanssa (poislukien Suomi).
Jokainen, jolla vähänkin taipumusta on, tähtää korkeakoulututkintoon.
Suomen sijoitus Pisassa romahtanut. OECD:n koulutusastetilastoissa olemme alle puolivälin, Chilen ja Turkin välissä.
Kouluissa työrauha mennyt, kiusaaminen pahaa, digikirjoista ei tutkimusten mukaan opi yhtä hyvin kuin perinteisistä. Opet palaa loppuun ja lasten ja nuorten mielenterveys on heikko.
En kannata älytöntä kuria, mutta täytyyhän kaikissa organisaatioissa olla säännöt ja sanktiot.
Jotain meillä tehdään hirvittävän väärin.
Virossa opiskelua arvostetaan. Opiskelulla voi nostaa itsensä köyhyydestä hyvään elintasoon ja tytötkin kiinnostuvat koulussa pärjäävistä pojista. Suomessa vanhemmat aukovat opettajille, tytöt pitävät koulussa pärjääviä poikia noloina nörtteinä eikä edes DI-tutkinnolla saa nykyään helposti töitä.
Meillä välitunnilla ala-asteella järjestäjät pyyhkivät taulut, tuulettivat luokan. Ruoka-astiat vietiin keittiölle. En muista, että astioita oltaisiin koskaan rikottu, vaikka kuljetettiin eka- ja tokaluokalla portaat alas. Se luokka sijaitsi yläkerrassa. Olen pienestä kyläkoulusta ja kaksi luokkaa mahtui yhteen tilaan. Keittäjiä myös tervehdittiin. Poikien piti ottaa lakki päästä tervehtiessään.
Minunkin ala-asteellani 1970-l noustiin päivittäin seisomaan kunnioituksesta opettajaa & rehtoria kohtaan.
Tästä on hyötyä nykyisessä työpaikassani. Meillä on kansainvälinen työpaikka, ja ylin johtaja (ulkomaalainen) tulee pistäytymään yllättäen työhuoneeseemme n. kerran tai kaksi vuodessa. Silloin käytökseni tulee kuin selkärangasta: lopetan työt ja nousen välittömästi seisomaan katse ylimmän johdon suuntaan suunnattuna. Toimiston nuorempi väki yleensä kopioi käytökseni, ja jos siellä joku nuori assari jatkaa istumista huonoryhtisenä, niin annan ohjeistusta matalalla profiililla. Tällaista käytöstä selvästi odotetaan hierarkkisessa kansainvälisessä työyhteisössä, hyvä että olen sen jo lapsena oppinut.
Myös yliopistossa noustiin seisomaan, kun professori tuli luentosaliin. Ainakin vielä 60-luvulla. Kouluissa seistiin aamurukouksissa pitkissä parijonoissa. Ensin veisattiin virsi, sitten oli papin tai opettajan puhe. Toimitus päättyi rukoukseen. Heikoimmat pyörtyivät. Näin vielä siis 60-luvulla. Ja kyseessä ihan tavallinen keskikoulu ja lukio.
Ei voi muuta väittää kuin että se vanha sananlasku pitää paikkansa:
Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
Eikö tämä nyt jo ole näytetty toteen? Olisi aika palata siihen että lapsia vaaditaan osoittamaan kunnioitusta. Koska se sitten pitäisi oppia, ellei koulussa?
On se jotenkin säälittävää, että nuoret aikuiset kuluttavat aikaansa turhuuksiin ja kieli on v sitä ja v tätä, kun kaikkea ei voi saada ilman että tekisi sen toivotun vuoksi jotakin, ja sitten harmittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän piti kiittää opettajaa ruokailun jälkeen ruuasta. Ei se opettaja sitä ruokaa ollut tehnyt, mutta sitä siitä kiitettiin...
Meillä sentään kiitettiin Jeesusta. Kiitos Jeesus ruuasta, aamen!
Kova jätkä se Jeesus kun kaikkiin Suomen kouluihin ehtinyt kokkaamaan.
LOL :D
Vierailija kirjoitti:
Jumalanpalvelus tuli keskusradiosta ( vielä 80 luvulla) mutta nythän on suvivirsikin kouluissa kielletty?!
Ei ole kielletty, ihan samalla tavalla se kevätjuhlassa lauletaan kuin aina ennekin, samoin Hoosianna joulujuhlassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän piti kiittää opettajaa ruokailun jälkeen ruuasta. Ei se opettaja sitä ruokaa ollut tehnyt, mutta sitä siitä kiitettiin...
Meillä sentään kiitettiin Jeesusta. Kiitos Jeesus ruuasta, aamen!
Voi viddu. Meillä ei.
Voi viddu kun kiittäisitkin edes joskus jostakin!!
Eikö ne kiitokset olisi järkevämpää kohdistaa niille koulun ruoanlaittajille eikä opettajille tai mielikuvitushahmoille?
Sinä se tulet joka ketjuun hokemaan tuota mielikuvitushahmoa. Kunnioittaminen muiden vakaumuksiin olematonta. tv. kristitty
Sanoo kristitty, jonka ei siis tarvitse kunnioittaa toisten vakaumusta :D
Vierailija kirjoitti:
Ei voi muuta väittää kuin että se vanha sananlasku pitää paikkansa:
Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
Eikö tämä nyt jo ole näytetty toteen? Olisi aika palata siihen että lapsia vaaditaan osoittamaan kunnioitusta. Koska se sitten pitäisi oppia, ellei koulussa?
On se jotenkin säälittävää, että nuoret aikuiset kuluttavat aikaansa turhuuksiin ja kieli on v sitä ja v tätä, kun kaikkea ei voi saada ilman että tekisi sen toivotun vuoksi jotakin, ja sitten harmittaa.
Kunnioitus tulee ansaita.
Ja se: 3 koputusta, "saanko tulla: Anteeksi että häiritsen, saanko tulla luokkaan/sisään....". Hyvä tapa! Joskus penskat kävi ennen pääsiäistä: Tuo sama ja saanko virpoa?
Nolotti kerran, kun kankkunen, mut annoin luvan ja kourallisen karkkia (en muistanut ollenkaa pikku"trulleja")
Isällä pajuallergia, antoi karkit oven takaa ja sanoi, kiitos ja vie se vitsa ..... :)))
(kertoi muuten, et kävelylenkillä tietyllä kohtaa alkoi aivan älyttömästi aivastuttamaan, ilmeisesti pajun kukinta pahimmillaan).
Vierailija kirjoitti:
Auktoriteettiuskovaisuus ei kuitenkaan ole resepti onneen, kun auktoriteeteissa on yliedustus psyykkisesti sairaita ihmisiä. On tilanteita, milloin heidän ratkaisujaan ja vaatimuksiaan pitää kyseenalaistaa.
Mutta ihmiset olivat kuitenkin onnellisempia silloin ja lämminhenkisempiä, koska energiaa ei mennyt niin paljon tappeluihin.
VÄHÄ-ÄLYISET PASKAN PUHUJAT:
Tasan tarkkaan koulussa tehdään vielä näin!
NOLOT PASKANPUHUJAT
Vierailija kirjoitti:
VÄHÄ-ÄLYISET PASKAN PUHUJAT:
Tasan tarkkaan koulussa tehdään vielä näin!
NOLOT PASKANPUHUJAT
Täällä on paikalla vaan elareita ja mummoja, joilla ei ole lapsia.
Ja sen kyllä huomaa!
Hän ei ole joutunut nousta seisomaan tunnin alussa.