Nainen, antaisitko mahdollisuuden täysin kokemattomalle 40v miehelle?

Vierailija kirjoitti:

Olen kohta 41 vuotias neitsytmies. Työkseni kuuntelen toisten murheita ja esim. neuvon nuoria ihmisiä seksuaalisuuden kysymyksissä. Oma kokemattomuuteni ei ole haitannut. Osaan luoda tytöille ja naisille paremman ja turvallisemman olon näiden kanssa yhdessä keskustellessa; en siis yksin, vaan yhteistyössä. 

 

En halua naista, joka "antaa minulle mahdollisuuden", vaan naisen, jossa ulkonäköni aiheuttaa "vau" reaktion. Olen tullut siihen tulokseen, että naiset eivät pidä miehistä hirveän paljon ja naisten heteroseksuaalisuus ei ole samaa kuin miesten heteroseksuaalisuus. Tämän takia on hyvin mahdollista, että en koskaan tule harrastamaan seksiä. Jo se, että en ole jättiläinen on pieni pettymys monelle ja se, että penis ei ole pornokokoinen on taas yksi pettymys lisää, jonka kyllä näkee mikroilmeistä. Minulla on myös teatteritausta, joten olen harjaantunut tulkitsemaan ihmisten kasvoja. 

 

Jokainen tieteellinen tu

Siis mitä? naiset etsivät miehiltä samoja ominaisuuksia; pitkää vartaloa, pitkää penistä, lihaksikkuutta, leveitä hartioita, kaljuuntumatonta päätä, valkoista ihoa jne. 

- tiede on osoittanut, että heterot pariutuvat todennäköisimmin niin, että nainen on 11 - 14 cm lyhyempi kuin mies. Muitakin pituuseroja on, mutta noita on eniten. Eli jos olet 170 cm pitkä mies, on todennäköisempää, että päädyt yhteen 155-160 senttisen naisen kanssa. 

- Peniksen koko ei ole valintakriteeri ellei se ole poikkeuksellisen pieni tai iso. Naisiakin on eri kokoisia, eli jokaisella on vähän omansa se sopiva koko. Myös liian iso on siis haitta, liian pitkä varsinkin. 

- Lihakset ja leveät hartiat kertovat testosteronista, mutta jälleen merkitystä on haittamielessä vain äärimmäisyyksillä ja silloinkin naisten preferenssit tietyn alueen sisällä vaihtelevat. Toinen tykkää  tanakammasta, toinen hoikemmasta. Aivan aidosti näin. 

- Hiuksissa on joillain preferenssejä, mutta on tuo tukkakysymys jonain yleisenä määreenä jo ihan incel-logiikkaa. Hyvin leikattu tukka on tärkeämpi kuin onko sitä vai ei. Varsinkin kun ikää tulee, niin miehet kaljuuntuu, eikä se samanikäisten naisten kiinnostusta vähennä. Tyyli ja hygienia voittavat hiusrajan mennen tullen. 

- Valkoinen iho on juttu monissa maissa, mutta suomalaisista moni katselee myös tummempia. Enemmän vaikuttaa kuitenkin persoona ja yhteensopivuus kuin ihonväri. Geneettisesti erilaisuus viehättää, mutta eri taustasta tulevan kanssa on vaikeampi löytää yhteinen sävel.

Incel-henki huokuu siitä, että henkisesti toivottavista ominaisuuksista ja yhteensopivuudesta ei sanota mitään. Eniten pariutumista edistää turvallinen kiintymyssuhdetyyli, yleinen sosiaalinen älykkyys, myönteinen minäkuva jne. Ja sitten ihan omat valinnat ja sattuma, että tuleeko joku itselle sopiva elämässä vastaan ja osaako toimia sitten kun se tulee. 

En jaksaisi. Miehen kanssa oleminen on kuin koiran ottaisi, ei se viides ole niitä aiempia kummoisempi vaikka jotakin persoonallisuuseroja olisikin. Mieluummin vaihdan lemmikkilajia kokonaan

Miehet ovat paikallaan yhteiskunnassa töissä ja voi heidän kanssaan toisinaan vuorovaikuttaa, mutta ei sellaisissa yhteyksissä missä voi tulla isketyksi tai mies pääsee kehittelemään jotain panopsykooseja

Naiset kostuu miehistä joilla on jo useampi uhri narsistisesta ihkusuhteesta jossa turpaan tulee lepertelyn vastapainoksi. Ei niitä kiinnosta tavalliset ja turvalliset miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen pitämään tuon omana tietonasi. Käy harjoittelemassa ammattilaisella pari kertaa, niin saat vähän itsevarmuutta ja kokemusta. Ja jos nainen kyselee entisistä suhteista niin sanot että joitain suhteita on ollut mutta että et tykkää puhua menneistä. Itse aloin seurustella ensimmäistä kertaa vasta 33v, tuota ennen olin käynyt vain maksullisilla. Nainen ei epäile mitään.

 

M36

 

Itse olen AP:n tavoin kokematon. Olen kyllä onnistunut pääsemään treffeille ja olen onnistunut luomaan ja ylläpitämään muita arvokkaita ja paljon antavia ihmissuhteita niin naisten kuin miesten kanssa, joten en ihan onnettomana ja toivottomana itseäni osaa pitää, vaikka seksin harratsaminen on jäänyt kokematta kumppanin kanssa. 

En omaa kokemattomuuttani tapaa mainostaa tai tuoda oma-aloitteisesti esiin. - Jos tai kun joku on kysynyt esim. aiempien kumppani

Yleisellä tasolla pidän ongelmallisena että vanhat neitsyet ovat edelleen kognitioltaan siellä 17v tasolla ja etsivät jotain "seurustelukumppania" vaikka ovat käytännössä viime hetkillä perustaa perheen eli pitäisi avioitua ja tehdä lapset. Ja siinä ei ole hedonismi pääroolissa vaan perheen muut asiat kuten toimeentulo ja yhteistyötaidot, luotettavuus ja sopuisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Naiset kostuu miehistä joilla on jo useampi uhri narsistisesta ihkusuhteesta jossa turpaan tulee lepertelyn vastapainoksi. Ei niitä kiinnosta tavalliset ja turvalliset miehet.

Tavallinen ja turvallinen mies ei ole tuollainen naisvihaaja. Se narsisti on edes hetken kiva, toisin kuin sinä

Vierailija kirjoitti:

No jotain vikaa on jos ei mies tuon ikäisenä ole mitään vielä kokeillut. Todennäköisesti jotain ihmissuhdetaitojen pahoja puutteita ja varmaan myös erektio ongelmia koska on viimeiset 20-25 vuotta vetänyt käteen kaiken maailman pornolle niin eipä taida paljon olla eväitä suhteeseen... 

 

Huokaus. - En tiedä. Oma kohtalon on ja on ollut päästä monta kertaa ns. friendzonelle,, eikä tältä "tasolta" ole yrittänyt tai pyrkinyt rmpuilemaan ja kokeillut, josko vosimme kavereina tai ystävinä harrastaa seksiä; kosk ahei sehän on vain seksiä. 

Ei. En ole osannut, en ole halunnutedes yrittää, koska minusta jo ajatus tällaisesta saa minu tuntemaan, että jos niin tekisin, niin pilaisin vain muutoin hyvän kaveruuden ja tai ystävyyden naisen kassa. 

Tiedän kyllä, että jotkut saattavat omata kokonaan ystävyyksiä, joissa ainoa tai lähes ainoa asia, joka yhdistää on yhdessä harrastettava seksi säännöllsiesti tai säännöllsien epäsäännöllsiesti. 

Itse en ole ollut tällaiseen suhteeseen haluaks tai valmis; ehkä siksi, että se kuullosta ja tuntuu minusta liian epämääräiseltä. 

Pelkään kai, että kiintyisin ja ihastusin toiseen liikaa. Tai entä sitten jos vielä olkeasti joskus koittaisikin se päivä, että saisin jonkun toisen kanssa edetä ihan oikeaan parisuhteeseen jossa on muutakin yhteistä ja jaettavaa kuin seksi. - Koska en on vielä läytänyt sisäistä hidalgoani, joka kuvittelisi ja uskottelisi, että voisi elää useamman kuin yhden naisen kanssa kerrallaan, jonka kanssa voisin harrastaa seksiäkin.

Mutta ehkä minä olen liian konservatiivinenko sitten ja ennen kaiikkea hyvä uskoine nja hölmö kun en tajua, että naiset näkevät lävitseni ja ymmärtävät, että miksi minä naisena haluaisin olla muuta kuin vain kaveri tai ystävä koska kyllä nyt minun ikäiselle jonkun muun olisi pitänyt opettaa se miten annetaan ja mahdollsitetaan naiselle orgasmi ja olisi liianm alentuvaa ja liian vastenmielistä, jos meis ei tietäsi jo sitä ensimmäisellä kerralla, kun olisi liikaa vaadittu, että mies osaisi lukea ja ymmärtää sanomattakin ajatuksini ja toiveeni. Mutta kyllä ne jo suhteen alussa pitäsi tietäää jo vanhasta kokemuskesta.  

Joo. Silloin kun olin itse 40 ja hain seuraa. Tuollaiset neitsyysjutut on ihan merkityksettömiä nykypäivänä.

Toki. Olen itse 45v kokematon nainen joka ei ole edes halannut toisen sukupuolen edustajaa.

Olin kolmekymppisenä kokemattoman, samanikäisen miehen kanssa ja se tuntui jo silloin oudolta. Missään nimessä minä en katsonut häntä nenääni pitkin, vaan hän se vaikutti loukkaantuvan kun tiesin ja osasin kaikenlaista. Kokemattomuus ei ole ongelma, mutta se jos tuomitsee toisen kokeneisuuden, niin ollaan aika eri linjoilla.

Mulla on niin vähän kokemuksia, että kyllä se menisi yhdessä opetteluksi.

t. ap:tä vanhempi nainen

Oppia voi myös kirjoista, tv- sarjoista, elokuvista, lähipiiristä. Itseä ei haittaisi. T. Kokematon N 43 v.

"Yleisellä tasolla pidän ongelmallisena että vanhat neitsyet ovat edelleen kognitioltaan siellä 17v tasolla ja etsivät jotain "seurustelukumppania" vaikka ovat käytännössä viime hetkillä perustaa perheen eli pitäisi avioitua ja tehdä lapset. Ja siinä ei ole hedonismi pääroolissa vaan perheen muut asiat kuten toimeentulo ja yhteistyötaidot, luotettavuus ja sopuisuus. "

Omalla rajoittuneella ja kapealla verraten kokemattoman miehen aivoituksissanin ajattelen, että ensin kiitän sinua kommentistasi. Ja seuraavaksi kysym että oletko varma., että et yleistäsi liikaa.

Esimerkiski itse veikkaan, että jos oma kognitioni olisi kovin rajoittunut, niin en selviäisi omasta asiantuntijatyöstäni. 

Luulen myös, että muiden läheisien kaveruus ja ystvävyys suhteiden ylläpito ja niistä eritavoin nauttiminen ei olisi onnitunut, jos kongnitio-toimintani olisi erityisen heikko; olisin ollut vain lähinnä objekti, jota kohtaan toimitaan  en koskaan subjekti, joka toimii ja tekee muiden rinnalla ja muita kohti. 

Tarkoitan , että kyllä minäkin olen "jo" tähän ikääni mennessä laittanut merkille ikisinkuista ja sekisä kokemattomsita miehistä  kertoneista jutuista sen, että hyvin monella heistä se, ettei ole ollut parisuhteessa tai ei ole harrastanut seksiä kumppanin kanssa kenties koskaan, eivät monestikaan edusta niitä suurimpia ongemia ja vaikeuksia mitä heillä on tai on ollut elämänsä varrella. 

Mutta onhan se kai helpompaa selittää omaa elämäntilannettaan edellä mainittujen puutteella kuin kävellä peilin eteen ja kysyä, että miten meni niin kuin omasta mielestäsi? 

Mitä voisin itse tehdä oman elämäni eteen, jotta se olisi parempi ja miellyttävämpi sen sijaan, että "vain" haaveksin ja unelmoin siitä ihmeellisestä ja kauniista naisesta (tai miehestä) joka toisi elämääni valon ja ilon.

Totta on, että olen itsekin haaveillut ja unelmoinut kumppanin löytämisestä ja mahdollsiuudest edetä ja olla parisuhteessa hänen kanssa. 

Haave tai unelma kumppanista ja parisuhteessa olemisesta on minusta hyvin yleisinhimillisiä. 

Koen kuitenkin myös, että koska hän, jonka näin esimerkiks aamulenkin ja suihkun jälkeeni peiliin katsoessani on ainoa ihmissuhde, jonka kanssa minun on yritettävä varmuudella tulla toimeen jatkossakin elin sinkkuna tai parisuhteessa, niin hänet minun on yritettvä pitää niin psyykksiesti kuin fyysisesti kunnossa. 

Parisuhdekumppani voisikin korkeintaan vain täydentää eloani. Parisuhteessa eläminen ja olemine ei ole, eikä ole ollut minulle itseistarkoitus. Minun on kyettävä antamaan mahd. kumppanin eloon "riittävän paljon" lisäarvoa kuten hänen minunkin elooni, jotta minusta suhde olsi mielekäs.  

No en todellakaan. Ethän mitään osaisi sängyssä tehdä, helvetin kiusallista jotain keski-ikäistä miestä ruveta opettamaan. Ei ikinä, haluan miehen joka tietää tasan tarkkaan mitä pitää tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

No en todellakaan. Ethän mitään osaisi sängyssä tehdä, helvetin kiusallista jotain keski-ikäistä miestä ruveta opettamaan. Ei ikinä, haluan miehen joka tietää tasan tarkkaan mitä pitää tehdä.

Varmasti yksi syys sinkkuuteni siis on se, että olen erehtynyt varmsitamaan ja ksymään tosielta, mitä hän haluaisi tehdä tai ajattelsi, että mitä me voisimme tehdä ja näin osoittaa, että en vielä toistaiseksi ole osannut lukea heidän toiveitaan ja ajatuksiaan, jotta olisin voinut ne ottaa huomioon omissa tekemisissä - Tai ehkä minun ei olisi edes pitänyt huomioida, mitä he tai heistä yskikään olisi halunnut tai toivonut vaan uskotella itselleni, että hän ilahtuu ja nauttii seurastani kun vain minä vien ja ohjaan, niin hän seuraa ja tulee perässäni, koska kyllähän miehen täytyy tasan tarkkaan tietää mitä tehdä; sellaista vaihtoehtoahan ei varmasti voi mielestäsi olla, että sinä naisena voisit tuntea, että tiedät ja soaat jonkin asian häntä paremmin. 

Mutta minä haluankin parisuhteen, jossa kuljetaan ja eletään rinnakkain ja jossa kumpi vain voi olla niin vahva kuin heikko ja jossa aina ei pidä tietää, vaan voi myös kysyä asiaa toiselta, ilman tunnetta siitä, että on heikko kun kysyy ja kuunnella tosita. Ja vasta sitten toimii tai on toimimatta,.  

Toki, jos muuten kolahtaisi. 

Kyllä, jos mies on päihteetön, huolehtii terveydestään, kunnostaan ja ulkonäöstään ja hänellä on muutoin kaikki kunnossa (hyvä hygienia, siisti, käy työssä, talous ok, mielenterveys kunnossa, perhesuhteet ok). Ei saa olla katkeroitunut sovinistimisogyyni eikä perverssi seko. 

En itse ajattele kokemattoman olevan huonompi kumppani kuin useasti kumppania vaihtanut mies ja kokematon on varmasti parempi kumppani kuin kaikenmaailman säätöjä, irtosuhteita ja seksiseikkailuja sekä pettämistä harrastava mies. 

Oikea kysymys lienee, kuinka isoksi kumppanin rooli on muodostunut kokemattoman mielessä esim. onnellisuuden ja elämän täydellisyyden luomiseen. 

Uskaltaako kokemattomampi olla oma itsensä suhteessa (eikä lähde kaikessa myötäilemään, mielistelemään siinä pelossa, että toinen ei vaan lähde) vaan haluaa tuoda omat mielipiteensä esiin ja oman äänensä kuuluviin rakentavasti tietenkin. 40 vuotiaana on varmasti muodostunut elämäntyyli ja elämänkatsomus, jossa olisi hyvä olla tarpeeksi yhtäläisyyksiä, jotta suhde voi toimia. Mitä vähemmän feikkaa, sen nopeampaa saa selville onko toinen itselle edes sopiva. 

Kokemattoman tulisi myös kyetä heittäytymään rohkeasti uuteen (niin tunne- kuin intiimielämään) ymmärtäen, että suhde vaatii joka osa-alueella molempien panosta ja omistautumista toimiakseen. 

Ja ennen kaikkea kestääkö kokematon sen, että kumppani ei ole virheetön eikä "elämän pelastaja" "onnellisuuden ja täyttymyksen luoja" vaan toinen yhtä keskeneräinen ihminen kuin kokematonkin. 

Nämä kysymykset tietysti täytyy jokaisen käydä omalla kohdallaan läpi kokemuksesta huolimatta. 

En tosiaan itse arvottaisi random pis saveh keiden hieromista kovin korkealle enkä usko, että niiden kokemusten uupuminen on huono juttu. Rakastelu rakastavassa parisuhteessa on ihan toinen juttu. Toivon todella, että ap kokee rakastelun rakastavassa parisuhteessa.