Miksi te otitte naimisiinmennessänne miehen sukunimen?
Tuntuu jotenkin nykymaailmassa niin vanhanaikaiselta, jopa hassulta tavalta.
Kommentit (145)
sillä olen tämän ensimmäisen kanssa ollut jo niin kauan, että ulkonäkökin on repsahtanut. Ajattelin pysyä tämän ensimmäisen kanssa elämäni loppuun saakka ja niin tuo vastapuolikin minulle vakuuttaa. Ja romantiikka kukoistaa.
-koska itsetuntoni naisena ei ole kiinni sukunimestä
-koska halusin yhteisen sukunimen koko perheelle " me Virtaset"
-ja miksi koko perhe ei ottanut minun sukunimeäni? En halua nimenkään puolesta kuulua sukuuni. Jos en yhteyksiä pidä, miksi kantaisin heidän nimeäänkään? Tyttönimestä eroon pääseminen oli helpotus.
Eli ei tarvitse pelätä että koulussa tulee lapsi kiusatuksi, kun ei olla " me Virtaset" , vaan äidillä&isällä on eri sukunimet.
Yhä useampi lapsi syntyy avoliitossa--->perheellä ei ole yhteistä sukunimeä.
Ja yhä useampi lapsi elää myös uusperheessä--->sukunimiä voi olla monta " yhdessä" perheessä.
Itse en vaihda nimeäni (en ole vielä naimissa) koska pidän omasta nimestäni. Ja tämä käytäntö ollut " perinteenä" omassa suvussani, äitini esim. on pitänyt oman tyttönimensä, samoin muutamat muut sukulaiseni.
Ylipäätään en jaksa alkaa uusimaan henkilöpapereitani, pankkikortteja ymv. ymv. ja opetella kirjoittamaan uutta sukunimeä. Minä olen minä, kuolen tällä nimellä.
Huomauttaisin vielä, että joillakin on sellainen ammatti, ettei nimen vaihtaminen kannata, koska on " luonut uraa" , ja sinut tunnetaan sillä tietyllä nimellä. Jos joku haluaa ottaa yhteyttä, hän löytää sinun numerosi ymv. nimellä, vaan kappas jos on eri nimi, ei työn tarjoaja ehkä saakkaan sinua kiinni...
Ja muutenkin, miettikääpä jos joku " Kalle Päätalo" vaikka olisi yhtäkkiä ollutkin " Kalle Koivisto" , jo olisi ollut kummallista...;) Ja esim. ent. Hietanen nyk. Hirvisaarea harva muistaa muuna kun Hietasena...
Mutta olisi vaan ollut koko ajan Hirvisaari, niin olisi fiksumpaa.
Tietyissä ammateissa/ tietyllä työhistorialla nimen vaihtaminen voi olla iso helpotus. Vanha ' asiakaskunta' ei pysty tavoittamaan enää millään tavalla.
että perheellä sama nimi? Toimin opettajana ja luokallani olevien lapsien perheistä valtaosalla on sama nimi.
Vierailija:
vain muutama perhe, joilla kaikilla sama sukunimi. Yleisin malli on se, mikä meilläkin on - molemmilla omat sukunimet ja lapsilla äidin nimi. Puhumattakaan sitten nykykoululuokista, joilla on näiden perinneäitien lapsia... Ja kotiovessa neljä nimeä: äidin uusi kaksiosainen, hänen kahden liiton lapsensa isiensä nimillä ja nykyinen mies.
kuin yksinimisyys. Jos vuosittain päättyy eroon 13 000 avioliittoa, koko ajan tulee myös uusioperheitä.
Vierailija:
ja sitten on tuo mutuhuttu.Liittoja solmittiin 25 000, eroja oli 13 000. Reilu puolet.
Tuo reilu puolet pitäisi paikkansa, jos liitot olisi solmittu samalla hetkellä, Osa liitoista on vain solmittu vuosia aikaisemmin. No, taitaa olla vähän liian vaativaa sulle.
Vierailija:
Miksi hämmennystä? Eiväthän he synny sen idean kanssa, että äidillä ja isällä on sama sukunimi ;D
jos kaikilla muilla perheillä on sama sukunimi, mutta omalla ei. Ei sille mitään voi, sori vaan. Ympäristö kyllä sen opettaa.
perustaa väitteensä? Onko joku tutkimus olemassa vai ihan vain mutu? tiesithän, että monet eronnetkin pitävät entisen miehen nimen, koska haluavat, että lapsilla ja äidillä on sama sukunimi.
kun eivät ole mitenkään olleet hämillään, vaikka vanhemmilla on eri nimet. Ja ovat jo koulussakin.
Kaiken kukkuraksi asuvat vuoronperään kahdessa kodissa ja äitipuolella on heidän kanssaan yhteinen nimi.
Jos ovatkin hämillään, niin ainakaan eivät ole tuoneet sitä millään tavalla ilmi.
Vierailija:
Vierailija:Miksi hämmennystä? Eiväthän he synny sen idean kanssa, että äidillä ja isällä on sama sukunimi ;D
jos kaikilla muilla perheillä on sama sukunimi, mutta omalla ei. Ei sille mitään voi, sori vaan. Ympäristö kyllä sen opettaa.
,
Vierailija: