Lue keskustelun säännöt.
Kukaan ei ole havainnut avaruusolioita, joten lienee selvä, että me ihmiset olemme yksin Kosmoksessa. Tellus on ainoa
30.01.2026 |
paikka, jossa on todistettavasti mitään elämää. Kun ei ole havaittu mitään muutakaan elämää muualla, niin ei sitä muuta elämää ole missään muualla. Olemassaolo on nimittäin vain havaituksi tulemista. Kun ei ole havaintoja muusta, ei ole mitään muuta olemassakaan kuin me täällä Telluksella.
Kommentit (75)
Kukaan ei ole havainnut peltomyyrää puutarhassani joten sellaista ei siellä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kissa on laatikossa, mutta kukaan ei ole sitä nähnyt, eihän kukaan tiedä onko kissaa. Aikanaan, kun alettiin puhua jalopeurasta, nimikin on valittu, kun kukaan ei ollut nähnyt isoa kissaa. Leijonia ei silloin ollut edes lajina, kun koko nimikin puuttui.
Vihreitä pikku ukkoja voi kyllä nähdä jos laittaa uimarannalla sopivat vihreillä linsseillä varustetut RayBanit naamaan, koska onhan ne silloin nähnyt. Niitä voi jopa epäillä avaruudesta siihen tuosahtaneiksi, kun riittävästi ottaa pohjille ilolientä ja saa vielä siinä tilassa auringonpistoksen.Onko kukaan nähnyt jauhia vaikka jauhen lihaa on olemassa?
Eikö jauhenliha tule kaupasta niinkuin maito? Ja vähän niinkuin sähkö töpselistä? Mihin ihmeeseen sitä mitään jauhia tarvitsee?
Onko jauhi sukua jauholle?
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole havainnut peltomyyrää puutarhassani joten sellaista ei siellä ole.
Vaan miksi ihmeessä rikkaruohoja ei julisteta haitalliseksi vieraslajiksi? Haluaisin eroon kaikista rikkaruohoista jotten joutuisi joka vuosi kitkemään niitä.
Mikäli monimutkaisen elämän kehittyminen tai elämän synty ylipäätään ovat suotuisissakin olosuhteissa erittäin harvinaisia tapahtumia ja teknologisesti edistyneet sivilisaatiot ovat suhteellisen lyhytkestoisia, on täysin mahdollista, ettei havaittavassa maailmankaikkeudessa ole missään ollut toista teknologisesti edistynyttä sivilisaatiota juuri siinä aikaikkunassa, josta tieto niiden olemassaolosta saavuttaisi meidät nyt. Jos oletetaan vaikkapa, että Linnunradan lähimmässä suuressa naapurigalaksissa Andromedan galaksissa olisi hiljattain kehittynyt tällainen sivilisaatio, tieto siitä voisi saavuttaa Maan valon nopeudella vasta noin 2,5 miljoonan vuoden päästä, jolloin ihmiskuntaa ei ehkä enää ole. Toinen juttu on tietysti se, pystymmekö nykyisillä välineillämme havaitsemaan kaukaisen ja meitä mahdollisesti paljon teknologisesti edistyneemmän sivilisaation lähettämää tietoa.
Et taida käsittää välimatkoja tai mittasuhteita tässä maailmankaikkeudessa. Moni tunnettu fysiikan laki tulisi ensin jollain teknologialla onnistuneesti kumota, jotta olisi edes mahdollista käydä havaitsemassa elämää edes naapurigalaksissa. Puhumattakaan siitä, että niitä galakseja on yhteensä satoja tai jopa tuhansia miljardeja. Jokaisessa on noin 200-400 miljardia tähteä. Ja jokaista tähteä kiertää keskimäärin muutama planeetta. Olemme ainoita, joopa joo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On äärimmäisen epätodennäköistä etteikö muuallakin olisi elämää.
Vierailija kirjoitti:
Et taida käsittää välimatkoja tai mittasuhteita tässä maailmankaikkeudessa. Moni tunnettu fysiikan laki tulisi ensin jollain teknologialla onnistuneesti kumota, jotta olisi edes mahdollista käydä havaitsemassa elämää edes naapurigalaksissa. Puhumattakaan siitä, että niitä galakseja on yhteensä satoja tai jopa tuhansia miljardeja. Jokaisessa on noin 200-400 miljardia tähteä. Ja jokaista tähteä kiertää keskimäärin muutama planeetta. Olemme ainoita, joopa joo...
Saatiinhan tänne edes yksi tosikkokin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole havainnut peltomyyrää puutarhassani joten sellaista ei siellä ole.
Vaan miksi ihmeessä rikkaruohoja ei julisteta haitalliseksi vieraslajiksi? Haluaisin eroon kaikista rikkaruohoista jotten joutuisi joka vuosi kitkemään niitä.
Mistä tiedät onko alienitkaan haitallisia saati vieraslajeja? Nehän voi olla alunperinkin lähtöisin maasta.
Turhaan kiihkoilette ja väittelette kun kukaan ei tiedä mitää mistää varmaksi
Mielenkiintone keskustelu kylläki, jonkun pitäis mennä kokeilee mitä käy ku hyppää mustaa aukkoo, koska jos kaikki on heijastusta ja universumi elää meissä vice versa niin ihmisenhän kehitys tapahtuu nimenomaan pimeyden kautta, uudistuminen. Eli mitä jos mustaan aukkoon hyppää ja toiselta puolelta avautuuki aina kehittyneempi malli universumista, takas ei voi kuitenkaan mennä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et taida käsittää välimatkoja tai mittasuhteita tässä maailmankaikkeudessa. Moni tunnettu fysiikan laki tulisi ensin jollain teknologialla onnistuneesti kumota, jotta olisi edes mahdollista käydä havaitsemassa elämää edes naapurigalaksissa. Puhumattakaan siitä, että niitä galakseja on yhteensä satoja tai jopa tuhansia miljardeja. Jokaisessa on noin 200-400 miljardia tähteä. Ja jokaista tähteä kiertää keskimäärin muutama planeetta. Olemme ainoita, joopa joo...
Eikö ne lait ole jo fyysikkojen kumoamia?
Viimeksi Sir Roger Penrose 2020 Hän haastoi fysiikan lakeja osoittamalla singulaarisuuden välttämättömyyden: pisteen, jossa tunnetut fysiikan lait (kuten aika ja tila) yksinkertaisesti murtuvat ja lakkaavat olemasta.
Vuonna 1998 Saul Perlmutter, Brian Schmidt ja Adam Riess osoittivat, että maailmankaikkeuden laajeneminen ei hidastukaan (kuten gravitaatiolakien mukaan pitäisi), vaan se kiihtyy. Tämä löytö "kumosi" aiemman oletuksen vakaasta tai hidastuvasta universumista ja toi kuvaan pimeän energian, jota emme vieläkään täysin ymmärrä.
Alain Aspect, John Clauser ja Anton Zeilinger todistivat kokeellisesti, että Einstein oli väärässä "paikallisuuden" suhteen. Einstein kutsui kvanttilomittumista pilkallisesti "kaukovaikutukseksi aaveen tavoin" (spooky action at a distance), mutta kokeet vahvistivat, että hiukkaset voivat olla yhteydessä toisiinsa välittömästi välimatkasta huolimatta. Tämä rikkoo intuitiivista käsitystä siitä, miten informaatio ja vaikutukset liikkuvat avaruudessa.
Viime vuosina CERNin LHC-kiihdyttimen kokeissa (kuten LHCb-koe) on havaittu viitteitä siitä, että tietyt hiukkaset (kuten muonit) eivät käyttäydy täsmälleen Standardimallin ennustamalla tavalla. Jos nämä havainnot vahvistetaan, ne voivat kumota osia nykyisestä hiukkasfysiikan perusteoriasta ja viitata viidenteen luonnonvoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et taida käsittää välimatkoja tai mittasuhteita tässä maailmankaikkeudessa. Moni tunnettu fysiikan laki tulisi ensin jollain teknologialla onnistuneesti kumota, jotta olisi edes mahdollista käydä havaitsemassa elämää edes naapurigalaksissa. Puhumattakaan siitä, että niitä galakseja on yhteensä satoja tai jopa tuhansia miljardeja. Jokaisessa on noin 200-400 miljardia tähteä. Ja jokaista tähteä kiertää keskimäärin muutama planeetta. Olemme ainoita, joopa joo...
Saatiinhan tänne edes yksi tosikkokin
Ei se välttämättä ole tosikko, vaan vauvapalstalle eksynyt insinööri joka edelleen uskoo polttomoottoreihin, siihen että autoon tarvitsee vielä hevosvoimia ja äänetön auto ei ole auto eikä mikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On äärimmäisen epätodennäköistä etteikö muuallakin olisi elämää.
Miten lasketaan todennäköisyys tapahtumalle jonka tiedetään tapahtuneen vain kerran, mutta arpa on heitetty äärettömän monta kertaa äärettömän monessa paikassa?
Jos tietäisimme, että elämää syntyy useammin kuin kerran suotuisissa olosuhteissa, eikö maapallolla ole ollut suotuisia olosuhteita kuin vain kerran? Vai voimmeko kumota biologian jonka mukaan kaikki elämä polveutuu samasta alusta? Onko eläimet sittenkin alunperin kehittyneet eri lajeiksi heti alkuun? Tukeeko mikään nykyinen biologia josta on konsensus sellaista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On äärimmäisen epätodennäköistä etteikö muuallakin olisi elämää.
Miten lasketaan todennäköisyys tapahtumalle jonka tiedetään tapahtuneen vain kerran, mutta arpa on heitetty äärettömän monta kertaa äärettömän monessa paikassa?
Jos tietäisimme, että elämää syntyy useammin kuin kerran suotuisissa olosuhteissa, eikö maapallolla ole ollut suotuisia olosuhteita kuin vain kerran? Vai voimmeko kumota biologian jonka mukaan kaikki elämä polveutuu samasta alusta? Onko eläimet sittenkin alunperin kehittyneet eri lajeiksi heti alkuun? Tukeeko mikään nykyinen biologia josta on konsensus sellaista?
Yksi jaettuna Ääretön potenssiin ääretön? Eli matemaattisesti mahdoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On äärimmäisen epätodennäköistä etteikö muuallakin olisi elämää.
Miten lasketaan todennäköisyys tapahtumalle jonka tiedetään tapahtuneen vain kerran, mutta arpa on heitetty äärettömän monta kertaa äärettömän monessa paikassa?
Jos tietäisimme, että elämää syntyy useammin kuin kerran suotuisissa olosuhteissa, eikö maapallolla ole ollut suotuisia olosuhteita kuin vain kerran? Vai voimmeko kumota biologian jonka mukaan kaikki elämä polveutuu samasta alusta? Onko eläimet sittenkin alunperin kehittyneet eri lajeiksi heti alkuun? Tukeeko mikään nykyinen biologia josta on konsensus sellaista?
Yksi jaettuna Ääretön potenssiin ääretön? Eli matemaattisesti mahdoton.
Oikeammin matemaattisesti:
Jos olet tehnyt n havaintoa ja tapahtuma on sattunut kerran, voimme arvioida 95 % luottamusvälillä, että tapahtuman todennäköisyys p on välillä:
0/n < p < 3/n
Jos n lähestyy ääretöntä, todennäköisyys lähestyy nollaa (0). Sitä ei siis tapahdu, vaikka se on kerran sattunut.
Jos poliisi laitetaan etsimään Suomen valtion pohjattomalla kassalla ihan niinkuin Auerin tapauksessa, voisi niitä vihreitä pikku-ukkoja löytyä hyvinkin nopeasti. Jopa niin vahvalla näytöllä, että oikeusasteet korkeinta oikeutta myöten tuomitsisivat vihreitä pikku-ukkoja olevan olemassa.