Kukaan ei ole havainnut avaruusolioita, joten lienee selvä, että me ihmiset olemme yksin Kosmoksessa. Tellus on ainoa

Siis kyllä kaikki nykyinen elämä polveutuu samasta alusta. Pidetään kuitenkin todennäköisenä, että niitä alkuja olis ollut enemmän kuin yksi, mutta vain yksi linja olisi selviytynyt. 

Ihan kuin vaikka lääketieteessä, ei tieteessä kirjata asioita jotka joku sanoo vain, että pidetään todennäköisenä. Jos lääkäri sanoo, että on todennäköistä, että olet sairastanut sikotaudin, sitä ei kirjata tietoihin, jotta sinne ei päädy mahdollisesti harhaan johtavaa arviota. Vasta, kun se todetaan labra kokeesta, se kirjataan.

Jos yksittäinen tutkija kertoo, että olisi todennäköistä, mutta hän ei ole kirjannut sen tapahtuneen, se on mielipide, eikä matemaattisesti osoitettava. Samalla voi pohtia jos hän piti sitä todennäköisenä, eikö sen olisi kuulunut muutoinkin tapahtua aika loputtoman ajan kuluessa? Tiedetään, että elämää on syntynyt ja johtanut lukemattomiin lajeihin, mutta se tiedetään tapahtuneen vain kerran ja vain yhdessä paikassa. Mikä ylipäätään tukee tuon tutkijan arviota, miksi hän ei ole laskenut sitä auki? Sen takia, koska hän olisi joutunut avattuaan väitteen matemaattisesti sanoa, että on äärettömän epätodennäköistä, että elämää olisi syntynyt useammin.

TLDR: Ei pidetään todennäköisenä ole matemaattinen esitys. Sen mielipiteen voi muodostaa mistä vaan 0:n ja 1:n väliltä riippuen tilanteesta. Eli äärettömän epätodennäköistäkin voi puheessa arvioida todennäköiseksi, koska puheena riittää, että ylipäätään joku oletuksen raja ylitetään.

Vierailija kirjoitti:

Montakohan prosenttia linnunradan planeetoista on joku ihminen tutkinut niin tarkkaan, että uskaltaa sanoa, asuuko siellä joku.

Kun ihmiskunta ei ole kehittänyt tekniikkaa ja on äärettömän epätodennäköistä, että muualla elämää olisi syntynyt, niin kai sen uskaltaa sanoa. Avaruudessa ei yksikään lintu tai pöpö elä, joten olisi pitänyt olla joku elinkelpoinen asteroidi tai komeetta jonka kyydissä elämä olisi matkustanut sinne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montakohan prosenttia linnunradan planeetoista on joku ihminen tutkinut niin tarkkaan, että uskaltaa sanoa, asuuko siellä joku.

Kun ihmiskunta ei ole kehittänyt tekniikkaa ja on äärettömän epätodennäköistä, että muualla elämää olisi syntynyt, niin kai sen uskaltaa sanoa. Avaruudessa ei yksikään lintu tai pöpö elä, joten olisi pitänyt olla joku elinkelpoinen asteroidi tai komeetta jonka kyydissä elämä olisi matkustanut sinne

Elämän syntymisen mahdollisuutta muualla ei pidetä äärettömän epätodennäköisenä. 

Se on taiteilijaravintola ja siellä on asiakkaita monesta eri paikasta ja kulttuurista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montakohan prosenttia linnunradan planeetoista on joku ihminen tutkinut niin tarkkaan, että uskaltaa sanoa, asuuko siellä joku.

Kun ihmiskunta ei ole kehittänyt tekniikkaa ja on äärettömän epätodennäköistä, että muualla elämää olisi syntynyt, niin kai sen uskaltaa sanoa. Avaruudessa ei yksikään lintu tai pöpö elä, joten olisi pitänyt olla joku elinkelpoinen asteroidi tai komeetta jonka kyydissä elämä olisi matkustanut sinne

 

Elämän syntymisen mahdollisuutta muualla ei pidetä äärettömän epätodennäköisenä. 

Jos puheiden todennäköisyyksistä puhutaan, riippuu varmaan mitä tarkoitetaan äärettömällä epätodennäköisyydellä. Tarkoitetaanko ettei ole äärettömän epätodennköistä sitä, että voi ajatella ettei kyse olisi singulariteetista ja sen tapahtuneen toisenkin kerran? 

Vai tarkoittaako se, että se olisi jopa tidennäköisen puolella? Ainakin jos se olisi todennäköistä, olisi meidän maapallolla ollut kuitenkin vain yksi ajanhetki vain yhdessä paikassa jossa se olisi onnistunut. Jos se olisi yhtään todennäköisellä puolella, olisi siitä tällä maapallolla tässä maailmassa näyttöä.

Lasketko sen todennäköisyyden tai laitatko linkin missä se on laskettu? Siitä näkee kumpaan viitataan, jos se on tieteellisellä varmuudella esitetty. Jos sen on sanonut tieteen tekijä juhlapuheessa tai haastattelussa, mutta ei julkaissut, se on yhtä arvokasta kuin Trumpin puheet tieteelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montakohan prosenttia linnunradan planeetoista on joku ihminen tutkinut niin tarkkaan, että uskaltaa sanoa, asuuko siellä joku.

Kun ihmiskunta ei ole kehittänyt tekniikkaa ja on äärettömän epätodennäköistä, että muualla elämää olisi syntynyt, niin kai sen uskaltaa sanoa. Avaruudessa ei yksikään lintu tai pöpö elä, joten olisi pitänyt olla joku elinkelpoinen asteroidi tai komeetta jonka kyydissä elämä olisi matkustanut sinne

 

Elämän syntymisen mahdollisuutta muualla ei pidetä äärettömän epätodennäköisenä. 

Jos puheiden todennäköisyyksistä puhutaan, riippuu varmaan mitä tarkoitetaan äärettömällä epätodennäköisyydellä. Tarkoitetaanko ettei ole äärettömän epätodennköistä sitä, että

En ole biologi enkä kemisti enkä matemaatikko. Tiedän vain, että asiaan liittyvillä tieteenaloilla näkemys on se, että elämän syntymisen mahdollisuutta muillakin planeetoilla kuin maapallolla ei pidetä äärimmäisen epätodennäköisenä, vaan näkemys on ennemminkin se, että tietynlaisissa olosuhteissa jotka vastaavat olosuhteita maapallolla elämän syntymisen aikoihin, elämän syntymistä pidetään todennäköisenä. 

Mitään todistettua tietoa tästä ei tietenkään ole. Jos aihe kiinnostaa sinua, niin siitä löytyy paljon lukemista, näkemyksiä sekä puolesta että vastaan, ja perusteluja niille. 

Toistaiseksi tilanne on jokatapauksessa se, että me ei tiedetä. 

Jos ap otat teelusikallisen vettä merestä ja tutkit sen, niin voitko sen perusteella todeta, että meressä ei ole valaita? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alienit ovat sielunvihollisen demoneja. 

 

Ja siitä tiedän, että mä uskovana kristittynä en tule koskaan niitä näkemään. En ikinä. Jeesus on vahvempi <3

 

Miksi Jumala olisi luonut äärettömän universumin täynnä tähtiä ja planeettoja, ja elämää vain yhdelle niistä? 

Veikkaan, että Taivaassa olevia uskovia varten. Saavat tutkia maailmankaikkeutta ja sen ihmeellisyyksiä. 

Mutta on havaittu, että jos joku "ufo" on ilmestynyt ihmiselle ja tämä on alkanut säikähtäneenä rukoilla kristittyjen Jumalaa, on se alien häippäissyt. Eivät kestä Jeesuksen läsnäoloa.

Vierailija kirjoitti:

Jos ap otat teelusikallisen vettä merestä ja tutkit sen, niin voitko sen perusteella todeta, että meressä ei ole valaita? 

Mä veikkaan, että teelusikallisella voi tehdä monenlaista tiedettä. Jos kuitenkin arvaamme mitä on sen tuntemamme lusikan ulkopuolella, se on arvaus joka on ihan yhtä hyvä kuin mikä vaan uskonto.

Tiedettä on se, että asiaa arvioidaan sen tiedon ja siitä rakennetun teorian pohjalta.

Jos ja kun arvioimme elämän syntyä ja meidän maailmassa se on tapahtunut vain kerran, eikä sitä esiinny yhtään missään muussa satunnaisessa lusikassa kuin yhdessä, se on singulariteetti ainakin niin kauan kuin osoitetaan muuta. Vähän niinkuin Shakespearen teokset. 

Emme voi arvaamalla päätellä sen toistuvan, joten silloin, kun tiedettä arvioidaan matemaattisesti, todennäköisyyslaskenta osoittaa sen singulariteetin pohjalta olevan äärettömän harvinainen. Eli ilman toistoa emme voi laskea sille muuta todennäköisyyttä kuin nolla. Sen varmuusväliä voidaan yrittää arvioida, koska aineistoa on vain yksi, mutta todennäköisyys pysyy pienimpänä mahdollisena.

Kun puhutaan todennäköisyyksistä tieteessä, silloin tarkoitetaan matemaattisia todennäköisyyksiä. Omaan arvioon voi kirjoittaa jotain muuta ja tänne lainatussa näyttää niin tehdyn, mutta ilman tieteen sääntöihin perustuvaa laskentaa se todennäköisyys ei ole tieteellistä. Se on vähän kuin tieteentekijä arvioisi ylimaailmallista tai kun Einstein puhui spooky.action at distance, joskin Einstein teki sen niin selväksi, ettei kukaan erehdy luulemaan sitä hänen päätelmäksi, vaan hänen tietämättömyydeksi kvanttilomittumisesta. Kun todennäköisyyksistä puhutaan tutkijan arviossa tuohon sävyyn, kuvastaa se, ettei tutkijalla itsellään ole kunnon käsitystä tilastomatematiikasta.

Vierailija kirjoitti:

Jos ap otat teelusikallisen vettä merestä ja tutkit sen, niin voitko sen perusteella todeta, että meressä ei ole valaita? 

Kaiken lisäksi teelusikallinekin kuhisee elämää. Et vain näe sitä, koska se on niin pientä. Avaruuden elämää ei taas näe, koska se on niin kaukana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montakohan prosenttia linnunradan planeetoista on joku ihminen tutkinut niin tarkkaan, että uskaltaa sanoa, asuuko siellä joku.

Kun ihmiskunta ei ole kehittänyt tekniikkaa ja on äärettömän epätodennäköistä, että muualla elämää olisi syntynyt, niin kai sen uskaltaa sanoa. Avaruudessa ei yksikään lintu tai pöpö elä, joten olisi pitänyt olla joku elinkelpoinen asteroidi tai komeetta jonka kyydissä elämä olisi matkustanut sinne

 

Elämän syntymisen mahdollisuutta muualla ei pidetä äärettömän epätodennäköisenä. 

Jos puheiden todennäköisyyksistä puhutaan, riippuu varmaan mitä tarkoitetaan äärettömällä epätodennäköisyydellä. Tarkoitetaanko

Millä tieteenalalla näitä todennäköisyyksiä on esitetty? Eli missä todennäköisyyksistä on tehty julkaisu? 

Statistisessa kosmologiassa on yritetty laskea sitä. 

Vuonna 2012 David Spiegel ja Edwin Turner julkaisivat tutkimuksen Bayesilaisesta analyysistä jossa käytännössä joutuivat mallien pohjalta toteamaan, että maankaltaisissa oloissa elämän syntyminen on äärettömän harvinainen poikkeus.

David Kipping julkaisi 2020 Objective Bayesian Analysis jossa perinteisen matemaattisen mallinnuksen sijaan hän käytti vedonlyöntikertoimia ja saikin vuodesta 2012 tutkimuksesta täysin poikkeavan tuloksen. Se ei siis edusta mitään todellista tieteellistä konsensusta, vaan tarkoituksella on haettu poikkeavaa laskentatulosta.

Mm. Matemaatikko Frank Tipler on jo esittänyt jos universumi on ääretön ja olemme löytäneet elämää vain yhdestä pisteestä, on tilastollisesti todennäköisintä, että olemme koko universumin ainoa älykäs sivilisaatio.

Siinä vaiheessa jos vaikka Marsista tai Jupiterista löydetään fossiili, muuttuu kaikkien yllämainittujen laskentamallit. Kun singulariteetti muuttuu N=2:een, ollaan aivan eri tilanteessa. Siihen saakka kunnes saamme toisen osuman, kaikki hyväksytyt tieteelliset mallit aikaansaavat tilanteen, että todennäköisyys on äärettömän pieni.

Mikään älykäs sivilisaatio ei elä tarpeeksi pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Mikään älykäs sivilisaatio ei elä tarpeeksi pitkään.

Älykäs sivilisaatio saattaisi elääkin pitkään. En ole varma voiko meidän sivilisaatiota vielä sanoa älykkääksi, kun voimavaroja yhä uudelleen suunnataan toistemme tuhoamiseen samalla välittämättä, että luonnonvaroja kulutetaan aivan hukkaan. Älykäs sivilisaatio saattaisi aktiivisemmin hakea ja löytää tuhoamisen sijaan ratkaisuja syntyviin ongelmiin ja saada yhteistyön toimimaan sivistyneesti. Sen sijaan meillä maailmaa johtaa välillä Putinit, toisinaan Trumpit ja lähi-idän kaikkea tutkimusta sotkee uskonnolliset Shaahit. 

Vähän epäilen ettei tellus ole ainoa paikka missä elollisia olentoja. Mutta taitavat olla sen verran kaukana etteivät heti tänne eksy tai pääse.  Eihän täälläkään ole päästy kuin kuuhun asti mitä epäilen sitäkin.  Ikävä tunnustaa mutta ehkä emme olekaan maailmankaikkeuden napa