Lue keskustelun säännöt.
Suurin miesten ongelma pariutumisessa
28.01.2026 |
on katkeruus naisia kohtaan. Toki voi olla muitakin syitä, mutta niin monet miehet on luita ja ytimiä myöden täynnä negatiivista energiaa, että ei mikään ihme että naiset pysyy kaukana.
Vaikka olisit kuinka hieno ihminen hienoine saavutuksineen ~ jos olet kykenemätön näkemään naisen ihmisenä eikä minään hyödykkeenä ~ voit vaan katsoa peiliin ja ulista.
Yksikään nainen ei ole sinulle mitään velkaa.
Kommentit (328)
Vierailija kirjoitti: Ja mitä.miehet on velkaa naisille?
No naiset ei mitenkään itke miesten perään, vaan rakentavat omaa uraa ja elämää itse. Ei naisen ole mikään pakko olla miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä katkera. Pikemminkin kyllästynyt. Kiitos aiempien naissuhteiden. Ainaista hankaluutta. Jos joskus meneekin hyvin, niin vaikka keksimällä löytyy jotain "josta täytyy keskustella". Ja jos et "puhu" niin sitten vasta hankalaa onkin. En enää jaksa hankaloittaa elämääni. Suhteelle vieläkin avoin, mutta ei enää koskaan saman katon alla asuen.
M48
Melkein jokainen mies näkee asian, ainakin osittain niin, että naisesta (riesasta) tulee olla jotain hyötyä, kuten vaikka seksi tai siivous, muutoin ei kannata luopua siitä 100% itsemääräämisoikeudestaan.
Naisilla nämä taitavat mennä 95% tunnepohjalta, ei kumppanin hankinta ole tuollaista laskelmoivaa.
Toki tämä tunnepohja johtaa siihen, että merkittävä määrä lasten hankkijoista päätyy yksinhuoltajaksi.
"En tiedä katkera. Pikemminkin kyllästynyt. Kiitos aiempien naissuhteiden. Ainaista hankaluutta. Jos joskus meneekin hyvin, niin vaikka keksimällä löytyy jotain "josta täytyy keskustella". Ja jos et "puhu" niin sitten vasta hankalaa onkin. En enää jaksa hankaloittaa elämääni. Suhteelle vieläkin avoin, mutta ei enää koskaan saman katon alla asuen."
Kun suurin osa parisuhteista solmitaan kiima edellä niin tuohan on se lopputulos. Mennään yhteen ihmisen kanssa joka ei ole henkisellä tasolla yhteensopiva. Aika harva ihminen on oikeasti meille se jonka kanssa ajatukset, luonteet ja tavoitteet menevät niin hyvin yhteen että todella sopuisa liitto on mahdollinen.
Kun näitä kommentteja selaa tulee ajatus, että ehkä on ihan hyvä asia, että ihmiset eivät pariudu ja lisäänny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"En tiedä katkera. Pikemminkin kyllästynyt. Kiitos aiempien naissuhteiden. Ainaista hankaluutta. Jos joskus meneekin hyvin, niin vaikka keksimällä löytyy jotain "josta täytyy keskustella". Ja jos et "puhu" niin sitten vasta hankalaa onkin. En enää jaksa hankaloittaa elämääni. Suhteelle vieläkin avoin, mutta ei enää koskaan saman katon alla asuen."
Kun suurin osa parisuhteista solmitaan kiima edellä niin tuohan on se lopputulos. Mennään yhteen ihmisen kanssa joka ei ole henkisellä tasolla yhteensopiva. Aika harva ihminen on oikeasti meille se jonka kanssa ajatukset, luonteet ja tavoitteet menevät niin hyvin yhteen että todella sopuisa liitto on mahdollinen.
Mikäköhän on noissa kaikissa suhteissasi ollut yhdistävä tekijä? Homma, pannaan mietintämyssy päähän. Se olet SINÄ.
Eli joko a) sinä olet se hankala tyyppi tai b) ihan itse valitset niitä hankalia tyyppejä tai c) molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta välttelen suomalaisia naisia, jotka on kasvatettu hyväkaikäyttämään ja helveksumaan miehiä. Omille pojille opetan lapsesta saakka, että pysyvät erossa suomalaisista naisista, ja valitsevat ulkomaalaisen kumppanin.
Hauska kommentti, huomioiden että suomalainen nainen on globaalisti sieltä itsenäisemmästä päästä. Kouluttautuu, käy töissä, maksaa puolet laskuista ja kulttuurin puolesta luonnekin on vaatimattoman puoleinen eikä miehiltä odoteta ihmeempää lahjomista tai romantiikkaa. :D
Mitä sillä on väliä, jos se on henkisesti väkivaltainen ja sen kanssa on paha olla. Katsokaa vaikka miten täällä mammat puhuu miehistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Melkein jokainen mies näkee asian, ainakin osittain niin, että naisesta (riesasta) tulee olla jotain hyötyä, kuten vaikka seksi tai siivous, muutoin ei kannata luopua siitä 100% itsemääräämisoikeudestaan."
Ei läheskään jokainen mutta merkittävä määrä. Nuo ovat miehiä jotka eivät oikeastaan edes pidä naisista muuten kuin vain puhtaasti seksuaalisessa mielessä . Vapaa-aika vietetään mielummin siinä poikaporukassa tehden poikaporukoiden asioita. Nainen on lähinnä este tälle vapaa-ajanvietolle ja tälle "itsemääräämisoikeudelle".
Ja kun on näin niin se nainen nähdään lähinnä hyötynä joka tekee niitä asioita joita ei mitenkään saada muualta. Siis lähinnä seksi ja kodinhoitopalvelut.
Ihan yleisenä nauvona miehille sanoisin: älkää menkö naisen kanssa yhteen jos ette ihan oikeasti tykkää siitä naisesta niin paljon että haluatte ihan aidosti viettää suurimman osan vapaa-ajastanne sen naisen kanssa.
"Mitä sillä on väliä, jos se on henkisesti väkivaltainen ja sen kanssa on paha olla. Katsokaa vaikka miten täällä mammat puhuu miehistä."
Se että ymmärtää etteivät keskustelupalstat ole mikään totuus mailmasta ja ihmisistä auttaa todella pitkälle normaalin terveen maailmankuvan luomisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Melkein jokainen mies näkee asian, ainakin osittain niin, että naisesta (riesasta) tulee olla jotain hyötyä, kuten vaikka seksi tai siivous, muutoin ei kannata luopua siitä 100% itsemääräämisoikeudestaan.
Naisilla nämä taitavat mennä 95% tunnepohjalta, ei kumppanin hankinta ole tuollaista laskelmoivaa.
Toki tämä tunnepohja johtaa siihen, että merkittävä määrä lasten hankkijoista päätyy yksinhuoltajaksi.
Oi, tottakai naiset on vaik typeriä kanoja, jotka menevät sinne minne haihatukset vie, ja tottakai mies on mmmmmmmmmues eli ajattelee järjellään, ja siksi nainen on vain hyötyesine
Voi luoja....tässäpä syy siihen miksi sinä ja niin moni mies olette yksin.
Vierailija kirjoitti:
Naiset tykkää yli kaiken selittää tällaisia valheita kun oikeasti se suurin miesten ongelma on vain naisten pinnallinen nirsous.
Naiset vaatii, että miehen pitäisi olla geenikomea statusrahamies.
Ensimmäisenä naiset tarkistaa miehen kasvot, pituuden ja sen jälkeen kysyvät heti koulutuksen ja työpaikan että tienaako mies tarpeeksi ja voiko miehen ammatilla kehuskella kavereille.
Niin totta!!1 Tän takia sun isäkin on kaksmetrinen lentäjä-sijoittaja-lääkäri-kehonrakentaja-näyttelijä. Kysymys kuuluukin miksi sinusta tuli ruma ja köyhä noilla lähtökohdilla 🤔 🤔 🤔
Joo ei. Oma mies on vähän päälle 170cm, oli ollut pitkään työtön kun tavattiin ja ei se kyllä ole naamakomea siristämälläkään, mutta tosi hyvässä kunnossa, järkevä, älykäs, empaattinen, mielenkiintoinen, vahva.
Toki en sitten itsekään ole mikään huippukoulutettu perijätär-malli. Ihan tavallinen lukion jälkeen pätkätöihin siirtynyt, ajoittain masentunut nainen. En kaipaa pintaliitoa tai miehen varoja, mutta en myöskään meikkaa, laita hiuksia tai kynsiä tai edusta missään. Olen sen verran sporttinen että pysyn kunnossa, salilla alunperin miehen kanssa tavattu.
Eiköhän kaikki löydä itselleen sopivan jos on yleensäkään valmis suhteeseen ja realistisella asenteella liikkeellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"En tiedä katkera. Pikemminkin kyllästynyt. Kiitos aiempien naissuhteiden. Ainaista hankaluutta. Jos joskus meneekin hyvin, niin vaikka keksimällä löytyy jotain "josta täytyy keskustella". Ja jos et "puhu" niin sitten vasta hankalaa onkin. En enää jaksa hankaloittaa elämääni. Suhteelle vieläkin avoin, mutta ei enää koskaan saman katon alla asuen."
Kun suurin osa parisuhteista solmitaan kiima edellä niin tuohan on se lopputulos. Mennään yhteen ihmisen kanssa joka ei ole henkisellä tasolla yhteensopiva. Aika harva ihminen on oikeasti meille se jonka kanssa ajatukset, luonteet ja tavoitteet menevät niin hyvin yhteen että todella sopuisa liitto on mahdollinen.
Nöin te miehet ajattelette-kyrvällänne, eli liskoaivoillanne.
Minulle on suurin ongelma parisuhteessa ollut, että yhteiskuntamme hyväksyy juridisesti ja sosiaalisesti vain monogamian. Olisi paljon helpompaa, kun voisi olla kaksi tai kolme vaimoa eikä tarvitsisi pitää mitään salarakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Nöin te miehet ajattelette-kyrvällänne, eli liskoaivoillanne. "
Alapäällään ajattelee aina välillä niin miehet kuin naisetkin. Niin luonto on meidät rakentanut.
Se mikä ratkaisee on se, miten realistisesti osaamme katsoa sitä kumppania sen pahimmman kiiman laannuttua. Näemmekö myös henkistä yhteensopivuutta vai yritämmekö vain seuraavat vuodet väkisin vasaroida neliön muotoista palikkaa pyöreään reikään.
Kyllähän se hieman katkeroitti, kun toinen ensin tekee jostain asiasta kauhean haloon ja showstopperin suhteessa, no sitten erotaan kun ei muka toimi tämän takia juttu. Myöhemmin käy ilmi että kyseinen asia ei enää yhtäkkiä olisikaan tälle mikään ongelma, koska ilmeisesti aivot on jotenkin pyörähtäneet päässä ylösalaisin ja on yrittänyt vihjailla jopa että alettaisiin uudelleen olemaan. No ei se tietenkään enää toimi koska fiilikset meni jo ja ero aiheutti sellaiset traumat ettei kyseisen henkilön kanssa tulisi enää mitään. Mutta silti jäi pännimään se millaista olisi voinut olla ellei toinen olisi tällä tavalla sekoillut.
"Kyllähän se hieman katkeroitti, kun toinen ensin tekee jostain asiasta kauhean haloon ja showstopperin suhteessa, no sitten erotaan kun ei muka toimi tämän takia juttu. Myöhemmin käy ilmi että kyseinen asia ei enää yhtäkkiä olisikaan tälle mikään ongelma, koska ilmeisesti aivot on jotenkin pyörähtäneet päässä ylösalaisin ja on yrittänyt vihjailla jopa että alettaisiin uudelleen olemaan. "
Niin, ihmiset oppivat. Välillä myös virheistään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se hieman katkeroitti, kun toinen ensin tekee jostain asiasta kauhean haloon ja showstopperin suhteessa, no sitten erotaan kun ei muka toimi tämän takia juttu. Myöhemmin käy ilmi että kyseinen asia ei enää yhtäkkiä olisikaan tälle mikään ongelma, koska ilmeisesti aivot on jotenkin pyörähtäneet päässä ylösalaisin ja on yrittänyt vihjailla jopa että alettaisiin uudelleen olemaan. No ei se tietenkään enää toimi koska fiilikset meni jo ja ero aiheutti sellaiset traumat ettei kyseisen henkilön kanssa tulisi enää mitään. Mutta silti jäi pännimään se millaista olisi voinut olla ellei toinen olisi tällä tavalla sekoillut.
Kuulostaa tosi epävakaalta menolta. Exäni oli epävakaa ja välttelevästi kiintynyt. Vielä hölmönä palasin yhteen ja sama kaava toistui, koska jos oltiin lähekkäin kaikki oli minun syytä ja joku muutama kk erosta olisi taas kelvannut. Mies lopulta petti minua niin sain siitä sitten aikaiseksi jättää hänet.
En kyllä menettänyt uskoani miehiin, mutta en enää katsele mitään sekoilua keneltäkään. Jos alkaa tulemaan jotain epärehellistä, kummallista tai epäselvää kommunikointia niin se oli siinä.
Vierailija kirjoitti:
Melkein jokainen mies näkee asian, ainakin osittain niin, että naisesta (riesasta) tulee olla jotain hyötyä, kuten vaikka seksi tai siivous, muutoin ei kannata luopua siitä 100% itsemääräämisoikeudestaan.
Naisilla nämä taitavat mennä 95% tunnepohjalta, ei kumppanin hankinta ole tuollaista laskelmoivaa.
Toki tämä tunnepohja johtaa siihen, että merkittävä määrä lasten hankkijoista päätyy yksinhuoltajaksi.
Miehet ei tajua, että sen hyödyn pitäis mennä toiseenkin suuntaan. Ja sitten kun tulee lapsi, niin se lapsi tarvis kummankin vanhemman panosta. Jos mies ei panosta silloin perheeseensä henkisellä läsnäololla ja konkreettisilla teoilla, niin perhe hajoaa.
Ymmärrän miesten katkeroitumisen naisten suhteen, koska se oli kovin lähellä itselläkin.
Tapasin vaimoni 23-vuotiaana. Sitä ennen olin käynyt kahdesti treffeillä, jotka molemmat jäivät siihen yhteen kertaan molemmilla kerroilla edeltävänä vuonna, siis 22-vuotiaana.
Koskaan en ollut ollut parisuhteessa. Jatkuvasta yrityksestä huolimatta.
Jos vuosia yrittää herrasmiesmäisesti tutustua naisiin, saaden lähinnä kylmää kohtelua ja välinpitämättömyyttä osakseen, samalla kun kaikenlaiset porsastelijat ja narsistisia piirteitä omaavat tutut harrastavat irto- ja parisuhteita, niin onko ihme jos ahdistuu, kyynistyy ja lopulta katkeroituu?
Siinä helposti syntyy mielikuva ettei naisia oikeasti pätkääkään kiinnosta miten mies käyttäytyy, kunhan on komea ja sosiaalinen. Joista kumpaankin ominaisuuteen on hyvin vaikeaa parikymppisenä vaikuttaa itse
"Kyllä naiset on minua kohtaan useimmiten ystävällisiä. Kelpaan kuskaamaan, auttamaan ja lainaamaan rahaa mutta minkäänlaiseen suhteeseen en. Jos yritän lähestyä ja ehdottaa treffejä niin tulee hymyn kera että olen ihan kiva, mutta ei me ehkä kuitenkaan..... Niin mitä paskaa te oikein täällä syötätte? Se että on ystävällinen naisille ja he miehelle ei tarkoita vielä yhtään mitään. "
Se että on ystävällinen naisille ja naiset pitävät sinua hyvänä kaverina on kuitenkin ihan oikeasti hyvä alku. Se kertoo että osaat kohdella naisia ihmisinä.
On totta että useimmiten saa vain ystävyyttä mutta nyt vähän pidemmällä elämänkokemuksella voin kertoa ett useimmiten se kuitenkin lopulta johtuu miehestä kuin naisista. Me kiltit miehet olemme usein liian varovaisia naisten kanssa ja se ei nyt vain herätä naisissa niin tunteita. Katsellaan naisia kaukaa kaihoten kuukausia ennen kuin uskalletaan tehdä pienintäkään aloitetta.
Olin minäkin aikanaan monelle naiselle vain se kiva kaveri. Sitten tuli vastaan se nainen johon ihastuin heti. En vain "tuopa on nätti" tasolla vaan "vau, tuon minä haluan" tasolla. Ja tein ensimmäistä kertaa elämässäni selkeän nopean aloitteen jossa ilmaisin kiinnostukseni. Ja ihme ja kumma, sainkin vastakaikua. Vieläpä paljon suurempaa kuin olin ikinä uskonut toivoa.