Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työtön, miten saat pidettyä pään kasassa?
28.01.2026 |
Olen ollut nyt työttömänä vuoden verran, kun edellinen määräaikainen työ päättyi. Olen hakenut niin oman alan kuin ihan muitakin duunia, tuloksetta. Olen yrittänyt pysyä toiveikkaana ja ajatella, että kyllä huolellinen ja kova työnhaku jossain kohtaa palkitaan.
Varsinkin nyt tammikuun aikana mieli on mataloitunut. Jatkuvat innostumiset, hakemusten työstämiset ja pettymykset ottavat voimille. Myös tuttujen ja puolituttujen kyselyt työllistymisestä suoraan sanoen hatuttaa. Kun on ollut vakityössä, niin silloin mun työasiat eivät ole juurikaan kiinnostaneet. Nyt, kun olen työtön niin johan kiinnostaa. On ikävä toistaa samaa laulua: Ei ole vielä osunut kohdalle jne. Melkein tekee mieli vältellä ihmisiä, jottei tarvitsisi selitellä työasioista yhtään mitään. Toisaalta taas voittopuolisesti vaan omassa työnhakukuplassa oleminen on haastavaa sekin. Vaikea pitää yllä toivoa.
Miten te muut työttömät saatte pidettyä pään kasassa ja mielen korkealla tai edes siedettävällä tasolla? Päivittäinen liikunta, kotityöt yms. ei tunnu pidemmän päälle toimivalta konseptilta, kun raha-asiatkin painavat. Jotenkin ei osaa nauttia vapaa-ajan määrästä tässä tilanteessa.
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeesti nyt. Te teette jotain ihan tosi väärin, jos te määrittelette itsenne työn kautta. Että esimerkiksi esittelette itseenne näin, Moi mä oon Sirkku, mä oon opettajana Ressussa.
No, jos teette sitä hommaa, mitä teette vapaalla ja lomilla ja ilmatteeks, ni sit Okei. Mutta jos ikinä katot kelloo, et pääsis jo himaan täältä, niin se on vaan tyhmyyttä ja sillon on ihan oikein, että harmittaa muitten elämä.
Itse en määrittele, muut tekevät sen mun puolesta ja ensimmäinen kysymys usein on "missä sä oot töissä?".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ymmärrä kysymystä. miten pää pysyy kasassa jos raataa oravanpyörässä hautaan saakka? kun ymmärtää, että ei ihmistä ole suunniteltu jatkuvaan työntekoon, eikä kulutus ole elämän tarkoitus, alkaa helpottaa. ajattelen asian niin, että mikä onni on viettää elämää omaan tahtiin, ilman yhteiskunnan vaatimuksia, jotka lisääntyvät jatkuvasti. joku hullu vielä noudattaa poliitikkojen laatimia sekopäisiä lakeja ja asetuksia ja vaikka thl:n poliittisia ruokasuosituksia. meillä toimitaan toisin ja elämä hymyilee.
Liikun paljon ja nimenomaan ulkona, teen kaiken ruuan itse tarjouksia hyödyntäen ja tähän menee aikaa, mutta syön maukasta ruokaa, mikä tuo iloa. Katkaisin välit kaikkiin työttömien väheksyjiin ja arvostelijoihin (ei muuten montaa jäänyt jäljelle). En lue työttömiä herjaavia juttuja mediasta ja somea en sinänsä käytä. Keskityn positiivisiin asioihin, esim. oon terve ja hyväkuntoinen. Työ ei ole ihmisarvon mitta ja työttömyys ei ole työttömän vika, jos hakemisesta huolimatta ei työmarkkinoille kelpaa.
Olen kai onnekas koska minulla on rahaa. Minulla on myös kaikki koulutukset mitä rahalla saanut mutta töitä silti en saa. Yliopiston kävin ja vuonna 2000 valmistuin. Sitten on erilaisia kursseja tietokoneista, on artesaani koulutus. Olen aina ollut kiinnostunut remontoinnista. Ehkä luonteeni on vaan kamala ette saa töitä eikä kukaan pidä minusta. Ajattelin tuossa toukokuussa lähteä fillarilla eurooppaan. Sveitsi ja itävalta kiinnostaa en ole siellä käynyt.
Vierailija kirjoitti:
en ymmärrä kysymystä. miten pää pysyy kasassa jos raataa oravanpyörässä hautaan saakka? kun ymmärtää, että ei ihmistä ole suunniteltu jatkuvaan työntekoon, eikä kulutus ole elämän tarkoitus, alkaa helpottaa. ajattelen asian niin, että mikä onni on viettää elämää omaan tahtiin, ilman yhteiskunnan vaatimuksia, jotka lisääntyvät jatkuvasti. joku hullu vielä noudattaa poliitikkojen laatimia sekopäisiä lakeja ja asetuksia ja vaikka thl:n poliittisia ruokasuosituksia. meillä toimitaan toisin ja elämä hymyilee.
No kenen rahoilla teidän elämä hymyilee? Jos ette nosta tukia ja kaikki raha on joskus itse tienattua ja säästettyä, tai vaikka perinnöksi saatu, niin ok. Muuten en kyllä ymmärrä, miksi jotkut katsoo heillä olevan oikeus nautiskella elämästä yhteiskunnan rahoittamana, jos työkyky on kuitenkin olemassa.
-työtön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut työkyvytön sairas työtön niin kauan ettei muista mistä asti. Ei ollut mitään hakuvelvoitetta. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle. Sairaus, epävarmuus tuloista sekä omat henk koht surut, vaikeudet ja lopulliset menetykset, mutta vikastakin tulee tänä vuonna 2v. Kunto vain huonontunut. Stressi kyllä hyvin selkeästi väheni kertalaakista siitä, ei tarvitse metsästää lääkärinaikaa jopa puolta vuotta jotta toimittaa eteenpöin lausuntoja, jännätä päätöksiä kuukausikaupalla eikä kuten vuosia sitten ikiajat täytellä työtön- lappuja, eikä nyt ole epävarmuutta joka kuun pienistä eläketuloista. On kyllä sairaan pienilläkin tuloilla älytön luksus joutua olematta hakemaan TTT. Se on todella merkittävä rasite ja toisaalta helpote arjessa, tarvitseeko vaiko eikö tarvi. Nykuään huonossa päässä riittää vähän edes kapasiteettia ja levytilaa muulle perusnormaalille silloin kun sitä ei rampauta ja varaa 24/7 edellämaini
Täällä toinen samanlainen, paitsi että olen vielä siinä vaiheessa että pitäisi sairauslomaa hakea joka toinen kuukausi kun lääkärit antavat vain 2 kk kerrallaan ja aina menisi sata euroa siihen rumbaan. Ei ole enää varaa hakea joten työnhakijana edelleen jotta saan mitättömän työmarkkinatuen. Voi kun jaksaisi eläkeikään asti eli 6,5 vuotta vielä. Ei kukaan näin huonokuntoista palkkaa joka on vuosia ollut pois työelämästä.
Kuka väitti, että saan pidetty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olo on kuin Picasson maalauksella suorastaan. sosiaalinen ja yhteiskunnallinen paine ja suorastaan viha ja vainoaminen ahdistaa.
vaikkei kukaan oikeasti vainoa eikä vihaa, mutta se tuntuu siltä ja tuntuu kuin oikein pitäisi kärsimällä kärsiä eihän työtön saa nauttia tai olla tyytyväinen.
töitä ei ole ja eikä helpota yhtään sekään ajatus että saisi töitä.
ystäväni on töissä yli 10 tuntia päivässä, mutta maksetaan vain provisio joten palkka on surkea olen katsonut vierestä kun hän yrittää ja yrittää ja yrittää. vaihtanut työpaikkoja ja tehnyt töitä yli omien rajojen silti käteen jää yhtään mitään.
oikea syy on yrittäjien ahneus ja yhteiskunta verottaa yritykset konkkaan .
ja sitten yritykset jotka vielä pysyy pystyssä tekee kaikkensa, jotta voisi jotenkin käyttää hyväksy työntekijöitä mahdollisimman halvalla tai jopa puoli ilmaiseksi. maksimoidaan tulot mutta minimoidaan menot.
tämä on se Suomen ongelma ja jos joku edes viisi minuuttia olisi joskus kuunnellut mitä hjallis Harkimo puhui yrittämisestä niin tilanne ei ehkä olisi tämä.
kannattaisi kuunnella hän tietää mistä puhuu siinä asiassa
voi kun edes pääsisi kuntoutustuelle en ole työkykyinen, mutta sairaslomaa saa niin lyhyitä pätkiä ja ehtii aina katketa sairasloma, koska hoitajat ei aina ihan ymmärrä sairasloman tarvetta joten uutta aikaa ei välttämättä aina anneta tai sitä ole saatavilla.
miksei työttömille sairaille ole tarjolla omaa työkyvyn arviointia ja kunnollista kuntoutusta ja mikäli työkykyä on jäljellä ei kukaan kuitenkaan palkkaa, joten pitäisi olla valtion suojatyö paikkoja sairaille, että saisi edes jotain sitten tehdä. mielummin tekisin töitä ja tienaisin nettona 1300€ kuin tukina 1200€, koska siihen liittyy joka ikinen kuukausi jo paljon kaikkea mikä aiheuttaa henkistä stressiä.
- ei saa omistaa mitään
- ei saa nostaa rahaa
- ei saa harrastaa eikä edes voisi
ei saa sitä ja ei saa tätä ..
on väärin jos joku joka joutuu työttömäksi ei saa rahaa sen takia, että omistaa jonkun vanhan omakotitalon tai auton joka on pankin nimissä eikä edes oma jota ei voi siksi edes oikeastaan myydä, mutta katsotaan silti omaisuudeksi.
minusta puoli vuotta pitäisi olla niin että saa olla omaisuutta jos on työtön.
itsellä ei ole omaisuutta, mutta ei enää edes halua hankkia sitä ja yrittää kun kaikki viedään jos epäonnistuu. suomessa ei ole enää työpaikkoja jotka kestää kahta kuukautta pidempään yhtäjaksoisesti ja joista maksetaan sellaista palkkaa joka riittäisi edes elämiseen.
pitäis olla joku korkea koulutettu, mutta ku minä olin viimeisenä siinä jonossa jossa järkeä jaettiin ja sain sitäkin vaan vähän.
kirja oppi ei päähän uppoo vaikka kuinka yrittäisi. en edes kirjoittamaan oppinut. miten tällainen ihminen koskaan mitään saa aikaiseksi ja ne valhtelevat koulussa että kaikilla on samat mahdollisuudet, kun EI ole!.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäs tässä, lapset on jo aikuisia ja tekemistä kyllä riittää. Töihin menen sitten jos pääsen.
"Eläkkeitä maksetaan 40 miljardia vuodessa. Eläkkeisiin menee iso osa valtion budjetista joka vuosi."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mitenkään ilman psyykenlääkkeitä. Ja ne turruttaa sen verran että en edes ole täysin työkykyinen jos ollenkaan enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehellisesti? Pakka pysyy kasassa kun en liioin mieti tulevaa (tai mennyttäkään). Olen ollut työttömänä niin pitkään, että siitä on tullut minulle se ns. normaalitila näin aikuisiällä. En aseta itselleni mitään aikarajoja, tai edes ajattele, että pitäisi olla "sitä tai tätä". Elän aikalailla vain omassa pienessä kuplassani, en edes seuraa uutisia, vaikka erinäiset hallituksen päätökset omaan elämääni suoraan vaikuttaisivatkin.
Syyt työttömyyteeni ovat niin monimuotoiset (ja osa on lähtöisin ihan sieltä lapsuudesta asti), että mikäli tilanteeni tästä joskus paraneekin ja pääsenkin töihin, niin se on sitten vain "iloinen yllätys".
Amatööri
Yli 12 vuotta työttömänä
Nyt ei enää ole mitään hätää, kun koiravanhuksesta aika jätti. Eläinlääkärikulut veivät kaikki säästöni, mutta enää en ole vastuussani kuin itsestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hae enää tosissani enkä haaveile töihin pääsemisestä vaan keskityn tähän päivään. Ja olen onnellinen, koska mulla on rajattomasti aikaa ja saan herätä milloin huvittaa.
Noista asioista ei ole mitään iloa, kun seurana on jatkuva rahapula!
Mikäli on tottunut tarpeeksi vähään, niin ei ns. extrarahaakaan osaa tavalliseen arkeen edes kaivata. Kunhan saa kaupasta syödäkseen, niin tuolla rajattomalla ajalla lukee vaikka loputtomasti kirjaston kirjoja, tai jos raaskii niin käyttää vaikka 15 euroa johonkin suoratoistopalveluun. Ja tokihan ilmaiseksikin on netissä saatavilla niin paljon viihdykettä, että sen kanssa meinaa loppua (työttömältäkin) vuorokaudessa tunnit kesken.
eri
Kannattaa keskittyä ryyppäämiseen...kunnon "ränni" vaan päälle..ja hakeutua samanhenkisten seuraan..
Alue: Aihe vapaa
Ihan oikeesti nyt. Te teette jotain ihan tosi väärin, jos te määrittelette itsenne työn kautta. Että esimerkiksi esittelette itseenne näin, Moi mä oon Sirkku, mä oon opettajana Ressussa.
No, jos teette sitä hommaa, mitä teette vapaalla ja lomilla ja ilmatteeks, ni sit Okei. Mutta jos ikinä katot kelloo, et pääsis jo himaan täältä, niin se on vaan tyhmyyttä ja sillon on ihan oikein, että harmittaa muitten elämä.