Miksi Suomessa asutaan yksin niin paljon?

Mitä olen katsonut elokuvia ja lukenut kirjoja, niin niillä perheillä jotka asuvat pitkään yhdessä on myös isommat talot, oma piha, autotalli, erillinen piharakennus jne. Voi esim. olla että lapset asuvat isossa yläkerrassa ja vanhemmat alakerrassa. Suomessa asunnot ovat pieniä ja ahtaita. Äänieristys on myös meillä huono. 

Minun äitini aikoinaan toivoi, että rakennan paritalon, jossa hänkin voisi asua. Vaan kun on niin kova puuttumaan asioihini, etten ikipäivänä sellaista halunnut.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset vihaa toisiaan eikä ne kestä asua toisen kanssa. Naiset ei halua asua samantasoisen kanssa vaan pitää olla rikas ja komea top 10 mies. Suomessa 1.1 miljoonaa ihmistä asuu yksin ja se on aika paljon näin pienessä maassa. Ihmiset ei pariudu koska naiset on maailman nirsommat suomessa.

Se, ettei kukaan ole kelpuuttanut sinua ei kerro kenenkään nirsoudesta yhtään mitään. 

Ap, kultaseni, SINÄ saat asua ihan niin kuin lystäät. Vaikka koko sukusi kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minun äitini aikoinaan toivoi, että rakennan paritalon, jossa hänkin voisi asua. Vaan kun on niin kova puuttumaan asioihini, etten ikipäivänä sellaista halunnut.

Minun äitini ehdotti samaa, eikä siitä ole edes kovin pitkä aika. Olisi kuulemma niin järkevää ostaa paritalo johon hän ja isä muuttaisivat toiselle puolelle ja minä ja mieheni toiselle. Tämä olisi kuulemma loistava ja edullinen ratkaisu. 

Sitten tietysti loukkaannuttiin kun kerroin, ettemme edes harkitse tätä ideaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap, kultaseni, SINÄ saat asua ihan niin kuin lystäät. Vaikka koko sukusi kanssa.

Suku tuskin innostuisi...

Useimmat suomalaiset naiset ovat niin vaikealuonteisia, että moni mies elää mieluummin yksin  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kultaseni, SINÄ saat asua ihan niin kuin lystäät. Vaikka koko sukusi kanssa.

 

Suku tuskin innostuisi...

Miksi ei?  Ap kun vaikuttaa niin mukavalta ja sosiaaliselta ... eiku ...

Koska voi.

Entisaikaan oli normaalia, että usea sukupolvi asui samalla tilalla. Jostain syystä nykyään ihannoidaan sitä, että ihmisten täytyy itsenäistyä suhteellisen varhain ja muuttaa omilleen. Jos puolisoa tai muuta elämänkumppania ei ole, sitten asutaan yksin. En tiedä onko asiaan vaikutusta sillä, että vielä sata vuotta sitten perheissä saattoi helposti olla lähemmäs tai jopa yli kymmenen lasta. Lapsikuolleisuus väheni ja kaikille ei enää löytynyt töitä omalta kotitilalta, niin oli pakko lähteä kotikylältä kaupunkiin etsimään töitä ja pärjäämään yksin. Tästä on sitten jäänyt ajatus, että "kyllä minäkin lähdin vanhempien helmoista jo 14-vuotiaana tienaamaan itse leipäni".

Maailmalla tilanne on toisin, esimerkiksi Etelä-Euroopassa on yleistä, että lapset asuvat kotona vielä pitkälle aikuisuuteen, ja joskus syntyy vaikutelma, että esimerkiksi USA:ssa pelkkä seurustelun aloittaminen tarkoittaa käytännössä yhteen muuttamista.

Pidän yksin asumisesta. Oma rauha.

Jollakulla on kokemusta soluasunnoista ja siksi halutaan asua yksin. Sekin vaikuttaa, että vanhemmat asuvat satojen t tuhansienkin kilometrien etäisyydestä.

Vanhan ihmisen kanssa asumisesta on kokemusta eli ensin joutuu vähintään juttuseuraksi eli likasangoksi. Sitten iskee harhaluuloisuushäiriö t muu hörhöily. Siinä on kiva keskittyä työelämään t opiskeluun.

Me arvostamme omaa rauhaa.  Lisäksi arvostamme tilaa.  Suomessa rakennetaan aika vähän yli 4h+k asuntoja.  Uusissa rakennuksissa huoneet ovat entistäkin pienempiä.  Ei niihin edes mahdu monen sukupolven tavarat.  Jossain USAssa on usein ihan vaan perheasunnoissakin 3 kylpyhuonetta,  Suomessa 1 tai korkeintaan 2. Täällä pitäisi olla vessavuorotkin,  jotta jokainen pääsisi sopivaan aikaan vessaan ennenkuin lähtee töihin tai kouluun.  Emme ole myöskään tottuneet siihen,  että pitäisi olla klo 21 kotona hiljaa,  jotta se klo 5 aamulla heräävä saa nukkua.  Pitäisi olla myös ruuanlaittovuorot, jääkaapista löytyä jokaiselle oma hylly jne.  Hankalaa. 

Mikään ei estä vanhusta muuttamasta lastensa naapuriin. Ei tarvitse asua samassa asunnossa. 

Johtuu tuista. Plus Suomessa halveksitaan aikuista joka asuu vanhempiensa kanssa. Pidetään mielenterveystapauksena. Ei kukaan halua deittailla sellaista. 

Suomalainen kulttuuri ei ole yhteisöllinen vaan yksilökeskeinen, tähän suuntaan on menty aina vaan enemmän siitä lähtien kun kaupungistuminen sotien jälkeen alkoi. Lisäksi meillä on erittäin vahva yksin pärjäämisen eetos ja puhumattomuuden perinne. Lisäksi tuet ovat sellaiset, että jopa nuoret, joilla ei ole minkäänlaisia omia tuloja eivätkä vanhemmat voi tai halua auttaa rahallisesti, pystyvät yhteiskunnan laskuun asumaan omassa yksiössään. tässäpä ne syyt ovat. 

Tukisakki harrastaa tukisuunnittelua, eli pyrkii maksimoimaan saamansa tuet. Vastenmielistä. 

Ruhallisempaa asua yksin ja asumuksen kokokin edellyttäisi vuoronukkumista.

Lapset kasvoi ja mies lähti. 

Ei täs tarvita ketään haisemassa. Se vois olla vaikka homo, persu tai muunlaanen  psykopaatti ja kusipää.