Ostin maatilan - mihin sinä kehittäisit
sitä jos olisit samassa tilanteessa?
Hehtaareita vajaa 100, eli keskikokoinen tila kyseessä, sijainti P-pohjanmaa. Kaikki ei täällä kasva verrattuna etelään, mutta saa spekuloida toisenlaisilla sijainneillakin.
Tietäjät tietää että viljan tuottaminen on kannattamatonta, jotain muuta pitäis keksiä. Suomalainen hunaja loppuu kaupoista aina keväisin, oiskohan siinä markkinarakoa? Eläimet silleen varmempi tulonlähde, että katovuotta ei samalla tavalla voi osua kohdalle. En vaan tiiä mikä tulevaisuus nautatiloilla on jos/kun etelä-Amerikan tuonti avautuu. Lammasta suomalaiset ei osaa syödä, mutta riittääkö maahanmuuttajista sille asiakaskunnaksi?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko tollanen 100 ha tila maksaa? Ihan uteliaisuuttani kyselen.
10-15 tuhatta/ ha ?????
Riittääkö.
Peltohehtaari kymppitonnin Oulussa?
Siksi kysynkin.
Vierailija kirjoitti:
Paljonko tollanen 100 ha tila maksaa? Ihan uteliaisuuttani kyselen.
Riippuu keneltä ostetaan: jos sukupolvenvaihdos rintaperilliselle, hinta on paljon pienempi kuin jos myytäisiin jollekin ulkopuoliselle. Joissain tapauksissa SPV tehdään täysin lahjana, useimmiten lahjaluonteisena kauppana. Eli käyvästä arvosta maksetaan esim. 35%. Ja hintaan vaikuttaa pinta-alan lisäksi metsät, rakennukset, koneet, luopujan velat mitkä pitää saada kuitattua jne.
Eli vaihtelee tosi paljon! Varmaan semmoisella 200 000 - 500 000 vois olla hintahaarukkaa millä mielekästä jatkaa, riippuen täysin siitä millainen se tila on ja mikä tuotto odotus siinä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko tollanen 100 ha tila maksaa? Ihan uteliaisuuttani kyselen.
10-15 tuhatta/ ha ?????
Riittääkö.
Ap ei ole ostanut tuollaista vapailta markkinoilta.
Tuolla kuvatulla seudulla peltohehtaari maksaa n. 9t/ha toki avo-ojapelto vähemmän. Tilalla tuntuu olevan täydellinen kalustokin, jonka arvo vapailla markkinoilla on huomattava.
Eli ainoa mahdollinen hankintatapa on lahjaluontoinen kauppa, jossa ei makseta täyden arvon mukaan. pää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko tollanen 100 ha tila maksaa? Ihan uteliaisuuttani kyselen.
10-15 tuhatta/ ha ?????
Riittääkö.
Peltohehtaari kymppitonnin Oulussa?
On käynyt voimaperäisen perunanviljelyn alueella 14t lukemissakin, mutta alas on tultu. Vaihtelee tosi rajusti riippuen pellon sijainnista ja maalajista.
Vuosivuokrakin vaihtelee 100 ja 700€ välillä/ha...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On lainaa ja liiketoimintasuunnitelma. Lainamäärä niin kohtuullinen, että lyhenee ihan perus vilja/rypsi/herne tuotanto + tuet touhulla ja metsien hoidolla. Ois vaan kiva kehittää jotain eteenpäin. Että sinänsä tämä "myöhänen" mietiskely on paikallaan, kyllä tämä pyörii tällä vähälläkin, mutta tiukkaa on ja ammatillisesti vähän kunnianhimotonta. Toki tää alan tilanne ei kannusta mihinkään isosti investoimaan, semmosta kunnianhimoa ei ole, mutta joku erikoistuminen ja semmosen opiskelu vois olla mielekästä.
MIkä on koulutuksesi, jos tuo on ammatillisesti kunnianhimotonta? Sinulla on siis 100 ha peltoa ja vähän yli 800 ha metsää, jos pelkkä metsien hoitohakkuu tuottaa sen verran, että voit maksaa lainoja?
800ha 🤣
Totta, ei tuo taida riittää, jos hoitohakkuilla yrittää lainojaan lyhentää ja metsät ovat noin pohjoisessa.
Sinä et nyt taida ymmärtää termiä hoitohakkuu?
Auringonkukkaa, kesantoa ja luonnonhoitonurmea vaan.
Maataloudessa on tärkeintä tukien maksimointi ja kulujen minimointi, ei se mitä tuotetaan.
Vierailija kirjoitti:
EU tuet tuottavat 50 prosenttia tuloista tekemättä mitään. Mutta tuohon loppuosaan suosittelen sen kymmenen lisätienestiä, joista aina joku vuorollaan tuo makkaran leivän päälle.
Keskimääräinen suomalainen maatila saa tukia vähän yli 16 000 e/v ja siitä maksetaan verot. Tuet saadakseen tulee viljellä tilaa, omistaminen ei riitä.
Toimeentulotukiasiakas Helsingissä (yksinasuva, työtön) saa vuodessa verottomana saman verran. Hänen ei tarvitse tehdä mitään saadakseen rahaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ja kenele markkinoit säilörehun jos eläintiloja ei itsellä ole?
Joo ei säilörehua kannata myyntiin tehdä, enintään sopimushommalla saman kunnan eläintiloille jos niillä on homma karannut liian isoksi omiin hehtaareihin nähden .
Säilörehun tuotanto vaatii jo sen verran koneitakin että kyllä ne lähiseudun karjalalliset tekee sen omalla työvoimalla. Pienen korvauksen voi saada, paremmin ehkä vuokraamalla ne rehupellot suoraan sille naapurille.
Näin teen: vuokraan koko paskan ja lähden kaupunkikn ryyppäämään. Vittuakos tässä mikään kannattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ja kenele markkinoit säilörehun jos eläintiloja ei itsellä ole?
Joo ei säilörehua kannata myyntiin tehdä, enintään sopimushommalla saman kunnan eläintiloille jos niillä on homma karannut liian isoksi omiin hehtaareihin nähden .
Säilörehun tuotanto vaatii jo sen verran koneitakin että kyllä ne lähiseudun karjalalliset tekee sen omalla työvoimalla. Pienen korvauksen voi saada, paremmin ehkä vuokraamalla ne rehupellot suoraan sille naapurille.
Näin teen: vuokraan koko paskan ja lähden kaupunkikn ryyppäämään. Vittuakos tässä mikään kannattaa.
Ryyppääminen tuskin on millään muotoa kannattavaa, ei taloudellisesti, eikä terveydellisesti.
Kannattavaa nykyisin voisi toki olla mallasohran viljely. Toki laatuvaatimukset on korkeammat kuin esim. rehuviljalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU tuet tuottavat 50 prosenttia tuloista tekemättä mitään. Mutta tuohon loppuosaan suosittelen sen kymmenen lisätienestiä, joista aina joku vuorollaan tuo makkaran leivän päälle.
Keskimääräinen suomalainen maatila saa tukia vähän yli 16 000 e/v ja siitä maksetaan verot. Tuet saadakseen tulee viljellä tilaa, omistaminen ei riitä.
Toimeentulotukiasiakas Helsingissä (yksinasuva, työtön) saa vuodessa verottomana saman verran. Hänen ei tarvitse tehdä mitään saadakseen rahaa!
Maatila saa tuet tulojensa päälle, toimeentulotukiasiakas menettää tuet, jos saa äidiltään edes kaksikymppisen.
Vierailija kirjoitti:
Hunaja on ehkä enemmän sivutuote kuin päätuote. Mutta hyvä lisäys ja pölyttäjät ovat aina hyödyksi.
Miettisin kasvipuolella perinteisten viljojen lisäksi esimerkiksi härkäpapua ja mausteita.
Pohjoinen sijainti rajoittaa. Turha sellaista laittaa mikä ei ehdi satoa tuottamaan, härkäpapu hyvänä esimerkkinä. Ei etelässäkään aina onnistu
Maalla kasvaneena ja nykyäänkin Etelä-Suomessa tilan omistavana on joskus tullut mieleen tällainen hullu idea, kun niitä kyselit; en tiedä onko tarpeeksi crazy ja sinun tai perheesi tulisi olla kielitaitoinen/osata tehdä nettisivut ja päivittää niitä.
Maatilan päivä kuten ennen: vieraat majoittuvat esim. aitassa ja ylös nousu kukonlaulun aikaan. Aamiainen 6.30 ja siten töihin. Kevyttä työtä ulkona, kahvit viedään pellolle ja juodaan ojan pientareella. Sitten taas hommiin. Klo 12-13 päivällisaika. Runsas maalaislounas keittiössä ja sitten makoilua esim. nurmikolla. Sitten taas hommiin ja klo 15 kahvit ja pullat. Tähän voisi lopettaa. Illalla sauna ja latotanssit/karaoke. Viikko tommosta 800 e.
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt peltojen maaperä, ravinteet ja soveltuvuus on mitattu ja tutkittu?
Pellolla kannattaa viljellä sitä mikä siinä maaperässä hyvin menestyy. Ehkä vehnää, ehkä kauraa ehkä heinää.
Vehnää pohjoisessa ? ? Mitä uunoja täällä höpisee .😁
Vierailija kirjoitti:
Kaupoista puuttuu kotimainen, vahvasti marmoroitunut pihviliha, pelkkää vähärasvaista grass-fed lihaa tarjolla. Premiumpiffit on armotta ulkomailta. Otat angusemoja ja isäksi waguy. Ruokinta eroaa vahvasti totutusta.
Tuottaja saa parhaassa laatuluokassa naudanlihasta 5 € / kg. Näillä hinnoilla on aika vaikea lähteä eläintenpidon kulupuolta hirveästi kasvattamaan.
Vierailija kirjoitti:
Maalla kasvaneena ja nykyäänkin Etelä-Suomessa tilan omistavana on joskus tullut mieleen tällainen hullu idea, kun niitä kyselit; en tiedä onko tarpeeksi crazy ja sinun tai perheesi tulisi olla kielitaitoinen/osata tehdä nettisivut ja päivittää niitä.
Maatilan päivä kuten ennen: vieraat majoittuvat esim. aitassa ja ylös nousu kukonlaulun aikaan. Aamiainen 6.30 ja siten töihin. Kevyttä työtä ulkona, kahvit viedään pellolle ja juodaan ojan pientareella. Sitten taas hommiin. Klo 12-13 päivällisaika. Runsas maalaislounas keittiössä ja sitten makoilua esim. nurmikolla. Sitten taas hommiin ja klo 15 kahvit ja pullat. Tähän voisi lopettaa. Illalla sauna ja latotanssit/karaoke. Viikko tommosta 800 e.
Mikä on kohderyhmä, jolle tätä markkinoisit?
Vierailija kirjoitti:
Maalla kasvaneena ja nykyäänkin Etelä-Suomessa tilan omistavana on joskus tullut mieleen tällainen hullu idea, kun niitä kyselit; en tiedä onko tarpeeksi crazy ja sinun tai perheesi tulisi olla kielitaitoinen/osata tehdä nettisivut ja päivittää niitä.
Maatilan päivä kuten ennen: vieraat majoittuvat esim. aitassa ja ylös nousu kukonlaulun aikaan. Aamiainen 6.30 ja siten töihin. Kevyttä työtä ulkona, kahvit viedään pellolle ja juodaan ojan pientareella. Sitten taas hommiin. Klo 12-13 päivällisaika. Runsas maalaislounas keittiössä ja sitten makoilua esim. nurmikolla. Sitten taas hommiin ja klo 15 kahvit ja pullat. Tähän voisi lopettaa. Illalla sauna ja latotanssit/karaoke. Viikko tommosta 800 e.
Eikö yleensä niille ulkomaalaisille ole tapana maksaa tästä työstä, eikä toisinpäin?
Vierailija kirjoitti:
Auringonkukkaa, kesantoa ja luonnonhoitonurmea vaan.
Maataloudessa on tärkeintä tukien maksimointi ja kulujen minimointi, ei se mitä tuotetaan.
Höpsis !
Eikä auringonkukka ehdi, korkeintaa säilörehuksi
Minua yhä kiinnostaa hinta. Paljonko ko kokoinen tila maksaa Oulun seudulla - noin?
100ha 5 km sisällä eli kaikki käytännössä talouskeskuksen ympärillä on muuten Oulun seudulla erittäin harvinaisen tiivis tilusrakenne.