Ostin maatilan - mihin sinä kehittäisit

Vierailija kirjoitti:

Maalla kasvaneena ja nykyäänkin Etelä-Suomessa tilan omistavana on joskus tullut mieleen tällainen hullu idea, kun niitä kyselit; en tiedä onko tarpeeksi crazy ja sinun tai perheesi tulisi olla kielitaitoinen/osata tehdä nettisivut ja päivittää niitä.

 

Maatilan päivä kuten ennen: vieraat majoittuvat esim. aitassa ja ylös nousu kukonlaulun aikaan. Aamiainen 6.30 ja siten töihin. Kevyttä työtä ulkona, kahvit viedään pellolle ja juodaan ojan pientareella. Sitten taas hommiin. Klo 12-13 päivällisaika. Runsas maalaislounas keittiössä ja sitten makoilua esim. nurmikolla. Sitten taas hommiin ja klo 15 kahvit ja pullat. Tähän voisi lopettaa. Illalla sauna ja latotanssit/karaoke. Viikko tommosta 800 e.

Ihan hauska idea. Sinänsä joku matkailu/palvelutoiminta vois olla mielekästä, mutta kuten joku jo sanoi, tässä ois tarvetta melko monelle lisäkäsiparille. Ehkä pienemmässä mittakaavassa, että majoittuvat saisivat halutessaan osallistua eläinten ruokintaan tms osana muuten vapaata maatilamajoitusta. Siis jos ois niitä eläimiä. Että ois sen miljöön lisäksi jotain puuhaa. Kasvitilalla sitä on vähän vähänpuoleisesti, ei ehkä ole järkevää yrittää turisteja traktorikuskeiksi opettaa. /AP 

Itse viljelisin sellaisia tuotteita joista saa parhaimman tuoton, esim moni varakas viljelee sokerijuurikasta, ilmeisesti saa hyvän tuoton.

Vierailija kirjoitti:

Itse viljelisin sellaisia tuotteita joista saa parhaimman tuoton, esim moni varakas viljelee sokerijuurikasta, ilmeisesti saa hyvän tuoton.

Liekö onnistuu pohjoisessa, ja rahtikulut viimeistään liian suuret. Ja taisi Ruotsin puolella olla jo että tuotantoa rajoitetaan, Suomessakin se on ollut kannattavuudeltaan parhaita kasveja jo tovin ja varmasti jokaisella eteläsuomalaisella sitä viljelykierrossa on jos sokeritehdas on kohtuu matkan päässä. 

Tervanpoltossa on tulevaisuus, nyt kun uudella mantereella on  kasvavat siirtokunnat, joten laivoja tarvitaan aina vain isompia ja enemmän. 

Ylämaankarjaa. Pärjäävät ulkona ympäri vuoden joten pihattoratkaisu riittänee eikä kalliita lypsyrobotteja tai vastaavia tarvitse ostaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ylämaankarjaa. Pärjäävät ulkona ympäri vuoden joten pihattoratkaisu riittänee eikä kalliita lypsyrobotteja tai vastaavia tarvitse ostaa. 

Aitauskulut ovat melkoiset ja lisäksi tarkastuseläinlääkäri tulee tutuksi, kun tämän tästä tehdään ilmoitus eläinten heitteillejätöstä: ulkona ilman ruokaa ja suojaa.

Kokemusta on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylämaankarjaa. Pärjäävät ulkona ympäri vuoden joten pihattoratkaisu riittänee eikä kalliita lypsyrobotteja tai vastaavia tarvitse ostaa. 

Aitauskulut ovat melkoiset ja lisäksi tarkastuseläinlääkäri tulee tutuksi, kun tämän tästä tehdään ilmoitus eläinten heitteillejätöstä: ulkona ilman ruokaa ja suojaa.

Kokemusta on.

No ei aitojen teko nyt kovin kallista ole, kun mietitään mitä nautakarjanpidon aloittaminen voisi olla. Ja jos eläimet eivät ole yleisten teiden varsilla, niin tuskin tulee ilmoituksia. Kyllä pohjois Suomessa maalaiset ovat sen verran perillä maataloudesta etteivät omat kyläläiset mitään lääkäreitä soittele. 

Eläintilalla tärkeää on hygieenisyys ja tautien leviämisen estäminen. Ei sinne todellakaan päästetä ketä tahansa turisteja pyörimään nurkissa. Tuovat saappaidensa mukana ties mitä pöpöjä.

Eläimetkin stressaantuu jos siellä ramppaa tuntemattomia turisteja meluamassa. Eläintarhan pito ja oikea maatalous sopii huonosti yhteen.

Miksi meidän pitäisi kehittää maatilaasi? Kehitä itse lehmäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylämaankarjaa. Pärjäävät ulkona ympäri vuoden joten pihattoratkaisu riittänee eikä kalliita lypsyrobotteja tai vastaavia tarvitse ostaa. 

Aitauskulut ovat melkoiset ja lisäksi tarkastuseläinlääkäri tulee tutuksi, kun tämän tästä tehdään ilmoitus eläinten heitteillejätöstä: ulkona ilman ruokaa ja suojaa.

Kokemusta on.

 

No ei aitojen teko nyt kovin kallista ole, kun mietitään mitä nautakarjanpidon aloittaminen voisi olla. Ja jos eläimet eivät ole yleisten teiden varsilla, niin tuskin tulee ilmoituksia. Kyllä pohjois Suomessa maalaiset ovat sen verran perillä maataloudesta etteivät omat kyläläiset mitään lääkäreitä soittele. 

Tiedätkö, millaisia määräyksiä tuohon aitaamiseen liittyy, millainen ala pitää aidata jne. Selvitä ne ensin ja tule sitten kertomaan, onko aitojen teko kallista verrattuna siihen, että pidät vaikka "hiehohotellia".

Tuet ei tee tuotantoa kokonaisuudessaan kannattavaksi. Eikä noita maaperänparannuseen käytettäviä kasveja edes voi viljellä kuin pienellä osuudella peltoalasta. Tuotantokustannusten osalta tuista on toki apua mutta kannattava kehittyvä maatila tarvitsee kyllä jotain muuta kuin tukieurojen maksimointia.

Valitettavasti olet väärässä, maatilat elävät tuilla, ei tuotannolla. Kasvinviljely on nollasumma peliä tai jopa negatiivista ja tukirahat sitten nostavat tuloksen plussalle.

Olet oikeassa että koko peltoalaa ei saa ilmaistuille, mutta peltoalasta saa helposti 50% menemään hömppäheinän ja suojavyöhykkeiden alle. Loput 50% alasta on sitten pakkopullaa jolla pitää harrastaa tätä näennäisviljelyä minimoiden kustannukset. Vielä 90 luvulla tilanne oli toinen ja osittaisia onnistumisiakin on matkan varrella ollut, kuten pohjanmaalaisten laivarahti ja suoramyynti saksaan. Mutta paikallisesti koko maatalous on turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylämaankarjaa. Pärjäävät ulkona ympäri vuoden joten pihattoratkaisu riittänee eikä kalliita lypsyrobotteja tai vastaavia tarvitse ostaa. 

Aitauskulut ovat melkoiset ja lisäksi tarkastuseläinlääkäri tulee tutuksi, kun tämän tästä tehdään ilmoitus eläinten heitteillejätöstä: ulkona ilman ruokaa ja suojaa.

Kokemusta on.

 

No ei aitojen teko nyt kovin kallista ole, kun mietitään mitä nautakarjanpidon aloittaminen voisi olla. Ja jos eläimet eivät ole yleisten teiden varsilla, niin tuskin tulee ilmoituksia. Kyllä pohjois Suomessa maalaiset ovat sen verran perillä maataloudesta etteivät omat kyläläiset mitään lääkäreitä soittele. 

 

Tiedätkö, millaisia määräyksiä tuohon aitaamiseen li

Sinähän se hupaisa olet. Ihan tosissaan meinaat että aitojen tekeminen tulee kalliimmaksi kuin navetan rakentaminen? Ei ole semmoista petoaitaa eikä niin laajoja laitumia että se maksaisi enemmän kuin yksinkertaisinkaan kylmäpihatto naudoille. Kyllä ylämaankarja on investoinneiltaan halvin nautarotu aloittaa karjanpito. 

"Eläimet silleen varmempi tulonlähde, että katovuotta ei samalla tavalla voi osua kohdalle."

Luulisi, että rehun hinta nousee, jos kasveille osuu katovuosia ja eläinten pito voi tulla liian kalliiksi. 

"Maatilan päivä kuten ennen: vieraat majoittuvat esim. aitassa ja ylös nousu kukonlaulun aikaan. Aamiainen 6.30 ja siten töihin. Kevyttä työtä ulkona, kahvit viedään pellolle ja juodaan ojan pientareella. Sitten taas hommiin."

Romanttista suomifilmiä. Entä kun sataakin kaatamalla ja turistit ovat jo maksaneet kokemuksesta pitkän pennin? Tai ehkä viljat kannattikin korjata jo edellisellä viikolla, koska säät suosivat sitä ajankohtaa. 

Istuta koukukuusia tai koivua 

Myy klapeja ja joulukuusia 

Vierailija kirjoitti:

Akkumateriaalit yms. ovat arvokkaita, joten  miten olisi edes sivutoiminen kaivos? 

Luin että arkkumateriaalit... Joten miten olisi tuhkauurnien valmistus kaiken sen muun lisäksi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akkumateriaalit yms. ovat arvokkaita, joten  miten olisi edes sivutoiminen kaivos? 

 

 

Luin että arkkumateriaalit... Joten miten olisi tuhkauurnien valmistus kaiken sen muun lisäksi? 

Sekä arkkujen rakentamista laudasta...

Vierailija kirjoitti:

Tyhmän kaupunkilaisen kysymys maissista. Lainaukset eivät toimi.

Jos puutarhaharrastaja saa maissin kasvamaan Suomessa, niin miksi viljelijä ei saa?

Kompostikasassahan nuo kasvoivat hyvin.

Puutarhassa on helpompi saada onnistumaan pitkän kasvuajan kasveja, kuin isommassa skaalassa pelto-olosuhteissa.

Mausteyrtit ruukussa on kokoonsanähden edullisia kuljetettavia, ellei alueella ole toista tuottajaa. Voi yrttejä kuivattaakin. 

Vierailija kirjoitti:

Luomunautaa. 

Hyvänmakuista luomunautaa on vaikea löytää P-pohjanmaalla, kun joillakin luomulihan kasvattajilla on vain sellaisia rotuja, joiden liha maistuu riistamaiselta.