Lue keskustelun säännöt.
Jos on jäänyt kokematta teininä ensisuudelmat, ensimmäiset seurustelut, ensimmäiset humalat
24.01.2026 |
Mitä on jäänyt paitsi ja mitä siitä on seurannut?
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hemmettiä joku humala mihinkään liittyy?
Yhdessäoloon. Teininä porukan mukana ensimmäiset humalakokemuset. En tiedä mitä ikäpolvea edustat, mutta omat ikäiseni sosialisoituivat noin. Jos et ollut mukana, niin jäi ulkopuolelle.
Jos haluaa olla osa baarikärpässeuruetta seuraavat 40 vuotta...
Ei tarvitse. Moni näistä ei käy enää baareissa. He kävivät nuorena paljonkin ja istuivat pussikaljojen kanssa rannalla. Heille jäi kaverit ja kokemukset. Tiedän tapauksia ketkä eivät silloin harrastaneet tuollaista ja alkoholisoituivat myöhemmällä iällä. He ovat surullisia tapauksia.
Minä en koskaan harrastanut mitään pussikaljoittelua eikä minun tuntemista teineistä juuri kukaan tehnyt niin. Ne, jotka teki, eivät jatkaneet lukioon ja osalla jäi amiskin kesken. Parista tuli teiniäiti, jonka lapsen isä oli myös teini. Ne, jotka ei juoneet lapsina meni lukioon ja sieltä yliopistoon. Mutta provohan tuo sinun jankkaus on.
Se on sinun kokemuksesi. Oman ikäryhmäni kokemus on toinen. Lähes kaikki istuivat pussikaljan ääressä alaikäisinä ja nuorena baareissa. Siellä tapahtui sosiaalinen koulu. Ne ketkä eivät käyneet noissa tipahtivat pois. Suuri osa niistä ketkä eivät käyneet noissa jäivät huonosti koulutetuksi. Parhaiten pärjäsivät kohtuudella juovat ja ne ketkä tulivat toimeen parhaiten toisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulut on käyty samalla paikkakunnalla missä on asunut koko lapsuuden ja nuoruuden. Suurin osa opiskelijoista on tuttuja tai ainakin tutun tuttuja.
Millaisessa koulussa sinä olet opiskellut, kun sinne ei ole tullut ketään ulkopaikkakuntalaisia? Onko siellä ollut vain yksi ala- ja yläaste, kun tunnet kaikki?
Minä asuin melko pienessä kaupungissa. Yläasteelle mennessä tunsin vain yhden luokkakaverin, hän oli poika samalta ala-asteen luokalta. Lukiossa omalle luokalle ei sattunut yhtään tuttua.
Opiskelemaan olisi voinut lähteä toisellekin paikkakunnalle, kävikö koskaan mielessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis nuorena kannattaa räpeltää ja toilailla, koska muutoin sitten kehittymättömänä ja kypsymättömänä setäraakileena ne kuvitellut ja romantisoidut puuttuvat teinikokemukset voivat saada suunnattomat mittasuhteet ja näin ihminen itse pilaa oman elämänsä. Kun on tasapainoisesti elämänkokemusta, asiat asettuvat paremmin oikeisiin mittasuhteisiin ihan itsestään.
Eli olet vieläkin liian epävarma itsestäsi kokeilemaan noita. Teininä et uskaltanut ja nyt "muut pitävät säälittävänä jos keski-ikäinen juo pussikaljaa". Sentään itse kasvoin tuosta nuoruuden epävarmuudesta yli vaikka en silloin porukoihin päässytkään.
Sinä olet sinä. Toisekseen, miten voit kokeilla suutelua jos ei ole toista? Ja kuten joku kirjoitti. Entä jos keski-ikäinen lähtee rannalle teinien kanssa kaljoittelemaan. Mitä luulet silloin tapahtuvan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Jäi kokematta suudelmat, kännit, seurustelut ja panot teininä ja on jäänyt kokematta senkin jälkeen.
Ei ole myöhäistä.
On. Vai onko keski-ikäisen soveliasta mennä suukottelemaan teinejä?
Mihin sinä käytit opiskeluvuodet? Missäs voisi tavata samanikäisiä nuoria, jotka ovat tulleet eri paikkakunnilta, eivät juuri tunne ketään, heillä ei ole vakiintuneita kaveripiirejä ja ovat parhaassa pariutumisiässä? Voi kun en millään keksi.
Olen eri, mutta kotona meni aika pitkälti opiskeluvuodet kun koko yhteiskunta piti sulkea sen takia, että 80-90 -vuotiaita kuolee flunssaan.
Sinä olet vielä nuori. Tuo ko*ona-aika kesti kolmisen vuotta ennen kuin rokotukset saatiin kunnolla käyntiin, ei se sen kauempaa kestänyt.
Vähän sama jos elämän ensimmäinen työpaikka olisi vasta kuusikymppisenä. Sitäpaitsi olet jo myöhässä jos koet nuo vasta teininä (13-19). Parhaimmat kokee ne jo murkkuna (10-12v). Teininä pitää olla jo kokenut muuten tippuu kelkasta ja jää ilman. Viisikymppisenä ei enää sitten tarvitse olla epätoivonen kun on jo elämä takana ja tukka edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keski-ikäinen voi lähteä rannalle kaljoittelemaan ikäistensä kavereiden kanssa. Sen kun ottaa mukaan viltin ja monenlaista syötävää, niin menee piknikistä eikä kukaan katso kieroon.
Vierailija kirjoitti:
Koulut on käyty samalla paikkakunnalla missä on asunut koko lapsuuden ja nuoruuden. Suurin osa opiskelijoista on tuttuja tai ainakin tutun tuttuja.
Millaisessa koulussa sinä olet opiskellut, kun sinne ei ole tullut ketään ulkopaikkakuntalaisia? Onko siellä ollut vain yksi ala- ja yläaste, kun tunnet kaikki?
Minä asuin melko pienessä kaupungissa. Yläasteelle mennessä tunsin vain yhden luokkakaverin, hän oli poika samalta ala-asteen luokalta. Lukiossa omalle luokalle ei sattunut yhtään tuttua.
Opiskelemaan olisi voinut lähteä toisellekin paikkakunnalle, kävikö koskaan mielessä?
Kirjoitin suurin osa. Se ei tarkoita kaikki.
Kävi kyllä, mutta silloin ei rohkeus riittänyt. Eikä ehkä ymmärtänytkään tämän vaikutusta loppuelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä lapsena ollut valmis tuohon touhuun. Ihan hyvä että vasta aikuisena.
Jos ei teininä opi pussaamaan niin ei aikuiset jaksa opettaa seurustelukumppania siihen.
Vaikka itselläni onkin vähän suppea otanta, joiltain pojilta ja miehiltä se suuteleminen lähtee sujumaan ihan tuosta vain, ilman sen kummempia treenejä. Toiset taas eivät opi mitään, edes neuvomalla, eivät myöskään vielä intiimimmissä asioissa. Olen järkeillyt, että johtuu sulkeutuneesta mielenlaadusta ja huonoista kuuntelutaidoista. Ehkä samasta mielenlaadusta sitten juontuu myös sellainen herkästi katkeroituva elämänasenne.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen voi lähteä rannalle kaljoittelemaan ikäistensä kavereiden kanssa. Sen kun ottaa mukaan viltin ja monenlaista syötävää, niin menee piknikistä eikä kukaan katso kieroon.
Siellä sitten juostaan pitkin rantoja välillä hölmöillen ja kopataan nainen/mies kainaloon yms. Juu-u...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulut on käyty samalla paikkakunnalla missä on asunut koko lapsuuden ja nuoruuden. Suurin osa opiskelijoista on tuttuja tai ainakin tutun tuttuja.
Millaisessa koulussa sinä olet opiskellut, kun sinne ei ole tullut ketään ulkopaikkakuntalaisia? Onko siellä ollut vain yksi ala- ja yläaste, kun tunnet kaikki?
Minä asuin melko pienessä kaupungissa. Yläasteelle mennessä tunsin vain yhden luokkakaverin, hän oli poika samalta ala-asteen luokalta. Lukiossa omalle luokalle ei sattunut yhtään tuttua.
Opiskelemaan olisi voinut lähteä toisellekin paikkakunnalle, kävikö koskaan mielessä?
Kirjoitin suurin osa. Se ei tarkoita kaikki.
Kävi kyllä, mutta silloin ei rohkeus riittänyt. Eikä ehkä ymmärtänytkään tämän vaikutusta loppuelämään.
Syytä vanhempiasi, kun he eivät rohkaisseet sinua. Sinä et taida uskaltaa mitään nytkään ja käytän murkkuiän kokemusten puutetta keppihevosena. Voisit saada terapiasta apua.
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama jos elämän ensimmäinen työpaikka olisi vasta kuusikymppisenä. Sitäpaitsi olet jo myöhässä jos koet nuo vasta teininä (13-19). Parhaimmat kokee ne jo murkkuna (10-12v). Teininä pitää olla jo kokenut muuten tippuu kelkasta ja jää ilman. Viisikymppisenä ei enää sitten tarvitse olla epätoivonen kun on jo elämä takana ja tukka edessä.
Ok, valkoro.ska. Ja kuolo korjaa sinut jo viisikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Olen eri, mutta kyllä jotkut on ihmiset on semmosia suopeita ja viitseliäitä ja opastaa kädestä pitäen koskettamiseen. Pitää osata valita empaattista seuraa joka ei hätiköi ja ymmärtää tilanteesi."
100% tämä! Kierrän yleensä itsekin kaukaa nämä tapaukset, jotka sanovat, että kyllä aikuisen tulee osata, ja eivät lähde opettamaan. Yleensä kielii mielen ongelmista ja huonosta luonteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen voi lähteä rannalle kaljoittelemaan ikäistensä kavereiden kanssa. Sen kun ottaa mukaan viltin ja monenlaista syötävää, niin menee piknikistä eikä kukaan katso kieroon.
Siellä sitten juostaan pitkin rantoja välillä hölmöillen ja kopataan nainen/mies kainaloon yms. Juu-u...
Perustatko sinä kokemuksesi vain siihen, mitä olet nähnyt Poliisit-sarjasta koulujen päättäjäisöistä? Siltä tuo kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vaikka itselläni onkin vähän suppea otanta, joiltain pojilta ja miehiltä se suuteleminen lähtee sujumaan ihan tuosta vain, ilman sen kummempia treenejä. Toiset taas eivät opi mitään, edes neuvomalla, eivät myöskään vielä intiimimmissä asioissa. Olen järkeillyt, että johtuu sulkeutuneesta mielenlaadusta ja huonoista kuuntelutaidoista. Ehkä samasta mielenlaadusta sitten juontuu myös sellainen herkästi katkeroituva elämänasenne."
Omalla kohdallani syynä oli kyllä naisen huono hammashygienia🤮🤮
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihtasin ihan tahallaan. En suudellut ketään ennen kuin täytin 20 vuotta. En harrastanut seksiä ennen kuin täytin 20 vuotta. Pääsin nopeasti eroon monesta huonosta kumppaniehdokkaasta. Kyllä kannatti pihdata. Ei kiinnosta epätoivoiset vonkaajat.
Ensimmäinen seksikumppanini tiesi että olin pihdannut pitkään. Pihtasin myös hänen kanssaan puoli vuotta ennen kuin edes harkitsin suutelemista. Seksin harrastamisesta käytiin pitkä keskustelu. Mies oli sängyssä hyvin aktiivinen ja halusi miellyttää.
Mitä hyödyit tästä pihtaamisesta? Etkö halunnut seksiä ja lähempää kanssakäymistä vastakkaisen sukupuolen kanssa aiemmin?
Hänhän kirjoitti, että pääsi nopeasti eroon monesta huonosta kumppaniehdokkaasta. Merkittävä hyöty. Totesi myös, ettei kiinnost
Joo, näinhän siinä lukee, mutta minua kiinnosti tässä nyt se, että eikö hänelle tullut vastaan yhtään sellaista ihmistä jonka kanssa olisi halunnut tehdä lähempää tuttavuutta ja esim. seurustella. Kyllähän kaikista vonkaajista pääsee eroon ilman "pihtaustakin". Kirjoittaja ei ole nuorena tainnut ihastua kunnolla keneenkään. Ihastuessa tekee mieli suudella ja hiplailla ihastustaan yms.
Se kostautuu sitten aikuisena. Keski-ikäisenä on sitten niin kömpelö niin kömpelö ettei uskalla edes kättä koskea.
Ankea, rajoitettu kotielämä? Ei ystäviä? Kirjolla ja muinoin teininä / tuolloin ilman diagnoosia ns. kylillä leimattu hieman outo ja hiljainen, omissa oloissa viihtyvä. Lukutoukka. Löytäneet sitten myöhemmin lajitoverin jonka kanssa voi harjoitella. Tai pariudutaan 'outoon' parisuhteeseen. Asioita tehdään, mutta niistä ei puhuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulut on käyty samalla paikkakunnalla missä on asunut koko lapsuuden ja nuoruuden. Suurin osa opiskelijoista on tuttuja tai ainakin tutun tuttuja.
Millaisessa koulussa sinä olet opiskellut, kun sinne ei ole tullut ketään ulkopaikkakuntalaisia? Onko siellä ollut vain yksi ala- ja yläaste, kun tunnet kaikki?
Minä asuin melko pienessä kaupungissa. Yläasteelle mennessä tunsin vain yhden luokkakaverin, hän oli poika samalta ala-asteen luokalta. Lukiossa omalle luokalle ei sattunut yhtään tuttua.
Opiskelemaan olisi voinut lähteä toisellekin paikkakunnalle, kävikö koskaan mielessä?
Kirjoitin suurin osa. Se ei tarkoita kaikki.
Kävi kyllä, mutta silloin ei rohkeus riittänyt. Eikä ehkä ymmärtänytkään tämän vaikutusta loppuelämään.
Syytä vanhempiasi, kun he eivät rohkaisseet sinua. Sinä et taida uskaltaa mitään nytkään ja käytän murkkuiän kokemusten puutetta keppihevosena. Voisit saada terapiasta apua.
Miksi terapiaa? Mihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen voi lähteä rannalle kaljoittelemaan ikäistensä kavereiden kanssa. Sen kun ottaa mukaan viltin ja monenlaista syötävää, niin menee piknikistä eikä kukaan katso kieroon.
Siellä sitten juostaan pitkin rantoja välillä hölmöillen ja kopataan nainen/mies kainaloon yms. Juu-u...
Perustatko sinä kokemuksesi vain siihen, mitä olet nähnyt Poliisit-sarjasta koulujen päättäjäisöistä? Siltä tuo kuulostaa.
En. Vaan ihan todelliseen elämään. Siihen mitä itse elin nuorena alaikäisenä. Kaikkea viatonta hölmöä ja typerää mitä aikuisena ei enää halua tehdä.
Olen eri, mutta kyllä jotkut on ihmiset on semmosia suopeita ja viitseliäitä ja opastaa kädestä pitäen koskettamiseen. Pitää osata valita empaattista seuraa joka ei hätiköi ja ymmärtää tilanteesi.