Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko kerrostalossa aina naapureiden aihettamat äänet?
12.10.2011 |
Tekisi mieli muuttaa omakotitalosta kerrostaloasuntoon, mutta olen erittäin herkkäuninen ja pelottaa, jos naapureiden elämän äänet kuuluu häiritsevästi. Miten voisi varmistaa, ettei joudu kärsimään sellaisesta. Onko esim. väliä minkä ikäinen talo on tai missä kerroksessa asunto on. Onko vanhoissa taloissa huonompi äänieristys kun uusissa?
Kommentit (118)
Kaikki kuuluu.
Ihan, kun asuisin kimppakämpässä naapurieni kanssa.
Vielä, kun eräät, jotka ovat aina näköjään sisällä eivätkä yhtään osaa ottaa huomioon muita ja huutavat, paiskovat ovia, tömistelevät ja kolistelevat aamusta iltaan ihan, kun muuttoa tekisivät.
Ihanaa kesälomaa tämä, kun omassa kodissa ei saa yhtään olla rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asia on valitettavasti niin että etukäteen ei voi mitenkään tietää ja vain asumalla selviää. Kaikenlaatuisia asuntoja on kaikissa rakennusvuosissa.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtelee ihan äärettömästi. Kokemukseni mukaan uusissa taloissa ei kuulu juuri mitään. Olen myös asunut 70-luvun talossa, jossa seinät olivat ihan paperia ja naapuri häiriköi. 50-luvun talo siltä väliltä.
Pitää suunnilleen paikkansa muttei aina. Neukkukuutiot todella huonoimpia.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kuuluu.
Ihan, kun asuisin kimppakämpässä naapurieni kanssa.
Vielä, kun eräät, jotka ovat aina näköjään sisällä eivätkä yhtään osaa ottaa huomioon muita ja huutavat, paiskovat ovia, tömistelevät ja kolistelevat aamusta iltaan ihan, kun muuttoa tekisivät.
Ihanaa kesälomaa tämä, kun omassa kodissa ei saa yhtään olla rauhassa.
Alzheimer oireilee alussa juuri niin että kaikki äänet häiritsevät.
Mä en muuttaisi omakotitalosta pois, jos ei ihan pakko ole. Kaikki kolhoosit, oli sitten rivitalo tai kerrostalo, ovat helvettiä. Ei tarvitse olla kuin yksi kusipää naapurissa, niin se riittää pilaamaan kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei kuulu mitään yleensä. Viime kuussa kuului hieman ääntä kun seinänaapurin asuntoa remontoitiin.
Vierailija kirjoitti:
Asia on valitettavasti niin että etukäteen ei voi mitenkään tietää ja vain asumalla selviää. Kaikenlaatuisia asuntoja on kaikissa rakennusvuosissa.
Täällä on kaupungin vuokrakämpissä sellainen systeemi, että pois muuttava asukas joutuu esitellä asuntoa seuraaville ehdokkaille. Kaikki tottakai ylistelevät karmeaa mölylaatikkoakin lattiasta kattoon että pääsisivät mahdollisimman vähällä ja saisivat asunnon nopeasti "kaupaksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nämä tietyt ihmistyypit terrorisoivat naapureita metelöinnillään, eli nämä elämänkoululaiset lapsineen.
Ei ole käytöstapoja opetettu...
Surullista.
Kantapää tömistelijät ovat vajaamielisiä aikuislapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun ulkomailla 1920-luvulla valmistuneessa kerrostalossa ja mitään ei kuulu mistään. Mitä ihanaa luksusta. Naapurissa on syntynyt ja kasvanut lapsia vauvasta koululaisiksi eikä edes heidän itkuaan tai huutoaan kuulu koskaan. En tiedä raaskinko ikinä muuttaa tästä 😅.
Narsistiset vähäjärkiset tekevät kaiken aiheuttaen mahdollisimman kovaa melua.
Fiksu ihminen taas ottaa muut automaattisesti huomioon kerrostalossa, eikä paisko ovia, huuda ja tömistele jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nämä tietyt ihmistyypit terrorisoivat naapureita metelöinnillään, eli nämä elämänkoululaiset lapsineen.
Ei ole käytöstapoja opetettu...
Surullista.
Oletettavasti elämänkoululaiset asuu suht halvoissa taloissa jotka on rikollisten rakentamia, eli äänieristykset puuttuu. Sitten samoihin taloihin muuttaa muitakin vähävaraisia joilla ei ole mitään mahdollisuuksia tai valtaa valittaa, koska kukaan ei kuuntele, ja siksi kyseiset talot on aivan helvetillisiä paikkoja asua. Huono-osaisuus. Se taas sitten johtaa mielenterveysongelmiin jne. Yhteiskunnalta puuttuu tahtotila parantaa köyhimpien elämäntilanteita ja siksi halpoja huonoja ihmisvarastoja tehtaillaan jatkuvalla tykityksellä. Sieltä on ihanaa mutta vaikeaa muuttaa pois ja parantaa elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla 1920-luvulla valmistuneessa kerrostalossa ja mitään ei kuulu mistään. Mitä ihanaa luksusta. Naapurissa on syntynyt ja kasvanut lapsia vauvasta koululaisiksi eikä edes heidän itkuaan tai huutoaan kuulu koskaan. En tiedä raaskinko ikinä muuttaa tästä 😅.
Olen kateellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla 1920-luvulla valmistuneessa kerrostalossa ja mitään ei kuulu mistään. Mitä ihanaa luksusta. Naapurissa on syntynyt ja kasvanut lapsia vauvasta koululaisiksi eikä edes heidän itkuaan tai huutoaan kuulu koskaan. En tiedä raaskinko ikinä muuttaa tästä 😅.
Olen kateellinen
Joo tiedän olevani onnekas tässä suhteessa. Mitenköhän sitten rakensivat silloin että on näin hyvä äänieristys. Seinät on ainakin todella jykevät, kai ne vaan on niin paksut että äänet eivät kantaudu naapurista.
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla 1920-luvulla valmistuneessa kerrostalossa ja mitään ei kuulu mistään. Mitä ihanaa luksusta. Naapurissa on syntynyt ja kasvanut lapsia vauvasta koululaisiksi eikä edes heidän itkuaan tai huutoaan kuulu koskaan. En tiedä raaskinko ikinä muuttaa tästä 😅.
Itsekin olen ulkomailla, pienessä kaupungissa Välimeren alueella, talo ikivanha ja remontoitu, ja täällä kuuluu äänet naapurista ja kaduilta, mutta jotenkin se ei haittaa täällä samalla tavalla.
En osaa selittää, koska Suomessa olin aina tosi herkkä äänille ja yksityisyys oli huipputärkeää, mutta täällä tuntuu että elämän kuuluukin olla vähän äänekästä, kun se ei ole mitään pelottavaa mölyä ja kännisten ihmisten riitelyä, vaan skootterin ääni kun teini menee moikkaamaan mummua tai naapureiden kokoontuminen pihalle vaihtamaan kuulumisia, selvin päin ja iloisina. Viime yönä läheisellä aukiolla oli iso tapahtuma joka kesti lähemmäs keskiyötä, musiikkia ja puhetta, ei haitannut yhtään.
Kulttuurit on niin erilaisia, ja täällä tuntuu että elämä on niin onnellista ja tykkään tästä ympäröivästä yhteisöstä ja tunnelmasta, niin sen tunkeutuminen kotiin seinien läpi ei tunnu ahdistavalta. Ihmiset täällä on enimmäkseen turvallisia ja mukavia. Suomessa tuntui että se oli muistutus omasta huonosta olosta, ikinä ei saanut levätä ja irtautua siitä ympäröivästä ahdistuksesta tai työn stressistä, jos joutui kuuntelemaan naapureiden tekemisiä. Se oli ihan eri fiilis kuin täällä.
Blendasin ravitsevan mansikka-mustaherukka-banaani blendin. Mitä mieltä naapuri?
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla 1920-luvulla valmistuneessa kerrostalossa ja mitään ei kuulu mistään. Mitä ihanaa luksusta. Naapurissa on syntynyt ja kasvanut lapsia vauvasta koululaisiksi eikä edes heidän itkuaan tai huutoaan kuulu koskaan. En tiedä raaskinko ikinä muuttaa tästä 😅.
Siellä on terveitä ja onnellisia vauvoja, teinit eivät tömistele ja musaa soita. Ja meidän piti olla maailman onnellisin kansa :(
Teet suuren virheen kun muutat. Katso ainakin sukunimet ilmoitustaululta. Hae lääkäristä unilääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla 1920-luvulla valmistuneessa kerrostalossa ja mitään ei kuulu mistään. Mitä ihanaa luksusta. Naapurissa on syntynyt ja kasvanut lapsia vauvasta koululaisiksi eikä edes heidän itkuaan tai huutoaan kuulu koskaan. En tiedä raaskinko ikinä muuttaa tästä 😅.
Olen kateellinen
Joo tiedän olevani onnekas tässä suhteessa. Mitenköhän sitten rakensivat silloin että on näin hyvä äänieristys. Seinät on ainakin todella jykevät, kai ne vaan on niin paksut että äänet eivät kantaudu naapurista.
Saattoi olla enemmän rahaa kuin Suomessa samaan aikaan. Tosin esim Helsingissä ne keskustan kalleimmat talot on myös monesti hyvin rakennettuja kivitaloja, ja tosi mukavia ja hiljaisia asua. Rikkaathan siellä eleli kuten nykyäänkin, eli totta kai ne on rakennettu hyvin.
paritalossa vasta kaikkea muutakin kuuluu ja nnäkyy.