Kuuluuko kerrostalossa aina naapureiden aihettamat äänet?
Tekisi mieli muuttaa omakotitalosta kerrostaloasuntoon, mutta olen erittäin herkkäuninen ja pelottaa, jos naapureiden elämän äänet kuuluu häiritsevästi. Miten voisi varmistaa, ettei joudu kärsimään sellaisesta. Onko esim. väliä minkä ikäinen talo on tai missä kerroksessa asunto on. Onko vanhoissa taloissa huonompi äänieristys kun uusissa?
Kommentit (118)
sen kummallisemmin kuuluneet. Tai sitten olemme asuneet harvinaisen hiljaisissa taloissa.
Kaikki talot ovat olleet siis 60-luvulla rakennettuja.
terv. 20 vuotta kerrostalossa asunut.
Meillä on todella surkea äänieristys nykyisessä v. 2003 rakennetussa kerrostalossa. Nämä ovat vuokra-asuntoja, joten pintamateriaalit ovat kaikilla samat. Olen ennen asunut vaihtelevan ikäisissä taloissa, eri kohdissa taloa ja koskaan ei ole tällaista tullut vastaan. 81 rak. talon keskellä 2. kerroksessa sijaitsevaan asuntoon ei kuulunut mitään, kuten ei 60 luv. talon keskellä sijaitsevaan asuntoonkaan. Tosin monesti olemme saaneet asua ylimmässä kerroksessa.
Sukulainen kävi puolestamme katsomassa nykyistä asuntoamme eikä hän sanonut melusta mitään kun ei sillä lyhyellä käynnillä ollut ongelmaa huomannut. Kun puhuin puhelimessa edellisen asukkaan kanssa, hän sanoi talon olevan hiljainen? ! Tosin lopulta osoittautui, että heidän puheitaan ei olisi kannattanut kuunnella. Kämppä oli todella likainen ja täällä oli ötököitä. Harmi sinänsä kun edellisen asukkaan kokemuksiinkaan ei aina voi luottaa.
Vinkkinä normaalia äänierisyystä etsiville sanon kuitenkin, että kannattaa yrittää jutella edellisen asukkaan ja mielellään myös naapurien kanssa asiasta. Valitettavasti asuntonäytöt ovat usein liian jäykkiä tapahtumia naapurien kanssa jutteluun ja välillä ed. asukas ei itse halua esitellä asuntoa vaan sen tekee välittäjä. Tällaisissa tilanteissa pyydän tulevaisuudessa saada jutella ed. asukkaan kanssa edes puhelimitse. Enkä ihmettelisi, vaikka päätyisin kyselemään naapureidenkin kokemuksia ihan esittelyajan ulkopuolella. Hullulta varmaan kuulostaa, mutta kun metelin takia päättää asunnon vaihtaa, ei halua samanlaista tilalle.
Tilanne on suunnilleen kuten alla, mutta meillä kuuluu myös alakerrasta äänet kun kuuntelevat musiikkia paljon ja kovalla. Asiasta huomautettuani tilanne on vähän parantunut. Meillä on sekä hatarat eristykset, että meluisat naapurit :/
[quote author="Vierailija" time="12.10.2011 klo 20:09"]ja täällä kuuluu yläkerrasta kaikki askel äänet,huonekalujen siirrot,vessa,suihku yms.Yläkerrassa asuva hyötyy eniten.Ekat 3 kk tähän muutettua melkein"itkin" joka ilta kun kuulostaa siltä kuin yläkerrassa vedettäis rivitanssia.
[/quote]
Meillä on todella surkea äänieristys nykyisessä v. 2003 rakennetussa kerrostalossa. Nämä ovat vuokra-asuntoja, joten pintamateriaalit ovat kaikilla samat. Olen ennen asunut vaihtelevan ikäisissä taloissa, eri kohdissa taloa ja koskaan ei ole tällaista tullut vastaan. 81 rak. talon keskellä 2. kerroksessa sijaitsevaan asuntoon ei kuulunut mitään, kuten ei 60 luv. talon keskellä sijaitsevaan asuntoonkaan. Tosin monesti olemme saaneet asua ylimmässä kerroksessa.
Sukulainen kävi puolestamme katsomassa nykyistä asuntoamme eikä hän sanonut melusta mitään kun ei sillä lyhyellä käynnillä ollut ongelmaa huomannut. Kun puhuin puhelimessa edellisen asukkaan kanssa, hän sanoi talon olevan hiljainen? ! Tosin lopulta osoittautui, että heidän puheitaan ei olisi kannattanut kuunnella. Kämppä oli todella likainen ja täällä oli ötököitä. Harmi sinänsä kun edellisen asukkaan kokemuksiinkaan ei aina voi luottaa.
Vinkkinä normaalia äänierisyystä etsiville aanon kuitenkin, että kannattaa yrittää jutella edellisen asukkaan ja mielellään myös naapurien kanssa asiasta. Valitettavasti asuntonäytöt ovat usein liian jäykkiä tapahtumia naapurien kanssa jutteluun ja välillä ed. asukas ei itse halua esitellä asuntoa vaan sen tekee välittäjä. Tällaisissa tilanteissa pyydän tulevaisuudessa saada jutella ed. asukkaan kanssa edes puhelimitse. Enkä ihmettelisi, vaikka päätyisin kyselemään naapureidenkin kokemuksia ihan esittelyajan ulkopuolella. Hullulta varmaan kuulostaa, mutta kun metelin takia päättää asunnon vaihtaa, ei halua samanlaista tilalle.
-60 luvun talossa asun ja se joka sanoo että nämä on hiljaisia, muka "paksua betonia" ovat paskan puhujia. Mitään muuta ei kuulukkaan kuin meteliä. Rappukäytävästä kuuluu kenkien narina jne ja oven tiivisteet ovat kunnossa. Ok, ovi on vanha, mutta niin se on kaikissa näissä taloissa.
Yläkerrasta kuuluu joka ikinenkin pieni kolahdus jos lattiamateriaalina on jotakin muuta kuin muovimattoa. Parketti, laminaatti, laatta... kaikki yhtä pahoja. Sellaista esinettä ei olekkaan josta ei ääni kajahtaisi useampaan eri huoneistoon. Kaikkien huonekalujen siirtoäänet, imurin suulake joka hankaa lattiaa jne jne jne. Aivan tolkuttomasti asioita joista kuuluu kolinaa ympärillä oleviin huoneistoihin.
Seinänaapurista kuuluu puhe, ei kuulu kirkkaasti mutta ei siinä kyllä nukuta jos naapurissa puhutaan edes tippaakaan äänekkäämmin. Kerrostalossa pitää melkeimpä kuiskia ettei kuulu älämölä naapuriin. Yhteiset ilmanvaihtokanavat, jonka läheisyydestä kuuluu myös äänet ja metelit muihin asuntoihin, ei tosin hyvin, mutta kuuluu epämääräistä älämölöä.
Ihmiset eivät ota tippaakaan muita huomioon. Kolistellaan ja tehdään suurin piirtein kiusaa keskellä yötä. Useamman kerran hermot ovat menneet ja oikeasti näin rauhallisena miehenäkin on lähellä ollut ettei turpaanvedoksi ole mennyt. Pitää hiippailla rapussa yöllä ja kuunnella mistä asunnosta kolinat tulee, jotta voi tehdä häiriöilmoo isännöitsijälle. Aina löytyy se joka polttaa sisällä tupakkaa, tämän jälkeen koko rappu haisee. Ei tosin tule huoneistoon sisälle haju jos tiivisteet ovat kunnossa, postiluukusta voi hajua tulla aivan oven taakse huoneiston puolelle.
Kyllä tämä kerrostaloelämä on yhtä helvettiä. Muutan niin nopeasti tästä välitasosta pois kuin mahdollista, joko rivariin, taikka aivan uuteen kerrostaloon ja sinnekin ylimpään kerrokseen. Ei tämä kerrostaloasuminen ole ihmisen asumismuoto.
Olen asunut elämäni aikana 4 kerrostalossa. Opiskeluaikana suomessa ja ulkomailla 2 eri kertaa vaihdossa. Missään ei kuulunut mitään, siivoa porukkaa.
Kannattaa muuttaa ylimpään kerrokseen, siellä ei niin paljon ääniä.
1980 valmistunut 2-kerroksinen ja aika hyvin kuuluu kaikki. En olisi muuttanut jos olisin tiennyt, mutta hämäsi kun asukkaat ilmeisesti senverran tottuneet ninjaelämään ettei niitä ääniä niin kauheasti kuulu (vaikka hyvin sitten kuuluvatkin kun kuuluu) ja asuntoa katsoessa hyvän aikaa en kuullut mitään. Mutta nyt kuuluu vaimeat puheet aina kun naapureilla on vieraita tai yläkerran vanhus yskii keuhkojaan pihalle aamuisi. Puhumattakaan keskelle vessanpöntön vesilammikkoa kusemisesta. Ilmeisesti se lorina tuottaa monille jonkinlaista mielihyvää kun niin moni (mies?) virtsailee tällä tyylillä.
Ei muuten, hyvä kun on kuitenkin suht hiljaista mutta illanistujaiset kavereiden kanssa yms. saanee unohtaa ja muutenkin heittää sen vähäisen elämänsä ikkunasta ulos kun täällä pitäisi kai asua kuin ruumis haudassa jos meinaa ettei naapurit kuule.
Me asumme -95 rakennetussa pienkerrostalossa ja päätyasunto eli meillä on vain yksi seinänaapuri ja yksi yläkerrannaapuri ja mitään ääniä ei kuulu.
Tosin yläkerrassa asuu rauhallinen ja mukava 5kymppinen pariskunta ja seinän takana 6kymppinen nainen joten ei ole ihme että on hiljaista.
Ei kuulu aina. Asuin opiskelijana Suomessa 2 kerrostalossa, ulkomailla muutamassa (vaihdossa ja töissä opiskelujen aikana), lasten kanssa olemme asuneet yhdessä kerrostalossa. Mitään ei kuulunut yhdessäkään talossa. Paras keino varmistua että on hiljaista ja rauhallista, lienee ottaa selville, asuuko talossa lapsiperheitä. Noissa ei tainnut asua yhdessäkään, kun nyt jälkikäteen asiaa mietin.
Tosin päivälläkään silti ole pahemmin mitään kuulunut. Jos meillä on täysin hiljaista, voin kuulla vaimean imurin äänen tai pesukoneen linkouksen jos olen vessassa.
Ei siis ole kuulunut mitään puhetta tms.
olen asunut, ovat äänet kuuluneet kaikissa häiritsevästi. Vanhimmassa talossa (60-luvulla) kuului jopa puhe seinän takaa, niin, että sanoista sai selvää (!) ja kaikissa näistä on kuulunut mm. pianonsoittoa tai stereoista musaa, putkien pauketta, koiran haukuntaa, kolinaa portaikosta, lasten itkua. Enkä ole erityisen heikkohermoinen.
Ihan uusimmat kerrostalot ovat yleisesti ottaen parhaita, mutta itse viihdyn nykyään okt:ssa.
sen kummallisemmin kuuluneet. Tai sitten olemme asuneet harvinaisen hiljaisissa taloissa.
Kaikki talot ovat olleet siis 60-luvulla rakennettuja.
terv. 20 vuotta kerrostalossa asunut.
kerrostalossa. Se on v. 2005 rakennettu. Jostain syystä täällä asuu eniten vanhempia ihmisiä, joten heitä ei kuule. Eivätkä ne ole valittaneet meistä, joten ei varmaan kuule meitäkään. :)
väliseinät oli niin hatarat, että naapurin opiskelijaneitosen rakastelun äänet kuului olkkariimme ja toisella puolella makuuhuoneen seinän takana vanha aviopari riiteli joka ilta ja mies haukkui vaimon sukulaisia. Onneksi päästiin sieltä omakotitaloon.
ja täällä kuuluu yläkerrasta kaikki askel äänet,huonekalujen siirrot,vessa,suihku yms.Yläkerrassa asuva hyötyy eniten.Ekat 3 kk tähän muutettua melkein"itkin" joka ilta kun kuulostaa siltä kuin yläkerrassa vedettäis rivitanssia.
Äänieristyksestä ei ole tietoakaan. Tietty jos naapurit poikkeuksellisen hiljaisia, voi olla rauhallisempaa.
Me asumme 80-luvun kerrostalossa ja täällä on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Jos naapurin lapsille sattuu känkkäränkkä rappukäytävässä, niin sen huomaa, mutta eihän siellä rapussa kukaan asu (varsinkaan yöllä). Asunnossa iskevä känkkäränkkä ei enää meille kuulu.
Seinät on niin paksut, ettei niiden läpi kuulu mitään. Mutta yläkerta-alakerta -linja sen sijaan vuotaa ääniä kuin seula. Kaikki yläkerran asukin askeleet pystyy paikantamaan neliömetrin tarkkuudella ja niihin heräilee myös öisin, kun jätkä tulee baarista kotiin.
Eli jos muutatte kerrostaloon, niin suosittelen vanhaa paksuseinäistä kivitaloa ylimmästä kerroksesta. Pitäisi olla hiljaista kuin huopatossutehtaalla.
oman kokemukseni mukaan vanhoissa taloissa on parempi äänieristys kuin uusissa. Tosin eniten on kiinni naapureista, möykkävän tyypin äänet kuuluvat paksujenkin seinien läpi, ja huonokin äänieristys on riittävä jos naapurit ovat rauhallisia.
Itse olen aika herkkäunin myös, silloin kun asuimme talossa jossa oli kaikkein huonoin äänieristys pidin joskus korvatulppia (ei usein, ehkä pari kertaa vuodessa jos naapureilla oli jotkut kemut, lätkäkatsomo tms). Nykyinen asuintalo on rakennettu 60-luvulla ja naapureina on lapsiperheitä. Töminää kuuluu välillä, ja alakerrasta kuuluu joskus lapsen itkua, mutta öisin on ollut hiljaista. Hiljaisin koti on ollut 50-luvun kerrostalossa jossa kaikki muut samassa rapussa asuvat olivat eläkeläisiä :)
ja aivan ihmeellistä on se ettei seinänaapureista kuulu mitään,
alakerrasta joskus töminää kun lapset juoksee.
Asun ylimmässä kerroksessa
etukäteen. Toki uudemmissa taloissa on todennäköisesti parempi äänieristys, mutta riippuu myös naapureista ja monesta muista seikoista (esim. joissain taloissa piha on kauhea kaikukammio).
Jotkut rakennusfirmat (esim. JM) panostaa erityisesti asuntojen hiljaisuuteen ja heillä on virallista vaatimustasoa kovemmat standardit.