Yhä useampi lapsi ei voi syödä päiväkoti- tai kouluruokaa: heille tarjotaan turvaruokaa

Vierailija kirjoitti:

Minun on vaikea ymmärtää tätä  hömpötystä että ruoat eivät saa koskettaa toisiaan lautasella. Mutta samaan mahaanhan ne päätyy kuitenkin ja siellä sekoittuvat joka tapauksessa. Miten siitä ajatuksesta selvitään, ihmettelen vaan.

Siinä on kyse autismista. Aivot tulkitsevat ympäröivää maailmaa ja aistihavaintoja eri tavalla kuin neurotyypillisen aivot. Jos vaikkapa viinimarjat oli laitettu kanaviillokin päälle, se oli ainakin minusta (lievästi autistisena) lapsena kammotus. Maut sekoittuivat ja koostumuksestakin tuli ällöttävä. Se, että nuo ainekset sekoittuvat mahalaukussa, ei auta asiaa yhtään, sillä ongelma ei ole mahalaukussa, vaan suutuntumassa.

Vaikuttaa siltä että moni nykymenosta valittava kommentoija on ihan yhtä jäärä kuin ne lapsuuden vanhukset jotka eivät ymmärtäneet allergioita tai paheksuivat uusia ruokia kuten makaronia, tacoja tai pitsaa tai hamppareita samalla tavalla kun nyt paheksutaan kaikkia susheja joiden takia lapset ei kuulemma syö normaalia ruokaa.

Roskaruoka tuli kuvioihin jo kasarilla ja ysärillä, ruoka ei ollut mitään terveellistä läheskään aina. Ja mikrot oli silloin uusi juttu joten kaikki mahdollinen tehtiin mikrossa.

Salaattiin sotkeutuva kastike pilaa salaatin.  Minä  haluan salaattini omalle lautaselleen. Olen mielestäni ihan normaali. 

Vierailija kirjoitti:

Olen vaka-alalla ja miettinyt tätä turvaruokaa paljon. Uskon että on olemassa lapsia joille syöminen tai ruuan koostumus tuo ahdistusta. En ole perehtynyt asiaan kuka turvaruuan lapselle määrää Mutta toivon että se on lääkäri ja lapsi saa muutakin apua asiaan. Se ei ole pidemmän päälle mikään ratkaisu että syödään vai jotain tiettyä einestä päivästä toiseen. On ihan normaalia että kaikki eivät tykkää kaikesta ja joku tietty ruoka voi ahdistaa ihan aikuistakin . Sillon syödään jotain muuta tarjolla olevaa. Leipää tai salaattia. On kummallista jos mikään tarjolla olevista ei maistu. Paljon on myös asenteista kiinni. Minulle kerran hoitoon 2-vuotias lapsi saatesanoilla että ei syö mitään ja on lääkärin painoseurannassa. En tehnyt asiasta mitään numeroa. Lapsi söi samaa ruokaa kuin muutkin ja laitoin hänelle pieniä annoksia. Kuitenkin hän syö aina kaiken. En yhtään ymmärtänyt mitä edellisessä hoitopaikassa tai kotona oli tapahtun

Mun toinen vanhempani kyttäsi aina syömistäni tuijottaen vieressä ja kommentoiden. Oli paljon kivempi syödä jossain sellaisessa paikassa, jossa hän ei ollut mukana. Eli tuokin lapsi on saattanut saada stressiä muiden tekemisistä ja sinun kanssasi sitä ongelmaa ei sitten enää ollut.

Hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Myönnän että olen ilmeisesti "nentti", vaikken ihan kaikista ruoista tykkääkään. Silti ajattelen että lapset , jotka osaavat lukea nettiä ja haistella nykyisiä tuulia, kyllä äkkäävät aika äkkiä , että jos ruoka ei ole mieluista, kuten ei koskaan varmaan kaikki ruoat ole kaikille, niin on helppo vedätää vanhempia ja vedota vaikka noihin aakkosiin ja turvaruokiin  ja ties mihin, koska nykyvanhemmat pelkäävät ihan mahdottomasti etteivät lapset vaan joudu pettymään. 

Ja varmaan jotain reaaliterapiaakin pitäisi noille pilteille opettaa ,että jos vaikka ruoat eivät saa koskettaa toisiaan, voi kertoa lapselle että kuule ihan 40cm (voi näyttää mittanauhalta) päässä tuosta suuaukosta, niin nuo vierekkäiset ruoat ihan oikeasti päätyvät samaan putkeen ja mahalaukkuun. Iloisesti sovussa. Eikä mahalaukku siltikään räjähdä tai muutakaan katastrofaalista ei tapahdu.

Sotketko itsekin jälkiruoan ja pääruoan jo lautasella? Kun saman mahaanhan ne menevät?

Vierailija kirjoitti:

Olen vaka-alalla ja miettinyt tätä turvaruokaa paljon. Uskon että on olemassa lapsia joille syöminen tai ruuan koostumus tuo ahdistusta. En ole perehtynyt asiaan kuka turvaruuan lapselle määrää Mutta toivon että se on lääkäri ja lapsi saa muutakin apua asiaan. Se ei ole pidemmän päälle mikään ratkaisu että syödään vai jotain tiettyä einestä päivästä toiseen. 

Ei se mikään pysyvä ratkaisu olekaan, ja siitä siirrytään ajan mittaan normaaliin ruokavalioon. Turvaruoka on vain lähtökohta, jolla lapsi saa jotain ruokaa, ettei tule ravinnosta puute sillä aikaa, kun ongelmaa ratkaistaan.

Eihän nämä omituisuudet mitenkään haittaa itseäni, mutta ihmettelen vaan  miksi tämmöisten omituisten tapojen suuri lisääntyminen on nyt tapahtunut alle 10 vuodessa.  Kyllä minunkin lapsuudessani oli yksittäisiä kylä hulluja ja kiven pyörittäjiä ym., mutta ei niitä nyt ollut tyyliin 1% joka ikäluokasta.

Veikkaan että kun tämä individualismi on nykypäivän ihanne, niin sitä erikoisuutta pitää tavoitella jollakin tapaa vaikka olisi vaan on syntynyt vaan ihan tavan tallukaksi. Ja jos oma lapsi sattuu olemaan vähän yksinkertainen tai muuten vaan jollakin tapaa outo, niin sille on sitten keksitty näitä aakkosia ja outoja tapoja puolustellaan sillä että on erityislapsi/erityisherkkä/supermaistaja ,jolla saa kaiken pölvästelyn anteeksi. Ja ennenkaikkea vanhempien pölvästelyn. Tottakai on sitten ihan oikeasti kehitysvammaiset, vaikeasti allergiset ja sairaat ihan omana kategoriaanaan, mutta se että joka ikäluokasta (ja kasvavin luvuin) on näitä turvaruokia tarvitsevia, ei oikein mene omaan järkeen.  

Turvaruoka, ilmastonmuutos, vihreä siirtymä, koskahan palattaisiin ihan normaallin arkeen ja maalaisjärjen käytöön ja iloittaisiin siitä, mitä meillä on ja jätettäisiin turhanpäiväiset vouhotukset pois ?

Tässä ketjussa tulee kyllä surullisen hyvin ilmi ihmisten sellainen tietynlainen sadismi, halu alistaa heikompiaan, halu murtaa ja rikkoa toinen ihminen omaan hallintaan ja määräysvaltaan. Ja että tämä halu kohdistuu juuri kaikkein heikoimpaan, pelokkaimpaan. Jostain syystä juuri pelokkaat lapset herättää joissain aikuisissa tosi kummallista aggressiota. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa tulee kyllä surullisen hyvin ilmi ihmisten sellainen tietynlainen sadismi, halu alistaa heikompiaan, halu murtaa ja rikkoa toinen ihminen omaan hallintaan ja määräysvaltaan. Ja että tämä halu kohdistuu juuri kaikkein heikoimpaan, pelokkaimpaan. Jostain syystä juuri pelokkaat lapset herättää joissain aikuisissa tosi kummallista aggressiota. 

Koiratkin käyvät heikon laumanjäsenensä kimppuun, isolla porukalla. Eli jokin primitiivinen juttu siellä on taustalla.

Vierailija kirjoitti:

Eihän nämä omituisuudet mitenkään haittaa itseäni, mutta ihmettelen vaan  miksi tämmöisten omituisten tapojen suuri lisääntyminen on nyt tapahtunut alle 10 vuodessa.  Kyllä minunkin lapsuudessani oli yksittäisiä kylä hulluja ja kiven pyörittäjiä ym., mutta ei niitä nyt ollut tyyliin 1% joka ikäluokasta.

Veikkaan että kun tämä individualismi on nykypäivän ihanne, niin sitä erikoisuutta pitää tavoitella jollakin tapaa vaikka olisi vaan on syntynyt vaan ihan tavan tallukaksi. Ja jos oma lapsi sattuu olemaan vähän yksinkertainen tai muuten vaan jollakin tapaa outo, niin sille on sitten keksitty näitä aakkosia ja outoja tapoja puolustellaan sillä että on erityislapsi/erityisherkkä/supermaistaja ,jolla saa kaiken pölvästelyn anteeksi. Ja ennenkaikkea vanhempien pölvästelyn. Tottakai on sitten ihan oikeasti kehitysvammaiset, vaikeasti allergiset ja sairaat ihan omana kategoriaanaan, mutta se että joka ikäluokasta (ja kasvavin luvuin)

Meidän ala-asteella oli 300 oppilasta ysärillä. Luokka-asteita oli kuusi, eli joka luokka-asteella oli noin 50 oppilasta. Jos 1% joka ikäluokasta olisi näitä ongelmaisia, se olisi tarkoittanut noin kolmea oppilasta koko koulussa, yhtä joka toisella luokka-asteella. Rinnakkaisluokkia oli kolme, joten oli aika epätodennäköistä osua sellaisen lapsen kanssa samalle luokalle.

Toisin sanoen tuo tulkintasi, että tämä olisi jotenkin yleisempää kuin ennen, on virheellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kyse ei ole nirsoilusta" - jaa, kyllä tuo minusta vahvasti kuulostaa nirsoilulta. Kyllä ruoka kuin ruoka kelpaa, jos on oikeasti nälkä. 

 

Ole kiltti ja googlaa Arfid. On nykyään ihan virallinen syömishäiriö diagnoosi.

 

Lapseni jolla on syömisessä pahoja haasteita ja muutakin erityisyyttä EI kelpaa ruoka kuin ruoka jos tulee nälkä.

 

Kuinka monta päivää mun pitäisi katsoa syömätöntä lasta ennen kuin hänelle saa antaa turvaruokaa? Saako lapsen joka on kuivunut viedä päivystykseen vai onko sekin sinun mielestä väärin? Kerro oi viisas niin tiedän jatkossa.

 

Oletko nyt varma, että tässä puhutaan juuri Sinun lapsestasi? Siitä, jolla on selvästi paitsi  syömishäiriö, myös muita vakavia psyykkisiä ongelmia. 

Tämä keskustelu koskee ennenkaikkea niitä lapsia, joiden vanhemmat on vähän pihalla. Nykyään on ihan aidosti taaperoita, jotka eivät ole oppineet syömään lusikalla, koska kotona on syötetty vain niitä pussisoseita, joissa on pilli, mistä imetään. 

Voit kuvitella, että tällaiset lapset on niitä, joiden ongelmat ovat hyvin pitkälti vanhempien syytä. 

Se,vettä sinun lapsesi on vammainen, tai muuten sairas,  ei tarkoita, että kaikki turvaruuan syöjät sitä ruokaa oikeasti tarvitsisivat. 

Asia erikseen on sitten se, että jostainhan se syömishäiriökin saa alkunsa. 

Äläkä nyt aloita, ettei normaalit voi nepsyjä ymmärtää, nepsy olen itsekin ja minullakin oli vaikeaa syödä lapsena. Se ei silti poista sitä, että monen ongelmat ovat ihan kotoa lähtöisin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me tosiaan tarvitaan kolmas maailmansota.

Suus kiinni tai se pestään saippualla. Lue edes se artikkeli tai kommentit mitä kommentoit, ajatuksella.

Ja tiedoksi, tuttu nepsylapsi ei syö hampurilaisia, pitsaa eikä nugetteja koska pelkää niitä kaikkia eikä suostu edes maistamaan. Marjoja sen sijaan syö.

Pysyn sanassani. Jos ei kykene elämään niin ei sitten. Heikot sortuu elon tielle vahvat sen kun porskuttaa.

Ja sen takia pitäisi syttyä kolmas maailmansota että saadaan kostettua muutamalla elämiskyvyttömälle pikkulapselle joka ei syö mitään? En nyt ihan seuraa tätä ajatuksenjuoksua.

 

Ihan yhtä fiksu kirjoitus kuin se miten kaikki jotka ei syö turvarokaa on sit letkuruokinnassa sairaalassa. Kaikki muka vaarassa. Liiottelijoita kummassakin laidassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa tulee kyllä surullisen hyvin ilmi ihmisten sellainen tietynlainen sadismi, halu alistaa heikompiaan, halu murtaa ja rikkoa toinen ihminen omaan hallintaan ja määräysvaltaan. Ja että tämä halu kohdistuu juuri kaikkein heikoimpaan, pelokkaimpaan. Jostain syystä juuri pelokkaat lapset herättää joissain aikuisissa tosi kummallista aggressiota. 

Koiratkin käyvät heikon laumanjäsenensä kimppuun, isolla porukalla. Eli jokin primitiivinen juttu siellä on taustalla.

Sen takia koulukiusaaminenkin on niin yleistä, varmistetaan ettei sillä inhotulla yksilöllä olisi vaan mahdollisuutta selvittää mahdollisia ongelmiaan tai pärjätä myöhemmin elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kyse ei ole nirsoilusta" - jaa, kyllä tuo minusta vahvasti kuulostaa nirsoilulta. Kyllä ruoka kuin ruoka kelpaa, jos on oikeasti nälkä. 

 

Ole kiltti ja googlaa Arfid. On nykyään ihan virallinen syömishäiriö diagnoosi.

 

Lapseni jolla on syömisessä pahoja haasteita ja muutakin erityisyyttä EI kelpaa ruoka kuin ruoka jos tulee nälkä.

 

Kuinka monta päivää mun pitäisi katsoa syömätöntä lasta ennen kuin hänelle saa antaa turvaruokaa? Saako lapsen joka on kuivunut viedä päivystykseen vai onko sekin sinun mielestä väärin? Kerro oi viisas niin tiedän jatkossa.

 

Oletko nyt varma, että tässä puhutaan juuri Sinun lapsestasi? Siitä, jolla on selvästi paitsi  syömishäiriö, myös muita vakavia psyykkisiä ongelmia. 

Tämä keskuste

Ei, tämä keskustelu nimenomaan EI KOSKE niitä lapsia, joiden "vanhemmat on vähän pihalla", vaan niitä, joilla on todellisia haasteita ruokailun suhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu ettei hajuton ja mauton mikrossa uudelleenlämmitetty suurtalous eines kelpaa.

 

 

 

Niitä samoja ruokia annetaan vanhuksille myös, ja kelvattava on, että pysyy hengissä. Laittakaa poloisille lapsillenne omat eväät mukaan, niin on mojovat ja maistuvat ruuat. 

Tietäisitpä miten paljon vanhainkodeissa kannetaan lähes koskemattomia annoksia roskiin? Hävikki on tolkuton. Vanhukselle, jolle maistuisi lähinnä mehu ja pulla, katetaan päivä toisensa jälkeen täpötäysi lautanen nenän eteen. Pari haarukallista ja loput roskiin.

Ei pidä paikkaansa.  Vanhukset syövät useimmiten lautasensa tyhjäksi, koska näin on opetettu, eikä ruokaa saa haaskata. Joku voi olla pieniruokainen ja syödä vähän. Vanhainkodeissa (vanha termi muuten) syödään usein, eikä annosten tarvitse olla suuria, kun eivät kuluta samaan malliin kuin nuoremmat. Vanhus usein lihoo, kun joutuu/pääsee laitokseen.

Itse olen sillä kannalla että niitä hampurilaisia pitäisi sitten tarjota kaikille, eikä vain muutamille. Kun kaikille tarjotaan samaa, niin kellään ei ole valittamista. Eriarvoistamiseen liittyy aina ongelmia, kuten tämäkin ketju osoittaa.

Mulla on kaksi autismikirjolla olevaa lasta, aikuisia jo. Toinen söi lapsena lähes kaikkea mukisematta ja hyvällä ruokahalulla. Toinen puolestaan eli pyhällä hengellä tai siltä se ainakin tuntui. Huoli oli ihan päivittäistä vauvasta asti, kun mikään ei maistunut. Saattoi sillä huolella olla tekemistä sen kanssa, että ruokailuista tuli kamalia ja pelotti joka kerta, että "jos se ei taaskaan syö mitään". En siis toki pakottanut ja yritin tarjota sitä mikä suinkin vain maistui ja olla positiivinen, mutta kun mikään ei maistunut. Mitä vähemmän lapsi söi, sitä vähemmän hänellä oli nälkä. 

Nyt asuu omillaan ja huolehtii itse syömisistään. On edelleen pahasti alipainoinen. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen sillä kannalla että niitä hampurilaisia pitäisi sitten tarjota kaikille, eikä vain muutamille. Kun kaikille tarjotaan samaa, niin kellään ei ole valittamista. Eriarvoistamiseen liittyy aina ongelmia, kuten tämäkin ketju osoittaa.

Ei nämä mitään hampurilaisia saa, vaan ne ruoat on sieltä suurkeittiön normaalilta listalta valittu.