Miksi ennen pystyttiin rakentamaan hyvinvointiyhteiskunta köyhyydessä, mutta nyt leikataan vaikka ihmisillä on asiat paremmin kuin koskaan?
Ennen sodan jälkeen Suomi oli oikeasti köyhä. Ei ollut yltäkylläisyyttä, ei jatkuvaa tavaravirtaa, ei pikaluottoja eikä joka nurkassa palveluita. Silti silloin rakennettiin hyvinvointivaltio: koulut, terveydenhuolto, tiet, sähkö, sosiaaliturva.
Nyt elämme ajassa, jossa tavaraa on enemmän kuin koskaan, ihmisillä on enemmän mukavuuksia ja teknologiaa ja silti kerrotaan, ettei rahaa ole. Leikataan peruspalveluista, heikoimmilta ja arjesta.
Missä kohtaa jokin meni pieleen?
Onko ongelma rahan puute vai se, mihin ja miten sitä käytetään?
Onko yhteinen vastuu vaihtunut yksilön nautintoon ja lyhytnäköisyyteen?
Vai onko järjestelmä paisunut niin monimutkaiseksi, ettei se enää palvele ketään?
Mitä mieltä olette miksi ennen saatiin aikaan enemmän vähemmällä?
Kommentit (93)
Aiemmin saattoi olla jopa noloa hakea rahaa sossun/Kelan luukulta ja siksi monet jätti hakematta. Nykyään tuntuu, että se on enemmänkin käytäntö kuin poikkeus. Aiemmin ihmiset yrittivät pärjätä omillaan, nyt odotetaan, että yhteiskunta maksaa elämisen, asumisen, mukavuudet jne.
Öööh,
Mitä vaihtoehtoja edes jää yksilölle jos julkiseen terveyden hoitoon on liian pitkä jono ja yksityiseen ei riitä massit?
Eli jos teoriassa se julkinen halutaan ajaa alas niin luuletteko että veroparatiisi-taustaiset terveystoimijat ALENTAA hintojaan jotta kaikki työttömistä varakkaisiin ovat samalla viivalla asiakkaina?
Ennen tärkeintä oli olla perheellinen jotta oli arvostettava osa yhteiskuntaa lapsineen ja töineen. Sekin on muuttunut nykyään paljon.
Globalisaatio ensiksi tulee mieleen- kaikelle on netissä vaihtoehto klikkauksen päässä jopa ihmisille. Sen jälkeen fokukseen Suomen väkiluku joka on tabu jos puhutaan että luku menee huonompaan suuntaan. Ihmisiä on enemmän kuin työpaikkoja.
Milloin "osaaja pula" lanseerattiin... en jaksa muistaa enää. Ei ainakaan ysärillä. Milleniumin jälkeen.
Edelleenkään ei ole pohdintaa miten tulevaisuudessa töitä ei RIITÄ kaikille työtä hakeville koska pk-yrityksiä kaatuu koko ajan eikä uusia tule samassa rytmissä korvaamaan enenevää työttömyyttä. Isommat toimivat täydellä teholla suhdanteiden mukaan. Usein eläköityvän tilalle ei palkata uutta.
Eläköityminen tuli silloin tapetille kun nuoria ei kiinnostaneet enää perinteiset raskaat likaiset työt jotka tosin nyky-Suomessa vähenee kovaa vauhtia. Haluttiin sitten OSAAJIA ulkomailta tähän. Ja jos palkat saatiin alaspäin niin mikäs sen parempi diili. Harmi vaan että samalla luotiin pohja väestön polarisoitumiselle omiin etnisiin lokeroihin joka näkyy nimenomaan nyt että on monisukupolvisia perheitä joissa Suomen kulttuuri ja kieli on edelleen vieraita asioita-ei sitä haluta ehkä enempää kuin on pakko käyttää yhteiskunnassa.
Toimisikohan se että suomalainen muuttaisi Usa:an vaatimaan omalla alkuperäisellä kielellä palveluita ja etnistä asemaa ylitse kantaväestön?
Näin se tulee Ruotsin tavoin etenemään, meillä tulee olemaan etnisten kansallisuuksien heimoja siellä täällä jotka ovat valtion sisällä omia leirejään.
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin saattoi olla jopa noloa hakea rahaa sossun/Kelan luukulta ja siksi monet jätti hakematta. Nykyään tuntuu, että se on enemmänkin käytäntö kuin poikkeus. Aiemmin ihmiset yrittivät pärjätä omillaan, nyt odotetaan, että yhteiskunta maksaa elämisen, asumisen, mukavuudet jne.
Erilaisia tukimuotoja on ihan liikaa.
Tämä kaikkia "ilmaiseksi jaettu" vie rahaa, mitä voisi käyttää yleisesti palveluihin, koulutukseen, soteen, infraan jne.
Vierailija kirjoitti:
Liikaa eläkeläisiä
Heille tulee onneksi kohta IMF:n vaatimuksesta eläkekatto
Hyvin yksinkertaista. Ensinnäkin verovaroin työllistetään nyt puolet suomalaisista työntekijöistä eli lähes puolet on julkisella puolella. Näistä johtajien määrä on kasvanut neli nelinkertaiseksi. Sitten seuraava asia. Ennen perheet eivät yhdessä ja vanhukset hoidettiin kotona. Nyt vanhukset ovat turhakkeita ja siirretty yhteiskunnan vastuulle. Kuka sitä jaksaa omaa elämää pilata vanhuksia hoitamalla. Yhteisöllisyys on muuttunut yksilöllisyyteen vakka ihmisellä on sosiaalisen eläimen aivot. Monessa maassa vielä vanhukset hoidetaan perheiden sisällä eli arvot on suomessa kovat. Minä minä kulttuuri rehottaa.
Ennen vanhaan kaikki panostivat rakentamiseen, ei ollut mitään tukia.
mitä vielä toivot nykyäänkin elätetään loiset valtion maksamiin koteihin. pitäskö vielä autotkin hankkia????
Ne Rakennettiin Suomalaisin voimin ja Suomalaisen työläisen veroilla.
Nyt ne rakentaa Ulkomaalaiset ja Suomalaisille maksetaan Työttömyyskorvausta.
Jokaiselle löytyi ennen joku rooli ja tehtävä, vaikka olisi ollut jalaton tai ruuvi löysällä. Nykyään esim vammaiset eivät pääse mihinkään töihin, vaikka haluaisivat. Ennen tyydyttiin hyvin vähään, talot rakennettiin rahallisesti jopa ilmaiseksi, korkeintaan ikkunalaseista maksettiin selvää rahaa, loput omasta metsästä ja talkoovoimin. Eipä onnistu enää sekään. Vesi tuli omasta maasta, nyt kunnan verkosta. Infra pitää olla kaikkialla, ja sitä ei sotien jälkeen välttämättä ollut ollenkaan. Kaikki tämä on maksanut ja ylläpito maksaa. Niitä varten pitää olla lypsylehmä, mistä sitä rahaa tulee. Suomessa ei sellaista ole paperi- ja metallitehtaiden ja Nokian jälkeen ollut ja siksi ollaan tässä jamassa.
Vierailija kirjoitti:
Ne Rakennettiin Suomalaisin voimin ja Suomalaisen työläisen veroilla.
Nyt ne rakentaa Ulkomaalaiset ja Suomalaisille maksetaan Työttömyyskorvausta.
Lisäksi Äänestettiin Vasemmistoa ja kuuluttiin Ammattiliittoihin.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että kun rahaa jaetaan ilmaiseksi ja vastikkeetta, sitä ei koskaan käytetä järkevästi. Ihminen menee aina sieltä, mistä aita on matalin. Ongelmia tuottavat myös sellaiset käsitteet kuten suhteellinen köyhyys, joka aiheuttaa jatkuvaa mielensäpahoittamista, kun lapsiperhe ei pääsekään Balille, vaan joutuu tyytymään Kanarian saariin. Nämä nyt ainakin.
Valtio on kaikkein huonoin rahankäyttäjä, siltä pitäisi ottaa verotusoikeus pois, koska tavalliset ihmiset osaisivat käyttää sen rahan viisaammin.
Vanhempi sukupolvi rakensi hyvinvointivaltion ja ilmaiset koulut nuorille.
Ja nuoret vaan valittaa ja narisee Pleikkarin äärellä...
Vierailija kirjoitti:
Silloin oli helppo rakentaa kun ei ollut vielä mitään.
Nykyään osataan enää purkaa. Suomi on ollut taantuva yhteiskunta 1980-luvun jälkeen, ja taantuminen vain kiihtyy.
Vierailija kirjoitti:
Ennen ei ollut esim kompostitarkastajia tai muita turhia kuluja, joita nykyään on. Ennen ei pysäköinti maksanut vaan silläkin rahalla saattoi ostaa vaikka limppua perheelle.
Ei niin. Osasimme ilman kontrollia ja tarkastuksia kompostoida. Pysäköintikään ei maksanut kun ei ollut paljon autojakaan ja parkkipaikka löytyi aina. Sääntösuomi tarttee kontrollia ja tarkastusta ja kaikenkaltaista huoltomiestä kun mitään ei suurin osa ihmisistä enää osaa tehdä itse. Jotkut ei oo ikinä ruuvimeisseliä ja vasaraa nähneetkään. Veskit aina tukossa kun ei osata niin ei osata kun ei tiedetä ettei kaikkea roskaa voi veskiin heitellä. Ym. ym. ja ym. Kehnoksi mennyt lähes kaikki paitsi ahneus ja kateus.
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin saattoi olla jopa noloa hakea rahaa sossun/Kelan luukulta ja siksi monet jätti hakematta. Nykyään tuntuu, että se on enemmänkin käytäntö kuin poikkeus. Aiemmin ihmiset yrittivät pärjätä omillaan, nyt odotetaan, että yhteiskunta maksaa elämisen, asumisen, mukavuudet jne.
Ennen oli kunnon tuet. Mutta myös enemmän työpaikkoja. Nyt yhä useamman on pakko hakea kurjia tukia.
Ei tässä ole kyse Orpon itsekkyydestä. Kyse saattaa olla siitä, ettäemme enää osaa laskea näin monimutkaisia asioita. Pitää olla laajat tiedot, että ymmärtää koko kuvion. Meille on tullut nopeasti yllättäviä menoja esimerkiksi ulkomaisten opiskelijoitten perheet. Heidän menonsa ovat suuri yllätys, jota on vaikea hyväksyä.
Myös sairaalasysteemi on mennyt bisnesajatteluksi. On ihmisiä, jotka haluavat itselleen nopeaa vaurastumista. Kenellä kalleimmat ja uusimmat koneet, on myös parhaat mahdollisuudet napata parhaat maksavat asiakkaat.
Tietoyhteiskunta syö paljon rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempi sukupolvi rakensi hyvinvointivaltion ja ilmaiset koulut nuorille.
Ja nuoret vaan valittaa ja narisee Pleikkarin äärellä...
Mä haluun parempaa ruokaa kouluun. Tykkään Kebabista ja Pitsoist.
Ja mä haluun ne heti!
T:Jesperi 15v
Eläkeläisten suhteen hyvinvointiyhteiskunta on syönyt itseään: hyvää tarkoittavat asiat kuten kunnollinen eläke ja terveydenhoito ovat kasvattaneet elinikää. Tällä on ollut kahtaaltainen merkitys: toisaalta eläkkeiden maksuaika on pidentynyt ja toisaalta elämän loppupuolella kasaantuva sairasaika on ollut pitkä ja kallis.
Tässä se vastaus on. Liian paljon elätettäviä ja liian vähän elättäjiä.
Valvontaa, sääntelyä ja byrokratiaa pitäisi vähentää ja reippaasti. Valvonnan lisääntyminen on lisännyt niitä pyörittävän henkilökunnan määrää.