Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ylä-astemeininki leikkipuiston mammojen keskuudessa
27.04.2007 |
On eri kuppikuntia, jotka haukkuvat toisiaan, joitain äitejä eristetään ihan kokonaan, lapsia kielletään leikkimästä " väärien" lapsien kanssa... Olen ihan järkyttynyt uuden asuinalueen puistosta. Älkää vain sanoko, että tällainen on ihan normaalia! Olen saanut molemmat lapsemme ulkomailla asuessamme ja iloitsin paluusta kotimaahan, mutta kyllä tässä alkaa hymy hyytyä.
Kommentit (24)
En käy hoitolasten kanssa leikkipuistossa. En jaksa sitä akkalaumaa. Kyttäävät leikitkö hoitolastesi kanssa lainkaan vai kenties liikaa. Rasittavia ja mukamas täydellisiä äitejä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jos tohon puistoon useemmin jaksaa raahautua, niin kyllä juttuseuraa löytää varmasti ja pääsee " sisäpiiriinkin" . Mutta kai meillä nyt on jo omat jutut kun ollaan jo 4v. joka aamu ja iltatossa puistossa nähty.
Samat urpot jauhaa paskavaipoista ja nukkuma-ajoista ..halvat huvit joillain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jauhaa moukkien kanssa. En kyllä kovin usein jaksa kykkiä puistossakaan. Parempaakin tekemistä luojan kiitos löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli Keski-Euroopan vuosina mukava poppoo ulkosuomalaisia äitejä, joita nyt kaipailen.
Vierailija:
En kyllä kovin usein jaksa kykkiä puistossakaan. Parempaakin tekemistä luojan kiitos löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Meillä oli Keski-Euroopan vuosina mukava poppoo ulkosuomalaisia äitejä, joita nyt kaipailen.
Ulkosuomalaisilla äideillä oli kummaa sisäpiirimeininkiä.
Just sellasia ne ovat kuten tällä palstalla. Eipä juuri mammoja lapsineen näy puistossa. pari pp-hoitajaa kaupasta tulomatkalla vähän aikaa. Työpaikan ikkunasta näkyy suoraan leikkipuistoon.
Nykymammat istuvat koneella, pukeminenkin lapsille liian vaikeaa itsestä puhumattakaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ulkoilen paljonkin. Ulkoilupaikkoja löytyy paljon muitakin kuin leikkipuistot, joissa vierailemme lähinnä iltaseen aikaan, jolloin ärsyttävimmät mammat ovat laittaneet jälkikasvunsa jo petiin. Harrastamme niin paljon muuta, ettei puistossa kykkimiselle jää aikaa.
Sosiaalisena ihmisenä kohtasin samanlaista siellä - ratkaisuna oli keksiä muuta tekemistä. Analyysini on, että tämä L:n puistojengi pääsee ensimmäistä kertaa elämässään pätemään jossain ja ottaa nyt kaiken irti kulta-ajastaan. Lössähtäneitä, tylsiä, onnettomia, harmaiden miestensä ja lapsostensa kautta päteviä mammoja, joita en jää kaipaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai jos ulkoilevat kotipihassa, kuten me joka armas päivä kaksi kertaa. Silti jää aikaa koneella istumiseenkin.
Vierailija:
Just sellasia ne ovat kuten tällä palstalla. Eipä juuri mammoja lapsineen näy puistossa. pari pp-hoitajaa kaupasta tulomatkalla vähän aikaa. Työpaikan ikkunasta näkyy suoraan leikkipuistoon.
Nykymammat istuvat koneella, pukeminenkin lapsille liian vaikeaa itsestä puhumattakaan!
Vierailija:
ulkoilen paljonkin. Ulkoilupaikkoja löytyy paljon muitakin kuin leikkipuistot, joissa vierailemme lähinnä iltaseen aikaan, jolloin ärsyttävimmät mammat ovat laittaneet jälkikasvunsa jo petiin. Harrastamme niin paljon muuta, ettei puistossa kykkimiselle jää aikaa.
Näin pitkästä aikaa vanhoja tuttuja ja jutustelin paljon heidän kanssaan. Jututin sinuakin?, mutta olit koko ajan jotenkin etäällä. Ketään me ei kyllä haukuttu.
Lasten kanssa mä sinne puistoon menen enkä tapaamaan omia kavereita. Totesin ekan vuoden aikana, että porukoista ei löydy ketään samanhenkistä, joten luovutin suosiolla. Nyt mennään 2-3 kertaa viikossa aamupäiväksi puistoon, jossa lapset leikkii joko yksin tai toistensa kanssa (muut lapset eivät juuri kontaktia ota, ja jos ottavatkin, niin meidän esikko on liian ujo ja kuopsukka liian nuori vastaamaan) puiston hyvillä välineillä, ja minä mukana. Välillä tulee vaihdettua muutama puheenvuoro jonkun kanssa ihan arkiasioista. Ihan tyytyväinen olen tähän, sillä mulla on omatkin kaverit joiden kanssa puhutaan meidän juttuja, en kaipaa niitä lisää.
oopperaa, vaan käydään uimassa, kävelemässä metsässä, nukketeatterissa, muskarissa, kyläillään paljon ystävillä, kohta aletaan veneillä, mökkeillään jne..jne... Tämä kotonaoloaika on niin ainutlaatuista aikaa elämässä, että en todellakaan halua käyttää sitä kykkimällä tuulipukumammojen kanssa hiekkalaatikon reunalla. Omalla pihalla ollaan kyllä grillaillen ja viettäen mukavaa aikaa.
ja kaikki muu tuli koettua, mutta henki puistossa oli sentään ok. No, pientä kyräilyä aina oli, mutta ei avoimesti puistossa vaan sitten kahvipöydässä niiden tiettyjen porukoiden kesken (en tiedä, mutta arvaan). Itse pidin etäisyyttä kaikkiin, ei vaan ollut semmoisia " samansieluisia" .
Juu, ja koville otti kotivuodet. Yksitoikkoisuus tuhosi puolet aivotoiminnasta ja nyt sitten en osaa enää aikuisten kanssa puhuakaan. Onneksi opiskelen parikymppisten kanssa, olen löytänyt tasoistani seuraa.
Alue: Aihe vapaa
joka päivä 2h olemaan siellä puistossa. Miettisitte mitä hoitajalta vaaditte!