Ateismikeskustelussa unohdetaan usein että on kolmenlaisen koulukunnan ateisteja ja yksikään heistä ei ole samaa mieltä
Lyhyesti, on siis kolmenlaisia ateisteja.
Ateistinen ateisti ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon negatiivisesti.
Agnostinen ateisti ei ota kantaa Jumalan olemassaoloon millään lailla.
Teistinen ateisti tietää että ei voi ottaa kantaa Jumalan olamassaoloon millään lailla.
Jokaisessa kolmessa tapauksessa Jumala on silti olemassa riippumatta miten hänen olemassaoloonsa otetaan kantaa.
Kommentit (500)
Vierailija kirjoitti:
Ei ateisteilla ole ratkaisua mihinkään. Koska ihminen on se mikä on kaikessa typeryydessään.
Ei ateismin ole tarkoitus tarjota ratkaisuja mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Ateisti on se joka jankuttaa että kalju on hiustyyli 😅
Miten muotoilit kaljusi tänään? Föönasitko vai annoitko kuivua luonnollisesti? Käytitkö muotovaahtoa vai hiusvahaa? Paljonko viime parturikäynnillä leikattiin kuivia pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montakos uskontoa maailmassa onkaan? Ja kaikilla eri jumala tai jumalat, muita ei hyväksytä olevan olemassa.
Valkoisia värejä on kuitenkin vain yksi vaikka niitä kutsutaan 75645 eri nimellä eri kielissä. Ei ole 75645 väriä vaan yksi väri. Onko tämä tyydyttävä vastaus pohdintaasi/arvoitukseesi?
Menepä ihan huvikseen maalikauppaan katsomaan montako erilaista valkoista löydät...
Voit yllättyä.
Voit myös verrata erilaisia valkoisia asioita keskenään ja ylläripylläri, harva on samanvärinen keskenään.
Missä menee raja valkoisen ja harmaan välillä ja onko silloin enää kyse valkoisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ateisteilla ole ratkaisua mihinkään. Koska ihminen on se mikä on kaikessa typeryydessään.
Ei ateismin ole tarkoitus tarjota ratkaisuja mihinkään.
Eri
En voi suositella hengellisyyden laiminlyömistä, koska tiedän, että ihmiset ovat ensisijaisesti hengellisiä olentoja. Halusimme tai emme, olemme mukana pelissä, jossa on kovat panokset. Ei kannata laittaa päätä pensaaseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ateisteilla ole ratkaisua mihinkään. Koska ihminen on se mikä on kaikessa typeryydessään.
Ei ateismin ole tarkoitus tarjota ratkaisuja mihinkään.
Eri
En voi suositella hengellisyyden laiminlyömistä, koska tiedän, että ihmiset ovat ensisijaisesti hengellisiä olentoja. Halusimme tai emme, olemme mukana pelissä, jossa on kovat panokset. Ei kannata laittaa päätä pensaaseen.
Väitteitä: n+1
Todisteita: 0
Koskaan ennen tämä usein toistamani viesti ei ole ollut näin osuva, olet kirjaimellisesti sananlaskun tyhjä tynnyri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ateisteilla ole ratkaisua mihinkään. Koska ihminen on se mikä on kaikessa typeryydessään.
Ei ateismin ole tarkoitus tarjota ratkaisuja mihinkään.
Vai ei. Ateisti ainakin väistelee, usein ateismi ja uskontokielteisyys on ratkaisu kaikkeen, Mutta kun vastuutetaan, ei olekaan. Kunhan vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ateisteilla ole ratkaisua mihinkään. Koska ihminen on se mikä on kaikessa typeryydessään.
Ei ateismin ole tarkoitus tarjota ratkaisuja mihinkään.
Eri
En voi suositella hengellisyyden laiminlyömistä, koska tiedän, että ihmiset ovat ensisijaisesti hengellisiä olentoja. Halusimme tai emme, olemme mukana pelissä, jossa on kovat panokset. Ei kannata laittaa päätä pensaaseen.
Väitteitä: n+1
Todisteita: 0
Koskaan ennen tämä usein toistamani viesti ei ole ollut näin osuva, olet kirjaimellisesti sananlaskun tyhjä tynnyri.
Minulla on oikeaa tietoa, jonka olen ansainnut ja saanut Jumalan armosta. Muille tämä on uskon asia, jota ei ole mahdollista selvittää todisteilla. Vaatimalla todisteita et pääse eteenpäin ja myöhemmin saatat toivoa, että olisit valinnut toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ateisteilla ole ratkaisua mihinkään. Koska ihminen on se mikä on kaikessa typeryydessään.
Ei ateismin ole tarkoitus tarjota ratkaisuja mihinkään.
Vai ei. Ateisti ainakin väistelee, usein ateismi ja uskontokielteisyys on ratkaisu kaikkeen, Mutta kun vastuutetaan, ei olekaan. Kunhan vaan on.
En ole kirjaimellisesti milloinkaan nähnyt yhdenkään ateistin väittävän ateismin olevan ratkaisu "kaikkeen". Uskonnoissa on paljon huonoja puolia, jotka korjaantuisivat, jos ihmiset luopuisivat uskonnoistaan. Tilalle voisi hyvinkin tulla uusia ongelmia, en tiedä - tällaista ihmisistä itsestään lähtenyttä (lähes) koko yhteiskunnan laajuista uskonnosta luopumista ei ole koskaan vielä tapahtunut.
Omasta näkökulmastani mahdollisimman monien tosien asioiden ja mahdollisimman harvojen epätosien asioiden uskominen on itseisarvoista.
Mutta kerropa nyt yksi konkreettinen esimerkki asiasta, johon ateismilla pitäisi olla ratkaisu, niin voin yrittää joko esittää ratkaisun tai kertoa, miksi ateismilla ei pidäkään olla kyseiseen asiaan ratkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyödyllisempää uskoa vaikka Jumalaa ei olisi kuin olla uskomatta vaikka Jumala olisikin.
Outo ja aika hassu näkökulma tuollainen hyötyajattelu, kun on kyse Jumalaan uskomisesta. Että uskonpa nyt sen varalta, että jos Jumala sittenkin on olemassa, niin en joudu helvettiin. Eihän tuo kuulosta edes uskolta. Ja mitä tuollainen usko on käytännössä? Käyn varmuuden vuoksi jumalanpalveluksissa..? Eikö se ole yhtä tyhjän kanssa. Kun jos uskoo, niin uskoo sydämessään, ei ulkokullatusti.
Näitä myös pohdiskelen, kun ns tosiuskovat haluavat innokkaasti pitää ns tapauskovaiset kirkonjäseninä. Miksi kukaan haluaisi teeskentelijöitä mukaan uskovien joukkoon? Sanoisivat edes suoraan, että kyse on rahasta, kirkollisverosta.
Kyse on seurakunnasta. Joka on avoin kaikille koska emme näe kenenkään sydämeen ja sen tarkoitusperiin. Väkisin ei ketään pidetä seurakunnan piirissä. Ateisteilla on ihmeellisiä väitteitä jotka ei perustu mihinkään tietoon vaan haluun mollata.
"Minulla on oikeaa tietoa, jonka olen ansainnut ja saanut Jumalan armosta. Muille tämä on uskon asia, jota ei ole mahdollista selvittää todisteilla. Vaatimalla todisteita et pääse eteenpäin ja myöhemmin saatat toivoa, että olisit valinnut toisin. "
Ja kun Mahmoud sanoo, että hänellä on oikeaa tietoa Allahin armosta, ja että myöhemmin saatan toivoa, että olisin valinnut toisin, Raju sanoo, että hänellä on oikeaa tietoa Krishnan armosta, ja että myöhemmin saatan toivoa, että olisin valinnut toisin, SWYODY sanoo, että hänellä on oikeaa tietoa Don armosta, ja että myöhemmin saatan toivoa, että olisin valinnut toisin, niin millä metodologialla voin päätellä, ketä teistä kannattaa kuunnella vai kannattaako ketään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ateisteilla ole ratkaisua mihinkään. Koska ihminen on se mikä on kaikessa typeryydessään.
Ei ateismin ole tarkoitus tarjota ratkaisuja mihinkään.
Vai ei. Ateisti ainakin väistelee, usein ateismi ja uskontokielteisyys on ratkaisu kaikkeen, Mutta kun vastuutetaan, ei olekaan. Kunhan vaan on.
En ole kirjaimellisesti milloinkaan nähnyt yhdenkään ateistin väittävän ateismin olevan ratkaisu "kaikkeen". Uskonnoissa on paljon huonoja puolia, jotka korjaantuisivat, jos ihmiset luopuisivat uskonnoistaan. Tilalle voisi hyvinkin tulla uusia ongelmia, en tiedä - tällaista ihmisistä itsestään lähtenyttä (lähes) koko yhteiskunnan laajuista uskonnosta luo
Sodat on yksi jonka ateistit esittää uskontojen syyksi, että ne kilpailee keskenään, ja siksi on sotia. Sehän ei pidä jo arkijärjellä ajatellen paikkaansa, mutta voit perustella miksi se toimisi. Uskonnoillahan on muutenkin ratkaisevia eroja opeissaan, mikä sitten määrittää paljon koko kulttuurista atmosfääriä.
"Sodat on yksi jonka ateistit esittää uskontojen syyksi, että ne kilpailee keskenään, ja siksi on sotia. Sehän ei pidä jo arkijärjellä ajatellen paikkaansa, mutta voit perustella miksi se toimisi. Uskonnoillahan on muutenkin ratkaisevia eroja opeissaan, mikä sitten määrittää paljon koko kulttuurista atmosfääriä. "
Juu, en ole sitten teinivuosien (joista melkein 30 vuotta aikaa) pitänyt tuosta väitteestä. On toki sotia ja konflikteja, joissa uskonnolla on tärkeä rooli - Pohjois-Irlanti, Jugoslavia ja Palestiina tulee ensimmäisenä mieleen, vaikka noissa muitakin elementtejä toki on - mutta oikeastaan enemmän uskonto toimii sodassa välineenä motivoida rivimiehiä. Joku voisi tietenkin sanoa, että lupaus haudan takaisesta elämästä on sillä tavalla tuhoisa, että sotien kannatus tavallisen kansan joukossa voisi kärsiä vakavastikin, jos kaikilla olisi todistusaineiston mukainen näkemys tuonpuoleisen elämän mahdollisuuksista.
Noin yleisemmin kannattaa yrittää erottaa yksittäisten ihmisten näkemykset idean implikaatioista. Olen nähnyt useiden kristittyjen esim. puolustavan VT:n orjuuslakeja, en silti ole ajatellut, että Suomen luterilaista kirkkoa pitää vastustaa koska haluavat VT:n orjuuslait Suomen lainsäädäntöön.
Vierailija kirjoitti:
"Minulla on oikeaa tietoa, jonka olen ansainnut ja saanut Jumalan armosta. Muille tämä on uskon asia, jota ei ole mahdollista selvittää todisteilla. Vaatimalla todisteita et pääse eteenpäin ja myöhemmin saatat toivoa, että olisit valinnut toisin. "
Ja kun Mahmoud sanoo, että hänellä on oikeaa tietoa Allahin armosta, ja että myöhemmin saatan toivoa, että olisin valinnut toisin, Raju sanoo, että hänellä on oikeaa tietoa Krishnan armosta, ja että myöhemmin saatan toivoa, että olisin valinnut toisin, SWYODY sanoo, että hänellä on oikeaa tietoa Don armosta, ja että myöhemmin saatan toivoa, että olisin valinnut toisin, niin millä metodologialla voin päätellä, ketä teistä kannattaa kuunnella vai kannattaako ketään?
Joudut itse valitsemaan, mitä teet elämälläsi ja vastaamaan valintojesi seurauksista. Jos minä väittäisin, etten tiedä sittenkään, onko Jumala olemassa, se olisi vähän samanlainen tilanne kuin jos tavallinen ihminen väittäisi, ettei hän tiedä sittenkään, montako kättä hänellä on. Erona on tosin se, että minä tiedän tietäväni, että Jumala on olemassa. Siitä, montako kättä minulla on, en ole aivan varma, mutta aistieni perusteella niitä vaikuttaa olevan kaksi, eikä minulla ole asiasta parempaakaan tietoa, joten luotan aisteihini siinä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minulla on oikeaa tietoa, jonka olen ansainnut ja saanut Jumalan armosta. Muille tämä on uskon asia, jota ei ole mahdollista selvittää todisteilla. Vaatimalla todisteita et pääse eteenpäin ja myöhemmin saatat toivoa, että olisit valinnut toisin. "
Ja kun Mahmoud sanoo, että hänellä on oikeaa tietoa Allahin armosta, ja että myöhemmin saatan toivoa, että olisin valinnut toisin, Raju sanoo, että hänellä on oikeaa tietoa Krishnan armosta, ja että myöhemmin saatan toivoa, että olisin valinnut toisin, SWYODY sanoo, että hänellä on oikeaa tietoa Don armosta, ja että myöhemmin saatan toivoa, että olisin valinnut toisin, niin millä metodologialla voin päätellä, ketä teistä kannattaa kuunnella vai kannattaako ketään?
Siitä, montako kättä minulla on, en ole aivan varma, mutta aistieni perusteella niitä vaikuttaa olevan kaksi, eikä minulla ole asiasta parempaakaan tietoa, joten luotan aisteihini siinä asiassa.
Minäkin luotan aisteihini. En ole havainnut jumalaa, joten en usko sen olemassaoloon.
Hassu tuo Pascals Wager (en tiedä mikä on suomeksi), mihin moni on vedonnut. Eli kannattaa teeskennellä uskovansa. Sitten voi elää kuin sika ja pääsee silti taivaaseen, koska taivaan ukko ei huomaa huijausta.
Joku muistutti edellä Sinuhen Kaptahista, joka oli erittäin kehittynyt Pascals Wager -ajattelija, koska hän otti huomioon että jumalia on monia. Siispä hän uhrasi kaikille jumalille varmuuden vuoksi. Kaptah oli tietysti kyyninen vilunkiville, koska sellaisiahan ne ovat.
Waltari kipuili koko ikänsä uskonnon kanssa, ja teki uskonnon harjoittajista julmaa pilaa, ansaitusti.
Minäkin luotan aisteihini. En ole havainnut jumalaa, joten en usko sen olemassaoloon.
Oletko havainnut muiden ihmisten olevan todellisia, eläviä ihmisiä? Voit varmaankin aika itsevarmasti väittää, että tiedät olevasi itse todellinen, elävä ihminen. Entä jos sanoisin sinulle näin: Havaitsen, että olen itse todellinen, elävä ihminen. En kuitenkaan tiedä, enkä pysty havaitsemaan, oletko sinä myös sellainen vai et, koska en pääse sinun pääsi sisälle. Voitko todistaa minulle, että sinäkin olet todellinen, elävä ihminen?
Oikeasti voit kokea olevasi aika varma siitä, että olet itse todellinen, elävä ihminen. Muiden ihmisten suhteen joudut luottamaan tekemääsi oletukseen siitä, että hekin ovat. Sinun ei ole mahdollista hankkia todisteita eikä havaintoja sen poissulkemiseksi, ettet ole sittenkin ainoa todellinen, elävä ihminen täällä (tiedätkö Truman Show:n?). Yliarvioit sen, miten paljon havainnointiin kannattaa luottaa.
"Joudut itse valitsemaan, mitä teet elämälläsi ja vastaamaan valintojesi seurauksista. Jos minä väittäisin, etten tiedä sittenkään, onko Jumala olemassa, se olisi vähän samanlainen tilanne kuin jos tavallinen ihminen väittäisi, ettei hän tiedä sittenkään, montako kättä hänellä on. Erona on tosin se, että minä tiedän tietäväni, että Jumala on olemassa. Siitä, montako kättä minulla on, en ole aivan varma, mutta aistieni perusteella niitä vaikuttaa olevan kaksi, eikä minulla ole asiasta parempaakaan tietoa, joten luotan aisteihini siinä asiassa."
Kun sanot, että tiedät tietäväsi, niin onko tämä tieto tavallista tietoa vai samaa mystistä taikatietoa kuin tietosi Jumalan olemassaolosta? Tiedätkö, että tiedät, että tiedät, ja jos tiedät, onko tämä mystistä taikatietoa? Toisin sanoen, päättyykö tietosi ketju joskus tavalliseen tietoon vai onko se kaikki mystistä taikatietoa?
Sivumennen sanoen, on ilmeistä, että et kykene tarjoamaan mitään sellaista syytä, jota pystyisin jollain metodologialla tutkimaan, jonka perusteella voisin asettaa teidän neljän väitteet paremmuusjärjestykseen. Pidätkö tätä minkäänlaisena ongelmana?
Kun sanot, että tiedät tietäväsi, niin onko tämä tieto tavallista tietoa vai samaa mystistä taikatietoa kuin tietosi Jumalan olemassaolosta? Tiedätkö, että tiedät, että tiedät, ja jos tiedät, onko tämä mystistä taikatietoa? Toisin sanoen, päättyykö tietosi ketju joskus tavalliseen tietoon vai onko se kaikki mystistä taikatietoa?
Sivumennen sanoen, on ilmeistä, että et kykene tarjoamaan mitään sellaista syytä, jota pystyisin jollain metodologialla tutkimaan, jonka perusteella voisin asettaa teidän neljän väitteet paremmuusjärjestykseen. Pidätkö tätä minkäänlaisena ongelmana?
Okei, tässä erilainen vertaus:
Kuvittele, että olisin kummitus ja tulisin sanomaan sinulle näin: Hei, minä olen kummitus ja haahuilen maailmassa, vaikken enää ole elossa. En pysty erottamaan, oletko sinä kummitus vai elävä ihminen. Oletko sinä elossa? Ai, koet olevasi elossa. No, kyllä minäkin koen olevani elossa, vaikken olekaan. Mistä sinä tiedät, että todella olet elossa, etkä ole sittenkin kummitus?
"Kuvittele, että olisin kummitus ja tulisin sanomaan sinulle näin: Hei, minä olen kummitus ja haahuilen maailmassa, vaikken enää ole elossa. En pysty erottamaan, oletko sinä kummitus vai elävä ihminen. Oletko sinä elossa? Ai, koet olevasi elossa. No, kyllä minäkin koen olevani elossa, vaikken olekaan. Mistä sinä tiedät, että todella olet elossa, etkä ole sittenkin kummitus? "
En välttämättä tietäisikään tuossa tilanteessa. Murehdin asiaa sitten, kun kohtaan jonkun, joka väittää olevansa kummitus - toistaiseksi johtopäätöksiä kenenkään kummitusmaisesta olomuodosta ei voi tehdä koska näyttöä ei ole siihen riittävästi. Kuitenkin tällä haavaa kaikki saatavilla oleva todistusaineisto viittaa siihen, että eläviä olentoja on olemassa ja minä olen yksi niistä, joten voimme toistaiseksi pitää sitä todennäköisempänä vaihtoehtona kunnes uutta aineistoa ilmaantuu.
Nyt vertaa esimerkkiäsi ja vastaustani siihen esittämääni ongelmaan.
Mulla on sulle kerrottavana salaisuus, joka takuuvarmasti RÄJÄYTTÄÄ sun TAJUNNAN!
Näitä ketjuja ei ole pakko lukea.