Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset tahtovat yhä useammin, että heidän läheisensä HAUDATAAN ilman minkäänlaista siunaus- tai muistotilaisuutta.
16.01.2026 |
Se on hienoa.
Turha siitä poismenosta on mitään suurta numeroa tehdä.
HS: "kasvava länsimainen ilmiö, joka näkyy myös Ruotsissa ja Britanniassa".
Mitäs sä toivot sun hautajaisista?????
Säkin voit poistua tästä maailmasta vaikka jo HUOMENNA (tuki sun tuhkat sitten miljardien vuosien kuluttua - maapallon jo hävittyä laajenevan auringon paahteessa - on tähtipölynä universumissa.
Kommentit (155)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On todella surullista ja kertoo paljon nykyajasta. Millään muulla kuin rahalla ei ole mitään väliä. Kuolleet kuoppaan vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilleni oli siunaustilaisuus vaikka ei kirkkoon kuulunut. Pappi keskusteli etukäteen puheesta kanssani. Muistotilaisuutta en järjestänyt Koronan takia. Hautajaisiin tuli vähemmän porukkaa kuin mitä tavallisissa oloissa olisi tullut. Sain toteutettua äitini toiveen, pääsi vanhempiensa ja 2 veljensä viereen. Olen huomannut, että kuolinilmoitusta ei enää automaattisesti laiteta. Ennen se oli melkein "pakollinen" , etenkin ennen 2000-lukua.
Kuolinilmoituksella ei oikeastaan ole mitään merkitystä
Koska kukaan ei enää nykyään lue sanomalehtiä.
Sitäpaitsi se ilmoitus on ihan törkeän kallis.
Kuinka kallis?
Eli jos et halua kristillistä hautaan siunaamista, ev.lut. kirkosta eroaminen ei riitä.
Sinun täytyy kirjoittaa vapaamuotoinen hautaustestamentti vaikka ruutuvihkoon ja toivoa että läheisesi huomioivat sen. Tai teet sellaisen hautaustoimistossa (yrityksiä, ei kirkon toimintaa) ja ohjeistat läheisesi kääntymään kuolemasi tultua ko. firman puoleen.
Tee vaikka jokin tärkeiden asioiden koontikansio. Sinun tahtosi kuolemaasi liittyvissä asioissa pitää toteutua, se on tämän valtakunnan laki.
Voit myös pyytää siunausta, vaikka et kuulu kristilliseen seurakuntaan mutta silloin sitä ei kannata kysyä kuin luterilaisesta seurakunnasta. Muut eivät sitä palvelusta tee.
Minulle on ihan sama, saan palkkani joka tapauksessa eikä yhdelle päivälle määräänsä enempää työtä voi laittaa. Mutta olen aidosti pahoillani niiden vainajien puolesta, jotka pakotetaan heidän vakaumuksensa vastaisiin menoihin.
Samoin rippikoulunuorissa on aina näitä pakotettuja läsnä ja heillä on varsinkin leirillä ihan tosi kurjaa. Eikä näitä voi laittaa kotiinkaan leiriltä, kun ei sieltä vanhemmat lähde hakemaan. Ihmiset käyttävät monin tavoin valtaansa väärin.
Onneksi voin luottaa jälkeläisteni sivistyksen tasoon. Omalta osaltani hoidan asian jättämällä heille sen verran perintöä, että hautajaiseni ei tule heitä rahallisesti rasittamaan. Ilmeisesti sanonta: "Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.", pitää paikkansa. Kasvata lapset hyvin, niin asiat hoituvat asianmukaisesti. En tarvitse hulppeita hautajaisia, mutta arvostusta ja kunnioitusta sen verran, että ne asiallisesti hoidetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset humputukset maksavat. Edullisinta olisi vain dumpata ruumis kuoppaan sellaisenaan ja lykkiä mullat päälle.
Miettikää kuinka monta tuhatta euroa siinä säästäisi? Kaikki hautaamiseen käytetyt rahat ovat heti pois perinnöstä.
Mitä väliä perinnöllä? Läheistä pitää kunnioittaa!!!
Itselleni haluaisin siunauksen. En mitään muistotilaisuutta. Siunaus tärkeä kun olen uskova. Tuhkat vaikka muistolehtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä hautaustestamenttia tehnyt, mutta harkinnassa on. Minä tulen haluamaan niin, että minut viedään krematorioon ja ilman mitään seremonioita ja papin saarnoja vaikka ev.lut. seurakuntaan kuulunkin (ainakin vielä), sillä ilman pappia olen tähän maailmaan saapunut joten voin ilman pappia täältä myös poistua. Omaiset voivat sitten keskenään laskea uurnani joko vanhempieni tai isovanhempieni hautaan, niin ettei tarvitse erikseen tuhlata rahaa hautapaikkaankaan.
En usko, että se on noin vain mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on hyvin usein edesmenneen oma tahto eikä siinä ole mitään pahaa tai väärää. Muutenkin on ainoastaan järkevää muistaa läheisiä ihmisiä jo silloin kun he ovat elossa eikä vasta sitten erillisessä muistotilaisuudessa kun he ovat kuolleet.
Mikään ei myöskään estä muistamasta edesmennyttä vaikka päivittäin vaikkei mitään muistotilaisuutta olekaan.
Tuo teatraalisuus on aika mennyttä maailmaa.
Mikään ei velvoita jäljellejääneitä toimittamaan hautaamista vainajan toivomusten mukaisesti. Tiedän tapauksia, että vannoutunut ateisti on haudattu kristillisin menoin. Olen kuullut sellaisestakin, että vakaumuksellinen kristitty (koko elämän ajan) olisi haluttu haudata ilman uskonnon läsnäoloa. Tiedän myös henkilön, joka kuului yhteen vähemmistökirkkoon (suuri kristillinen kirkkokunta) ja lähin sukulainen kieltäytyi tulemasta siunaustilaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole rahaa järjestää tilaisuutta ja köyhillä ei edes jää perintöä. Krematorio ja tuhkat jonnekin ilman kustannuksia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on outoa nykyisin. Vainajalle tulee järjestää siunaus- ja muistotilaisuus.
Ovatko ihmiset pihejä vai mistä on kyse?
Kirkkoon kuulumattomia ei siunata. Muistotilaisuuskaan ei ole pakollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hautajaiset eivät ole kuollutta varten, vaan hautajaisseurueelle. Anoppi haudattiin oman (ainoan) poikansa toiveesta hyvin vaatimattomasti - kirkossa kuitenkin. Paikalla poika, lapsenlapset (2) ja miniä. Poika ei halunnut ketään sukua kutsuttavan. Halvin arkku, tuhkaus ja uurna yhteishautaan ilman muistokilpeä. Joku puolisukulainen ihmetteli, miksi ei lehdessä ilmoitusta. Ei todellakaan niillä hinnoilla!
Joissakin maissa valtakunnan päälehdessä julkaistaan lista kuolleista. Käsitykseni mukaan se on ilmaista. Siellä on vainajan nimi ja olikohan syntymävuosi. Jotakin, mistä sukulaiset ja muut voivat tunnistaa henkilön. Ne, joilla on varaa, julkaisevat yksilöidyn kuolinilmoituksen kuten Suomessakin.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo paljon siitä, miten nykymaailmassa ihmisen arvo on alentunut läheisilleen.
Kun ihminen eläessään ei usko pippeihin eikä pappeihin ja pyytää läheisiltään: ei hautajaisia, ei muistotilaisuutta, niin läheiset tekevät juuri niin kuin on pyydetty. Varsinkin, kun kukaan läheisistäkään ei usko pippeihin eikä pappeihin, niin hyvä oli tehdä kuin molemmat vainajat halusivat. Läheisimmät kokoontuivat arkun äärelle jättämään hyvästit, ja tuhkat ripoteltiin kummankin toiveen mukaisesti merelle heidän kotirantoihinsa.
Oletan, että ihmisen poistuminen tästä maailmasta tehdään kuten hän itse toivoo eikä sen mukaan, mitä joku uskoo hänen toivovan. Se on rakkautta, se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä teistä, mutta joka ikiset hautajaiset, joihin olen osallistunut, on olleet kiusalliset ja ahdistavat. Ja syynä ei ole ollut vainajan kuolemasta aiheutunut suru, vaan muut sukulaiset, kaikki ne jännitteet jotka tulee siellä "pakollisesti" naaman eteen jne. Totta kai tällaisten hautajaisten järjestäminenkin on työlästä ja kallista. Joten en ihmettele jos ihmiset jättää yksinkertaisesti hautajaiset pois kuvioista. Mitä se vainaja niistä enää tietää? Ei mitään. Kaikki ei jaksa lähteä avaamaan vanhoja haavoja sukulaisten kanssa. Se on se todellinen syy.
Jotkut meistä uskovat vakaasti, että edesmenneet rakkaat ja muut ovat olemassa "toisella puolella" ja että kohtaamme heidät, kun itse kuolemme. Kristinuskossa on suuntia, joissa ajatellaan, että edesmenneet ovat hyvinkin lähellä meitä ja että siinä välissä on vain ohut, harsomainen raja.
Ruumishuoneelta suoraan tuhkattavaksi ilman mitään seremonioita. Sitten sieltä tuhkat mukaan ja ne ripotellaan metsään. Todennäköisesti siellä on paikalla vain omat lapseni ja ehkä siskoni lapset (he kun omistavat sen metsän). Tai no siskoni myös, jos satun kuolemaan ennen häntä. Jos mun lapseni haluavat jonkun kahvittelun tms järjestää, niin sitten järjestävät. Jokatapauksessa ei tule tuon enempää porukkaa niihin eli ei muita sukulaisia tai muutakaan porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilleni oli siunaustilaisuus vaikka ei kirkkoon kuulunut. Pappi keskusteli etukäteen puheesta kanssani. Muistotilaisuutta en järjestänyt Koronan takia. Hautajaisiin tuli vähemmän porukkaa kuin mitä tavallisissa oloissa olisi tullut. Sain toteutettua äitini toiveen, pääsi vanhempiensa ja 2 veljensä viereen. Olen huomannut, että kuolinilmoitusta ei enää automaattisesti laiteta. Ennen se oli melkein "pakollinen" , etenkin ennen 2000-lukua.
Kuolinilmoituksella ei oikeastaan ole mitään merkitystä
Itse haluaisin tietää, jos tuntemani sukulainen tai ystävä on kuollut. Ennen heistä sai tiedon jonkun sukulaisen tai yhteisten ystävien kautta, mutta heitäkin on alkanut poistua joukostamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilleni oli siunaustilaisuus vaikka ei kirkkoon kuulunut. Pappi keskusteli etukäteen puheesta kanssani. Muistotilaisuutta en järjestänyt Koronan takia. Hautajaisiin tuli vähemmän porukkaa kuin mitä tavallisissa oloissa olisi tullut. Sain toteutettua äitini toiveen, pääsi vanhempiensa ja 2 veljensä viereen. Olen huomannut, että kuolinilmoitusta ei enää automaattisesti laiteta. Ennen se oli melkein "pakollinen" , etenkin ennen 2000-lukua.
Kuolinilmoituksella ei oikeastaan ole mitään merkitystä
Koska kukaan ei enää nykyään lue sanomalehtiä.
Sitäpaitsi se ilmoitus on ihan törkeän kallis.
Moni lukee, mutta ilmoituksen hinta on korkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilleni oli siunaustilaisuus vaikka ei kirkkoon kuulunut. Pappi keskusteli etukäteen puheesta kanssani. Muistotilaisuutta en järjestänyt Koronan takia. Hautajaisiin tuli vähemmän porukkaa kuin mitä tavallisissa oloissa olisi tullut. Sain toteutettua äitini toiveen, pääsi vanhempiensa ja 2 veljensä viereen. Olen huomannut, että kuolinilmoitusta ei enää automaattisesti laiteta. Ennen se oli melkein "pakollinen" , etenkin ennen 2000-lukua.
Kuolinilmoituksella ei oikeastaan ole mitään merkitystä
Itse haluaisin tietää, jos tuntemani sukulainen tai ystävä on kuollut. Ennen heistä sai tiedon jonkun sukulaisen tai yhteisten ystävien kautta, mutta heitäkin on alkanut poistua joukostamme.
Mulle ei edes tule sanomalehtiä enää, mutta vaikka esimerkiksi Hesari tulisikin, niin ei ole niin sanottua, että jonkun sukulaiseni kuolinilmoitus olisi just Hesarissa vaan voisi olla vaikka Aamulehdessä tai Suur-Keuruussa.
Vierailija kirjoitti:
Viimeaikoina lehdissa ollut yllättävän usein näitänsrk:n valitusvirsiä kun siunaavat vainajia joita ei tule saattamaan ketään. Jos en olisi eronnut kirkosta jo aikoja sitten, tekisin sen nyt. Voiko nuo tuon erkaantuneempia olla ihmisten elämästä? Vain heidän näkemyksensä on oikea tapa elää? En tottatosiaan tunne suvaitsemattomampia ihmisiä kuin uskovaiset.
Joskus on ollut uutisia ihmisistä, joiden kuolemasta kukaan tuttu ei ole tiennyt. Yksin asuva ihminen, jolla ei ollut lapsia tai sisaruksia. On ikävä kuulla asiasta stten, kun siunaustilaisuuteen tai hautaan laskemiseen ei enää voi mennä.
Isoin ongelma mielestäni on se, että vainajien (postuumi) ja rippikoulunuorten lakisääteinen uskonnonvapaus ei toteudu silloin, kun läheiset pakottavat omaa vakaumustaan tai tapojaan jopa heidän suullisesti ilmaistun tahtonsa yli.
Tämä on aika tavallista, ikävä kyllä. Lakia tulkitaan lisäksi meillä luterilaisella puolella niin, että pelkkä seurakunnan jäsenyys tai sen puute eivät ilmaise tahtotilaa siunauksen suhteen. Tavallisen papin on tehtävä kuten kirkkoherra ja piispa(t) määräävät.
Ortodokseilla ja roomalaiskatolisilla löytyy selkärankaa pitää omat pyhät toimitukset vain omalle väelle.
Eikä voi vedota erilaisiin sakramentteihin tässä. Meillä annetaan ns vieraanvaraisuusperiaatteen mukaisesti pyhä ehtoollinenkin ihan kenelle tahansa, kuka polvistuu kaiteelle. Voi olla ateisti, kastamaton, eri uskontoon kuuluva, kuka hyvänsä. Kyse ei ole ihmisoikeudesta tai eri tavoin uskovien ihmisen arvosta saari pelastuksesta vaan kristittyjen omasta pyhästä toimituksesta.
Ei-siunaamisen ongelmaa ei juuri ole. Lähes kaikki siunataan. Ja oikea ongelma se on vain silloin, jos seurakuntaan kuuluva vainaja ei saa hänelle kirkkolain mukaan kuuluvaa hautaan siunaamista.
Näitä tuskin usein eteen tulee, koska siunaaminen ei aiheuta omaisille välttämättä ylimääräisiä kustannuksia. Voimme siunata haudalla tai sairaalan kappelissakin, jolloin ei tule edes hauturin kuljetusmaksuja.