Lue keskustelun säännöt.
Mikä typerä (vähäpätöinen) asia on teistä stressaava?
16.01.2026 |
Minä pelkään, että joku kodinkone menee rikki, kun sitä käyttää.
Entä te?
Kommentit (135)
Sen jälkeen kun sain lapsia niin oon pelännyt aina että ne katoaa jossain tai jotain ttällästä
Aivan kauheat pelot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, kun sulla on joku meno kuluvalle päivälle, vaikkapa klo 17. Koko sitä edeltävä aika on käytännössä vain henkistä valmistautumista sitä menoa varten, etkä pysty orientoitumaan tekemään mitään järkevää sitä ennen.
Se, kun seuraavalle päivälle on meno ja olet pessyt hiukset edellispäivänä. Normaalisti kahden, jopa kolmenkin päivän pesuväli on riittävä, mutta toki tuossa tapauksessa ei. Eli joudut käymään sisäisen taistelun, pesetkö tukan toista päivää putkeen, vai toivotko parasta.
Se, kun saavut juhliin ja koko porukka on kokoontunut vaikkapa olohuoneeseen. Niitä on just sen verran vähän, että on kohteliasta käydä tervehtimässä jokainen yksitellen, mutta sen verran paljon, että se halaus/kättelykierros on uuvuttava ajatuksenakin. Ja lähtiessä sama homma. No, onneksi on kaveriporukoita myös joissa kulttuuri tuon osalta on enemmän "moikataan kaikkia yleisesti".
Se, kun tietyn hygieniatason ylläpitäminen edellyttää päivittäisiä/viikottaisia toimia huolimatta siitä kuinka paljon sulla olisi energiaa tai halua niitä suorittaa. Hampaidenpesu rättiväsyneenä just kun olis valmis menee sänkyyn on kyllä yks vittuperkelesaatana-tason hommaa.
Se, kun sulla on niin paljon sisaruksia ja heillä kaikilla useampi lapsi, sekä vanhemmat jotka tykkää järkkäillä ties mitä kissanristiäisiä ja kaiken tän päälle ne sattuu kaikki asumaan pk-seudun ulkopuolella kun ite asut eteläisimmässä osassa Helsinkiä ainoana ilman autoa/ajokorttia. Ei kuukautta ilman kutsua jonnekin kinkereihin! Jatkuva kieltäytyminen stressaa ja ahdistaa, mut jatkuva ravaaminen noissa juhlissa, etenkin kun itsellä ei ole lapsia, stressaa ja ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, ettei meillä ole miehen kanssa seksiä. Kumpikaan ei halua, joten en ymmärrä, miksi se stressaa minua.
Mulla on sama! Miksi se rassaa silti?!?!?!?
Johtuu varmaan siitä, että parisuhteessa 'kuuluu' olla seksiä. Jos ei ole, jokin on muka pielessä.
Me ollaan oltu miehen kanssa yhdessä pian 35 vuotta, ja ollaan molemmat sitä mieltä, että seksitouhut on nyt touhuiltu. Hellyyttä ja rakkautta meillä on silti paljon, ja yhteisiä intressejä ja huumoria.
Jokainen parisuhde elää tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, ettei meillä ole miehen kanssa seksiä. Kumpikaan ei halua, joten en ymmärrä, miksi se stressaa minua.
Mulla on sama! Miksi se rassaa silti?!?!?!?
Johtuu varmaan siitä, että parisuhteessa 'kuuluu' olla seksiä. Jos ei ole, jokin on muka pielessä.
Me ollaan oltu miehen kanssa yhdessä pian 35 vuotta, ja ollaan molemmat sitä mieltä, että seksitouhut on nyt touhuiltu. Hellyyttä ja rakkautta meillä on silti paljon, ja yhteisiä intressejä ja huumoria.
Jokainen parisuhde elää tavallaan.
Ihana kuulla. Se ihme ajatus että sitä on oltava on erittäin vallitseva ja ahdistava.
Vierailija kirjoitti:
Se, kun sulla on joku meno kuluvalle päivälle, vaikkapa klo 17. Koko sitä edeltävä aika on käytännössä vain henkistä valmistautumista sitä menoa varten, etkä pysty orientoitumaan tekemään mitään järkevää sitä ennen.
Se, kun seuraavalle päivälle on meno ja olet pessyt hiukset edellispäivänä. Normaalisti kahden, jopa kolmenkin päivän pesuväli on riittävä, mutta toki tuossa tapauksessa ei. Eli joudut käymään sisäisen taistelun, pesetkö tukan toista päivää putkeen, vai toivotko parasta.
Se, kun saavut juhliin ja koko porukka on kokoontunut vaikkapa olohuoneeseen. Niitä on just sen verran vähän, että on kohteliasta käydä tervehtimässä jokainen yksitellen, mutta sen verran paljon, että se halaus/kättelykierros on uuvuttava ajatuksenakin. Ja lähtiessä sama homma. No, onneksi on kaveriporukoita myös joissa kulttuuri tuon osalta on enemmän "moikataan kaikkia yleisesti".
Se, kun tietyn
Kuivashampoo on pelastus tuohon hius asiaan. Ei tarvii varmuudella liian tiuhaan pestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkkojen alkaminen ja niiden aikana.
Jatkuva stressi ylivuodoista ja vessassa käynneistä.
Yläkerran pikkulapsi joka tömisee ja pomppii.
Joo menee nukkumaan ajoissa jne mutta stressaa ja ärsyttää jatkuva jytinä. Omat lapsetkin ihmettelee että miten yhdestä lapsesta lähtee sellainen meteli, kun ei meillä kukaan vedä mitään norsupolkkaa pitkin asuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurit.
Katson ikkunasta ennenkin lähden että onko ketään sielä, menen kun ei ole muita.
En halua tavata.
Vierailija kirjoitti:
Sen jälkeen kun sain lapsia niin oon pelännyt aina että ne katoaa jossain tai jotain ttällästä
Aivan kauheat pelot.
Tuo ei kyllä ole mikään vähäpätöinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen jälkeen kun sain lapsia niin oon pelännyt aina että ne katoaa jossain tai jotain ttällästä
Aivan kauheat pelot.
Tuo ei kyllä ole mikään vähäpätöinen asia.
Ei ole mutta pelkona liiallinen jos se pilaa ne omatkin lomat jo ja pelkää jotain lapsi kidnappausta koko ajan.
Vaatteiden ostaminen. En ymmärrä miten kukaan voi nauttia shoppailusta. Inhoan yhtä lailla myös nettishoppailua. Oon ihan poikki sen jälkeen kun olen käynyt Kauppila tai selaillut nettiä kun tarvitsen jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaatteiden ostaminen. En ymmärrä miten kukaan voi nauttia shoppailusta. Inhoan yhtä lailla myös nettishoppailua. Oon ihan poikki sen jälkeen kun olen käynyt Kauppila tai selaillut nettiä kun tarvitsen jotain.
Tarjontaa on aivan liikaa siksi vaikeaa
Laivalla yöllä stressaa että se uppoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä pelkään aina autoa ajaessa että ajan jonkin päälle.
Ja sit välillä mietin että ajoinko jonkun päälle enkä huomannut sitä.
Töihin tuleminen tasan sillä minuutilla kun työaika alkaa. Tämä on siis työpaikassani hyvin yleinen ja hyväksytty käytäntö, ja olen itsekin ollut samassa työssä jo vuosia, ja mikään ei estäisi toimimasta samoin. Paitsi oma ajatus siitä, että parempi olla 10-15 minuuttia etuajassa, niin ei ainakaan tule kiire.
Autolla ajaminen suuremmassa kaupungissa saati ulkomailla.
Kampaajalla käynti. On niin etenkehtaista tilata aika ja lähteä istumaan. Yritän kaikin keinoin välttää, leikkaan itse tai suostuttelen miehen leikkaamaan, mutta lopulta on pakko mennä kun alkaa näyttää kassi-almalta.
Roskien vieminen ja pyörän laittaminen talvivarastoon. Ei olisi iso homma poistua kämpiltä hoitamaan nuo, mutta kynnys on jostain syystä kauhean suuri.
Gynekologinen käynti. Ai kauhea.
Mulla on sama! Miksi se rassaa silti?!?!?!?