Uskontokeskustelu palstalla
Miksi uskonnosta keskusteleminen on kielletty palstalla? Ja puhun nyt ihan ev.lut kristinuskoon liittyvistä teemoista, joiden pitäisi olla suht tuttuja ja turvallisia suomalaisille. Mutta sen verran kiistanalaisia tuntuvat olevan, että kerta toisensa jälkeen täällä poistetaan alta aikayksikön monikin mielenkiintoinen uskontoon liittyvä aloitus. Ihan äskettäin t a i v a s t a käsittelevä aihe poistui suht vikkelään vain parinkymmenen (jos sitäkään) kommentin jälkeen.
En nähnyt YHTÄKÄÄN solvaavaa viestiä. Mutta jokin jotakuta ärsytti taas. Epäilen, että kyseessä oli henkilö, jota ärsytti kovasti kommenttini, että erään keskustelijan edesmennyt ateisti-isä olisi taivaassa (eikä helvetissä), mikäli hänellä olisi eläessään ollut lähimmäisiään rakastava sydän. Eli että se riittäisi. Että ei tarvitsi olla mikään julkikristitty eikä varsinkaan ulkokullattu kristitty.
Jotakuta ärsyttää siis, että joku pääsee taivaaseen vain rakkauden siivin, kun hän itse, kylmäsydäminen on sentään maksanut kirjollisveroa koko ikänsä ja käynyt näyttäytymässä seurakunnan kekkereissä.
Mutta asiaan. Kertokaa, miksi palstalla ei sallita uskontokeskusteluja, vaikka olisivat asiallisiakin. Eihän voi olla niin, että joku, jonka maailmankuvaa vastaan keskustelu sotii, käyttää valtaansa ja klikkaa hienot puheenvuorot ja hyvssä hengessä käydyn keskustelun taivaan tuuliin.
Taivaan tuuliin... Ok, jatketaan taivaassa keskustelua kanssakeskustelijat :). Taivaassa ei ole sensuuria.
Kommentit (497)
Vierailija kirjoitti:
Jumalaa tuskin on olemassa. Turhaan hukkaatte aikaanne joutavuuteen.
Minä tiedän, että on.
Vierailija kirjoitti:
"Onnea matkaan."
Yksi asia maailmassa ei muutu: kun uskovainen ei keksi mitään täysijärkistä sanottavaa, hän siirtyy suoraan pelotteluun ja uhkailuun. Mikä murheellisinta, hän tekee sen ymmärtämättä, että kristinuskon epätotuudesta vakuuttunut ei koe tuomiota ajatellessaan yhtään sen enempää pelkoa tai edes epämukavuutta kuin kristitty kokee ajatellessaan muiden uskontojen tuomioita. Eiväthän ne ole totta, miksi pelkäisit jotain mikä ei ole totta?
Tosiasiassa uhkailu ja pelottelu ajaa vain kauemmas pois, koska se herättää ajatuksen, että olen niin vankasti oikealla tiellä, että tällä uskonnolla elämänsä täyttävät eivät keksi ensimmäistäkään täysijärkistä vastalausetta.
Mitä ajattelet saavuttavasi kommentillasi uskovien keskuudessa? Entä niiden jotka etsivät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalaa tuskin on olemassa. Turhaan hukkaatte aikaanne joutavuuteen.
Minä tiedän, että on.
Sana tiedän tarkoittaa vissiin siellä teidän hihhulipiireissä ihan toista mitä yleisessä suomenkielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalaa tuskin on olemassa. Turhaan hukkaatte aikaanne joutavuuteen.
Minä tiedän, että on.
Luulevaiset luulee. Et sinä oikeasti tiedä yhtään mitään. Kunhan luulet tietäväsi. Tuskin edes aidosti uskot tietäväsi. Valehtelet tietäväsi vaikka ymmärrät ihan hyvin, ettet voi varmuudella tietää yhtään mitään mistään yliluonnollisista jumalista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalaa tuskin on olemassa. Turhaan hukkaatte aikaanne joutavuuteen.
Minä tiedän, että on.Sana tiedän tarkoittaa vissiin siellä teidän hihhulipiireissä ihan toista mitä yleisessä suomenkielessä.
En ole missään hihhulipiireissä. En ole osallistunut minkään uskonnollisen yhteisön toimintaan muuten kuin siten, että minut on kastettu, olen käynyt rippikoulun ja olen osallistunut koulun ev.lut.uskonnonopetukseen. En sekoita tietämistä ja uskomista.
Hihhulit jatkaa palstalla jokapäiväistä käännytystyötään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalaa tuskin on olemassa. Turhaan hukkaatte aikaanne joutavuuteen.
Minä tiedän, että on.Luulevaiset luulee. Et sinä oikeasti tiedä yhtään mitään. Kunhan luulet tietäväsi. Tuskin edes aidosti uskot tietäväsi. Valehtelet tietäväsi vaikka ymmärrät ihan hyvin, ettet voi varmuudella tietää yhtään mitään mistään yliluonnollisista jumalista.
Minä en luule tietäväni, vaan minä tiedän. En myöskään usko tai valehtele tietäväni, vaan minä tiedän. Olin ennen agnostikko, mutta nykyään olen kai sitten gnostikko (en tiedä, miten te ymmärrätte tuon gnostikko-termin, mutta tarkoitan sitä, että minä tiedän, että Jumala on olemassa ja että Jeesus on Jumalan Poika).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalaa tuskin on olemassa. Turhaan hukkaatte aikaanne joutavuuteen.
Minä tiedän, että on.Luulevaiset luulee. Et sinä oikeasti tiedä yhtään mitään. Kunhan luulet tietäväsi. Tuskin edes aidosti uskot tietäväsi. Valehtelet tietäväsi vaikka ymmärrät ihan hyvin, ettet voi varmuudella tietää yhtään mitään mistään yliluonnollisista jumalista.
Minä en luule tietäväni, vaan minä tiedän. En myöskään usko tai valehtele tietäväni, vaan minä tiedän. Olin ennen agnostikko, mutta nykyään olen kai sitten gnostikko (en tiedä, miten te ymmärrätte tuon gnostikko-termin, mutta tarkoitan sitä, että minä tiedän, että Jumala on olemassa ja että Jeesus on Jumalan Poika).
Miten voit tietää?
Jos oikeasti voisit niin se olisi ihmiskunnan historian suurin uutinen. Koska uskonnoista voitaisiin luopua kokonaan. Ei olisi enää uskomista vaan olisi tietämistä. Samoin valtaosa maailman ihmisistä joutuisi hylkäämään oman uskonsa ja kääntymään kristityksi.
Jostain kumman syystä minusta vain tuntuu, että puhut paskaa.
Miten voit tietää?
Jos oikeasti voisit niin se olisi ihmiskunnan historian suurin uutinen. Koska uskonnoista voitaisiin luopua kokonaan. Ei olisi enää uskomista vaan olisi tietämistä. Samoin valtaosa maailman ihmisistä joutuisi hylkäämään oman uskonsa ja kääntymään kristityksi.
Jostain kumman syystä minusta vain tuntuu, että puhut paskaa.
On se mahdollista eikä se ole mikään ihmiskunnan suurin uutinen. Olet tainnut kasvaa tynnyrissä, jos luulet niin. Ihmiskunnassa on aina ollut sellaisia ihmisiä, jotka väittävät tietävänsä. Jotkut heistä ovat oikeasti tienneet ja jotkut eivät. Tavallisen ihmisen on lähes mahdotonta arvioida sitä, kuka todella tietää ja kuka ei. Ne muut, jotka ovat tienneet, ovat sinusta varmaan jotain hihhuleita tai sekopäitä. Saat asian selville, jos onnistut noudattamaan Jumalan tahtoa. Muussa tapauksessa joudut elämään epätietoisuudessa. Mutta ei se, että minä tiedän, saa aikaan sitä, että sinä tietäisit. Kuten huomaat, sinusta tuntuu siltä, että minä puhun paskaa.
Raamatusta:
16Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt. 17Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani. 18Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä
Tuolla arkistossa on pari kolmekin hyvää ketjua, joissa keskustelua voi jatkaa. Ymmärrän kyllä että keskusteluja poistetaan kun aina tulee uusi ja joku pässi sinne sitten tulee meuhkaamaan omiaan. Eikö vanhassa ketjussa voi jatkaa uudella alaotsikolla?
Jos näen että ketjuja on jatkettu, niin varmasti jossain kohtaa tuleen mukaan.
"Eri
En kirjoittanut tuota kommenttia, johon vastasit, mutta oletan kysymyksesi olevan esitetty minulle, koska minä olen väittänyt tietäväni. Minä en usko, joten ei ole mielekästä vastata siihen, mikä on uskomukseni oikeutus. Minä tiedän, koska minulla minulla on oikeaa tietoa, jonka olen ansainnut ja saanut Jumalan armosta. "
Myös edellinen väitti tietävänsä, joten kysymys ei ollut sinulle. Mutta ei se mitään.
Tieto on uskon erityistapaus. Jos ajatellaan venn-diagrammia, jossa meillä on ympyrä "uskomukset", niin ympyrä "tiedot" on pienempi ympyrä kokonaisuudessaan tuon sisällä. Uskominen tässä merkityksessä on todeksi hyväksymistä. Tietäminen taas on todeksi hyväksymistä siten, että todeksi hyväksytty väite on tosi ja hyväksymiselle on riittävät perusteet eli oikeutus.
Tätä keskustelua hankaloittaa se, että suomen kielessä ei ole englannin "belief" ja "faith" erottelua. Väitteesi "en usko, vaan tiedän" voi olla mielekäs suhteessa uskoon merkityksessä "faith", mutta suhteessa tuohon toiseen merkitykseen väitteesi kuuluu, "en usko, että Jumala on, vaan uskon, että Jumala on ja uskomukseni on tosi ja oikeutettu". Kirjaimellisesti väität loogista ristiriitaa mallia "a ja ei-a" todeksi.
Jos tiedät, että Jumala on, sinulla on tiedon määritelmän nojalla välttämättä oltava oikeutus sille, että hyväksyt väitteen "Jumala on" todeksi. Mikä tämä oikeutus on?
Vierailija kirjoitti:
Tuolla arkistossa on pari kolmekin hyvää ketjua, joissa keskustelua voi jatkaa. Ymmärrän kyllä että keskusteluja poistetaan kun aina tulee uusi ja joku pässi sinne sitten tulee meuhkaamaan omiaan. Eikö vanhassa ketjussa voi jatkaa uudella alaotsikolla?
Jos näen että ketjuja on jatkettu, niin varmasti jossain kohtaa tuleen mukaan.
Olen samaa mieltä, on paljon hyviä vanhoja ketjuja joissa tulisi saada keskustella rauhassa liittyen aiheeseen.
"Mitä ajattelet saavuttavasi kommentillasi uskovien keskuudessa? Entä niiden jotka etsivät?"
En usko saavuttavani uskovien keskuudessa juuri mitään. Omien käsityksien kriittinen tarkastelu tai muuttaminen on korkean kynnyksen takana. Kun käsityksiin on ideologinen sidonnaisuus, on kynnys vielä korkeampi. Kun ideologinen sidonnaisuus on nimenomaisesti uskonnollinen, se on vielä tuostakin korkeampi.
Mitä taas toivoisin saavuttavani on se, että uskovaiset hahmottaisivat, että pelotteluun siirtymisen funktio täysijärkisten vastaväitteiden loppuessa on vähintään osittain oman kognitiivisen dissonanssin tyynnyttäminen - itsen vakuuttelu siitä, että minulla ei ehkä ole mitään syytä ajatella vastapuolen olevan väitteissään väärässä, mutta hän joutuu lopulta helvettiin, se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa.
"Etsijöiden" toivon joka tilanteessa arvioivan kaikkia argumentteja mahdollisimman objektiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla arkistossa on pari kolmekin hyvää ketjua, joissa keskustelua voi jatkaa. Ymmärrän kyllä että keskusteluja poistetaan kun aina tulee uusi ja joku pässi sinne sitten tulee meuhkaamaan omiaan. Eikö vanhassa ketjussa voi jatkaa uudella alaotsikolla?
Jos näen että ketjuja on jatkettu, niin varmasti jossain kohtaa tuleen mukaan.
Jos tarkoitat minua, niin pässiksi kutsuminen ei saa minua lähtemään, tiedoksi vain.
Vierailija kirjoitti:
"Eri
En kirjoittanut tuota kommenttia, johon vastasit, mutta oletan kysymyksesi olevan esitetty minulle, koska minä olen väittänyt tietäväni. Minä en usko, joten ei ole mielekästä vastata siihen, mikä on uskomukseni oikeutus. Minä tiedän, koska minulla minulla on oikeaa tietoa, jonka olen ansainnut ja saanut Jumalan armosta. "Myös edellinen väitti tietävänsä, joten kysymys ei ollut sinulle. Mutta ei se mitään.
Tieto on uskon erityistapaus. Jos ajatellaan venn-diagrammia, jossa meillä on ympyrä "uskomukset", niin ympyrä "tiedot" on pienempi ympyrä kokonaisuudessaan tuon sisällä. Uskominen tässä merkityksessä on todeksi hyväksymistä. Tietäminen taas on todeksi hyväksymistä siten, että todeksi hyväksytty väite on tosi ja hyväksymiselle on riittävät perusteet eli oikeutus.
Tätä keskustelua hankaloittaa se, että suomen kielessä ei ole englannin "belief" ja "faith" erottelua. Väitteesi "en usko, vaan tiedän" voi olla
Monet väittävät tietävänsä. Ei minulle ole merkitystä sillä, oliko kysymys osoitettu minulle vai ei. Käytin kysymystäsi vain siihen, että selvensin omaa tilannettani. Tuo, mistä sinä puhut tietona, on tavallista tietoa. Minulla on oikeaa tietoa, eikä se liity tuohon mitenkään. Tuo oikeutus-asia ei koske oikeaa tietoa. Oikea tieto ei ole uskon erityistapaus, vaan täysin eri asia. Oikea tieto on logiikan tuolla puolen. Minulla ei ole välttämättä oltava mitään.
"Monet väittävät tietävänsä. Ei minulle ole merkitystä sillä, oliko kysymys osoitettu minulle vai ei. Käytin kysymystäsi vain siihen, että selvensin omaa tilannettani. Tuo, mistä sinä puhut tietona, on tavallista tietoa. Minulla on oikeaa tietoa, eikä se liity tuohon mitenkään. Tuo oikeutus-asia ei koske oikeaa tietoa. Oikea tieto ei ole uskon erityistapaus, vaan täysin eri asia. Oikea tieto on logiikan tuolla puolen. Minulla ei ole välttämättä oltava mitään."
Sinä itse kirjoitit, että "oletan kysymyksesi olevan suunnattu minulle".
Onko siis niin, että sinä tiedät, että Jumala on ja sinä et hyväksy todeksi väitettä, että Jumala on?
Vierailija kirjoitti:
"Monet väittävät tietävänsä. Ei minulle ole merkitystä sillä, oliko kysymys osoitettu minulle vai ei. Käytin kysymystäsi vain siihen, että selvensin omaa tilannettani. Tuo, mistä sinä puhut tietona, on tavallista tietoa. Minulla on oikeaa tietoa, eikä se liity tuohon mitenkään. Tuo oikeutus-asia ei koske oikeaa tietoa. Oikea tieto ei ole uskon erityistapaus, vaan täysin eri asia. Oikea tieto on logiikan tuolla puolen. Minulla ei ole välttämättä oltava mitään."
Sinä itse kirjoitit, että "oletan kysymyksesi olevan suunnattu minulle".
Onko siis niin, että sinä tiedät, että Jumala on ja sinä et hyväksy todeksi väitettä, että Jumala on?
Mitä sitten? Voinhan kirjoittaa noin, vaikka olen välinpitämätön sen suhteen, onko kysymys suunnattu minulle vai ei. (Siis näin: en tiedä, oliko kysymys suunnattu minulle vai ei, enkä välitä siitä, mutta valitsen nyt olettaa sen olevan, jotta voin vastata siihen.)
Minä tiedän, että Jumala on olemassa. Mitä tarkoitat väitteen todeksi hyväksymisellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Uhkailu ja pelottelu on varoittamista.
Me uskovat tiedämme, että Jumala ja saatana ovat olemassa.
Pelkäämme, että ihmiset valitsevat ikuisuusseurakseen väärän.
Emme me uskovat huviksemme varoita, mukavampihan se olisi aina puhua vain pehmeitä. "
Ette tietenkään. Mutta te yritätte puhua täysijärkisiä sanoja, ja siirrytte pelotteluun siinä vaiheessa, kun täysijärkiset sanat loppuvat. Vähän kuten eräs ateisti tapaa sanoa: tarjoatte uskoa (faith) todisteeksi, koska teillä ei ole oikeita todisteita. Kukaan ei milloinkaan tarjoa pelkkää uskoa, jos kykenee tarjoamaan oikeita todisteita.
Tieto on uskomus, joka on tosi ja oikeutettu (=perusteltu, sen puolesta on riittävä todistusaineisto tmv). Mikä on sinun uskomuksesi "Jumala ja saatana ovat olemassa" oikeutus, jos se kerran on tietoa?
Eri
En kirjoittanut tuota kommenttia, joho
Minä, MInä ja Minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalaa tuskin on olemassa. Turhaan hukkaatte aikaanne joutavuuteen.
Minä tiedän, että on.
Se tieto riittäköön sinulle.
Eri
En kirjoittanut tuota kommenttia, johon vastasit, mutta oletan kysymyksesi olevan esitetty minulle, koska minä olen väittänyt tietäväni. Minä en usko, joten ei ole mielekästä vastata siihen, mikä on uskomukseni oikeutus. Minä tiedän, koska minulla minulla on oikeaa tietoa, jonka olen ansainnut ja saanut Jumalan armosta.