Opiskelu - elämäni suurin virhe
Biokemian opiskelu oli elämäni suurin virhe. Opiskelemaan oli melko helppoa päästä, ja opiskelu oli mielekästä ja yhteishenki oli hyvä fuksivuotena. Fuksivuosi olikin opiskeluajan ainoa valopilkku. Tulevaisuus oli valoisa ja ura auki. Opettajat lupailivat meille suuria, mutta ne osoittautuivat valheiksi.
Mitä pidemmälle opintoja edettiin, niin sitä ahdistavammaksi koko opiskelu muuttui. Opinnot muuttuivat paljon stressaavammaksi kun tajusi, että alan työpaikkoja on oikeastaan todella vähän siihen nähden kuinka paljon meitä koulutetaan.
Kesätyöhauissa en koskaan päässyt ensimmäistä haastattelukierrosta pidemmälle. Keskiarvoni on 4,1, ja hylkäyskirjeissä mainittiin aina, että olit hyvä ja motivoitunut ehdokas, mutta valintamme ei kohdistunut teihin. Liian vähän työkokemusta.
Nyt olen maisterin papereita vaille valmis biokemisti, ja ainoa työkokemus kaikesta vaivannäöstä huolimatta on kurssiassistentin ja jouluapulaisen työt kaupassa. Velkaa tutkinnosta on noin 20 000 €.
Olotilaanihelpottaa vähän se, että todella monet kurssitoverini ovat samassa jamassa. Harva on saanut alan töitä, suurin osa alityöllistettyjä sekä joillekin tohtorikoulutus oli ns. varaventtiili, kun maisterintutkinnolla ei töitä löytynyt.
Pitää varmaan keväällä hakea lähihoitajaksi.
Luonnontieteistä kiinnostuneille vinkki: Hakekaa lääkikseen, pitäkää vaikka muutama välivuosi.
Kommentit (49)
Ymmärrän miksi sinua kismittää, ei kaikki nyt varmasti voi olla kuitenkaan hukkaan heitettyä? Me kaikki ihmiset teemme valintoja, jotka ei aina osu maaliinsa. Opiskeluhan kehittää ihmistä monilla eri tavoilla. Kyky johonkin tiettyyn ammattiin on niistä vain yksi.
Eikös sanomalehdessä joku ekonomi sanonut, että nykytilanteessa kun mikään ala ei ole työllistymisen kannalta "varma", kannattaa lähtökohtaisesti opiskella sitä, mikä kiinnostaa.
Humanisteilla ja yhteiskuntatieteilijöillä lienee tällä hetkellä paremmat oltavat kuin monilla muilla, suhteessa, heillä kun on AINA ollut tuo sama tilanne ja huoli ja stressi työllistymisen suhteen. Ehkä niihin on mennyt jo lähtökohtaisesti nuoria, tai vanhempiakin ihmisiä, joilla on se kuuluisa parempi resilienssi sekä kyky sietää epävarmuutta. Voi myös sekin auttaa, että tekee valinnan sen mukaan, mikä aidosti itseä kiinnostaa - jo opiskeluaikana. Se parantaa kummasti elämänlaatua kun saa oppia asioita, joita haluaa oppia, ja saa viettää päivät ja illat ihmisten kanssa, jotka jakavat tuon innostuksen.
Siksikö on humppalaisia ja valtsikkalaisia aina haukuttu? Kun he ovat osanneet nauttia opinnoistaan?
Ap, jos et ollut kiinnostunut opinnoistasi ja sen vuoksi on ollut vaikeaa, niin sitten kannattaa yrittää etsiä itselle uusi ura. Jos taas olit, niin palauta mieleesi ne syyt, miksi ala kiinnosti, ja rakenna uutta ajattelua sen varaan. Sekä sivuaineiden, eli missä ovat erityisosaamisesi ja mitä voisit tarjota työnantajalle.
Tsemppiä! Löydät kyllä paikkasi ja työnkin vielä.
Tässä Paskastaniassa ei enää mikään kannata. Lainapainoitteinen opiskelu nyt viimeiseksi.
Nykyään tuntuu olevan ihan yleistä, että harjoittelupaikkaan vaaditaan työkokemusta.
Mä suosittelin kanssa lääkkistä tai hammaslääkkistä. Opinnot voit rahoittaa työskentelemällä henkilökohtaisena avustajana. Jos lähihoitajaksi meinaat, niin hanki oppisopimuspaikka.
Vierailija kirjoitti:
Eikös sanomalehdessä joku ekonomi sanonut, että nykytilanteessa kun mikään ala ei ole työllistymisen kannalta "varma", kannattaa lähtökohtaisesti opiskella sitä, mikä kiinnostaa.
Humanisteilla ja yhteiskuntatieteilijöillä lienee tällä hetkellä paremmat oltavat kuin monilla muilla, suhteessa, heillä kun on AINA ollut tuo sama tilanne ja huoli ja stressi työllistymisen suhteen. Ehkä niihin on mennyt jo lähtökohtaisesti nuoria, tai vanhempiakin ihmisiä, joilla on se kuuluisa parempi resilienssi sekä kyky sietää epävarmuutta. Voi myös sekin auttaa, että tekee valinnan sen mukaan, mikä aidosti itseä kiinnostaa - jo opiskeluaikana. Se parantaa kummasti elämänlaatua kun saa oppia asioita, joita haluaa oppia, ja saa viettää päivät ja illat ihmisten kanssa, jotka jakavat tuon innostuksen.
Siksikö on humppalaisia ja valtsikkalaisia aina haukuttu? Kun he ovat osanneet nauttia opinnoistaan?
Ap, jos et ollut kiinnostunut opi
Jos ei ole saanut työkokemusta opiskelujen aikana niin tulevaisuus näyttää ikävä kyllä heikolta.
Vierailija kirjoitti:
Ei opiskelu koskaan turhaa ole, työllisyystilanne varmasti paranee muutaman vuoden päästä.
Mitä ovat ne tulevat työpaikat Suomessa? Koko ajan tekoäly vie lisää työpaikkoja ja suorittavaa työtä tekemään roudataan ulkomailta porukkaa.
Jos yhtään lohduttaa, niin biokemian tilalle voi vaihtaa melkein minkä tahansa ja tilanne sama: töitä ei vain ole!
Vierailija kirjoitti:
Aina voi luovuttaa tai sitten voi hankkia sitä kokemusta. Aloita vähän alempaa ihan noin vinkiksi vaan. Älä heti hae asiantuntijan paikkaa.
Eikös ne alemmat entry level yms. työt teetetä nykyään opiskelijoilla harjoittelijapalkalla tai jopa ilmaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Onko ap mahdollista työllistyä ulkomaille?
Kannattaa ehdottomasti lähteä ulkomaille. Molemmat jälkikasvuni muuttivat jo, eivätkä aio palata suomeen. Ulkomailla on parempi tulevaisuus kuin täällä.
Vierailija kirjoitti:
Hae ap opiskelemaan mieluummin bioanalyytikoksi. Niillä riittää töitä, ja koulutuksesi voit hyödyntää. Sitten teet vielä työn ohessa opettajan opinnot, eli ylemmän AMK:n ja opettajan opinnot---> saat töitä.
Ei ole tällä hetkellä töitä myöskään vastavalmistuneille bioanalyytikoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sä aloittaja välttistä lähärinä saa töitä. Nyt irtisanotaan todella paljon niitäkin. Lääkikseen vaan, vaikka sitten hammaslääkäriksi.
Hammaslääkäreilläkään ei mene nyt hyvin. Ehkei lääkäreilläkään tulevaisuudessa, kun koulutusapaikkoja on lisätty niin paljon ja ulkomailla opiskelevat palaavat Suomeen.
Hyvin on hammaslääkärinä töitä riittänyt. Siis todella hyvin.
Ei ole ainakaan minulla. T. Viime vuonna valmistunut hammalääkäri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sä aloittaja välttistä lähärinä saa töitä. Nyt irtisanotaan todella paljon niitäkin. Lääkikseen vaan, vaikka sitten hammaslääkäriksi.
Hammaslääkäreilläkään ei mene nyt hyvin. Ehkei lääkäreilläkään tulevaisuudessa, kun koulutusapaikkoja on lisätty niin paljon ja ulkomailla opiskelevat palaavat Suomeen.
Lääkäreille suurin uhka taitaa olla se, että ihmiset jätetään hoitamatta. Ei kaikilla ole varaa hoidattaa itseään yksityisellä, he eivät siis saa joko ollenkaan hoitoa tai sitten tulee taas pimeitä puoskareita. Ah, mikä ihana taantumuksen aika!
Opiskelin vähän aikaa toista bio-alkuista tutkintoa 2012-2013, mutta tajusin melko pian, ettei töitä ole ja jätin opinnot kesken. Seuraan kuitenkin ig:ssä edelleen tuon opintoryhmän tiliä, ja ihmettelen kyllä sitä suurta määrää opiskelijoita edelleen. Kun ei niitä töitä tosiaan ole. Aivan sairasta ylikouluttaa nuoria, jotka valmistuvat hirveät lainat niskassaan kortistoon. Tehkää nyt äkkiä joku jotain, vähentäkää niitä aloituspaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sä aloittaja välttistä lähärinä saa töitä. Nyt irtisanotaan todella paljon niitäkin. Lääkikseen vaan, vaikka sitten hammaslääkäriksi.
Hammaslääkäreilläkään ei mene nyt hyvin. Ehkei lääkäreilläkään tulevaisuudessa, kun koulutusapaikkoja on lisätty niin paljon ja ulkomailla opiskelevat palaavat Suomeen.
Lääkäreille suurin uhka taitaa olla se, että ihmiset jätetään hoitamatta. Ei kaikilla ole varaa hoidattaa itseään yksityisellä, he eivät siis saa joko ollenkaan hoitoa tai sitten tulee taas pimeitä puoskareita. Ah, mikä ihana taantumuksen aika!
Tämä taitaa jo näkyä psykoterapeuteilla: ihmisillä ei ole varaa maksaa tarvitsemaansa hoitoa (ei varaa omavastuuosuuteen tai ei saa yhtään mitään korvausta, koska säästöt, hyvinvointialueet eivät enää järjestä edes lakisääteistä psykoterapiaa, koska säästöt). Tarve olisi, mutta ei maksajaa. Sama kyllä monessa muussakin, kuten vanhusten palveluissa. Lääkäreitäkin tarvitaan, mutta onko kohta maksajaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap mahdollista työllistyä ulkomaille?
Kannattaa ehdottomasti lähteä ulkomaille. Molemmat jälkikasvuni muuttivat jo, eivätkä aio palata suomeen. Ulkomailla on parempi tulevaisuus kuin täällä.
Tämä. Itsekin lähtisin, jos olisin nuori ja terve.
Kiitos ap kun kerroit kokemuksistasi. On tärkeää jakaa tällaista tietoa, josta usein meidän työkeskeisessä kulttuurissamme vaietaan. Muista että aina on toivoa. Nyt vain täytyy löytää joku uusi suunta omannäköiseen elämään. Olet tärkeä.