Opiskelu - elämäni suurin virhe
Biokemian opiskelu oli elämäni suurin virhe. Opiskelemaan oli melko helppoa päästä, ja opiskelu oli mielekästä ja yhteishenki oli hyvä fuksivuotena. Fuksivuosi olikin opiskeluajan ainoa valopilkku. Tulevaisuus oli valoisa ja ura auki. Opettajat lupailivat meille suuria, mutta ne osoittautuivat valheiksi.
Mitä pidemmälle opintoja edettiin, niin sitä ahdistavammaksi koko opiskelu muuttui. Opinnot muuttuivat paljon stressaavammaksi kun tajusi, että alan työpaikkoja on oikeastaan todella vähän siihen nähden kuinka paljon meitä koulutetaan.
Kesätyöhauissa en koskaan päässyt ensimmäistä haastattelukierrosta pidemmälle. Keskiarvoni on 4,1, ja hylkäyskirjeissä mainittiin aina, että olit hyvä ja motivoitunut ehdokas, mutta valintamme ei kohdistunut teihin. Liian vähän työkokemusta.
Nyt olen maisterin papereita vaille valmis biokemisti, ja ainoa työkokemus kaikesta vaivannäöstä huolimatta on kurssiassistentin ja jouluapulaisen työt kaupassa. Velkaa tutkinnosta on noin 20 000 €.
Olotilaanihelpottaa vähän se, että todella monet kurssitoverini ovat samassa jamassa. Harva on saanut alan töitä, suurin osa alityöllistettyjä sekä joillekin tohtorikoulutus oli ns. varaventtiili, kun maisterintutkinnolla ei töitä löytynyt.
Pitää varmaan keväällä hakea lähihoitajaksi.
Luonnontieteistä kiinnostuneille vinkki: Hakekaa lääkikseen, pitäkää vaikka muutama välivuosi.
Kommentit (104)
Juu, tuo väikkärin vääntäminen on sellaista akateemista teatteria, muka hienoa mutta totuus on, että töitä ei ole sen enempää kuin niille maistereillekaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei opiskelu koskaan turhaa ole, työllisyystilanne varmasti paranee muutaman vuoden päästä.
Näin minäkin aikoinaan ajattelin, mutta fakta on, että tutkinto vanhenee. Ilman kyseisestä alasta kertynyttä työkokemusta tutkintoni osoittautui vanhentuneeksi. Opintovelkani ei ikävä kyllä näytä vanhenevan, vaan maksettava on - täysin turhasta.
-sivusta, ei AP
Vierailija kirjoitti:
Juu, tuo väikkärin vääntäminen on sellaista akateemista teatteria, muka hienoa mutta totuus on, että töitä ei ole sen enempää kuin niille maistereillekaan.
Osaaminen karttuu siinäkin, palkka juoksee (ellei ole stipendiorja) ja kontakteja syntyy. Mutta jos ei ole valmis näkemään vaivaa uransa eteen, niin kannattaa hakeutua korkeintaan tarkasti määriteltyihiin koulutuksiin kuten lääkäri, pappi, lakimies tai opettaja. Joppa dippainssit joutuvat säätämään ja kauppaamaan itseään.
Vierailija kirjoitti:
Et sä aloittaja välttistä lähärinä saa töitä. Nyt irtisanotaan todella paljon niitäkin. Lääkikseen vaan, vaikka sitten hammaslääkäriksi.
Kaikki lähäriksi nyt, paikkoja avoinna pilvin pimein!! 😠
Itse hain lääkikseen osaksi just hyvän työllisyystilanteen vuoksi ja voin suositella. Ei tarvi stressata onko töitä, ja työpaikoissa on valinnanvaraa ja voi tehdä monenlaista vaikka yhtä aikaa, tai olla tekemättä. Miten haluaa.
Vaikka tässäkin alassa on huonot puolensa jotka ei kaikkia ainakaan etukäteen voinut tietää, niin en mä mitään muutakaan alaa näin monella hyvällä puolella varustettuna tietäisi, mihin haluaisin kouluttautua. Olen jo erikoistunutkin.
Ap:lle kovasti tsemppiä!!! Hae sinne lääkikseen, et häviä mitään ja sulla on jo hyvä yo-pohjakin sille!
Vierailija kirjoitti:
Juu, tuo väikkärin vääntäminen on sellaista akateemista teatteria, muka hienoa mutta totuus on, että töitä ei ole sen enempää kuin niille maistereillekaan.
Jos väikkäristä maksetaan palkkaa, niin onhan se järkevämpää kuin olla työttömänä. Toki sen jälkeen on uudelleen saman ongelman edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, tuo väikkärin vääntäminen on sellaista akateemista teatteria, muka hienoa mutta totuus on, että töitä ei ole sen enempää kuin niille maistereillekaan.
Osaaminen karttuu siinäkin, palkka juoksee (ellei ole stipendiorja) ja kontakteja syntyy. Mutta jos ei ole valmis näkemään vaivaa uransa eteen, niin kannattaa hakeutua korkeintaan tarkasti määriteltyihiin koulutuksiin kuten lääkäri, pappi, lakimies tai opettaja. Joppa dippainssit joutuvat säätämään ja kauppaamaan itseään.
Osaaminen toki karttuu, mutta ei se lämmitä kun ei niitä töitä ole yliopiston ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, tuo väikkärin vääntäminen on sellaista akateemista teatteria, muka hienoa mutta totuus on, että töitä ei ole sen enempää kuin niille maistereillekaan.
Jos väikkäristä maksetaan palkkaa, niin onhan se järkevämpää kuin olla työttömänä. Toki sen jälkeen on uudelleen saman ongelman edessä.
No sitähän mä tolla teatterilla tarkoitin. Siinä voi näytellä hetken, että olisi töitä mutta kun väikkärin valmiiksi saat niin olet työtön.
Kokoatte kasaan biokemistejä ja pari ekonomia ja sitten vaan yritystä pystyyn?
Valtiotieteitä opiskelleena olen aikalailla samassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko ap mahdollista työllistyä ulkomaille?
Ei, koska ei ole oikeaa osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Kokoatte kasaan biokemistejä ja pari ekonomia ja sitten vaan yritystä pystyyn?
Ja mikä oli se liikeidea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoatte kasaan biokemistejä ja pari ekonomia ja sitten vaan yritystä pystyyn?
Ja mikä oli se liikeidea?
Varmaan alaa opiskelevat osaavat sellaisen kehitellä. Innovoitavaa biokemian alalla riittää! Ekonomilta sitten kaupallista osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, tuo väikkärin vääntäminen on sellaista akateemista teatteria, muka hienoa mutta totuus on, että töitä ei ole sen enempää kuin niille maistereillekaan.
Osaaminen karttuu siinäkin, palkka juoksee (ellei ole stipendiorja) ja kontakteja syntyy. Mutta jos ei ole valmis näkemään vaivaa uransa eteen, niin kannattaa hakeutua korkeintaan tarkasti määriteltyihiin koulutuksiin kuten lääkäri, pappi, lakimies tai opettaja. Joppa dippainssit joutuvat säätämään ja kauppaamaan itseään.
Osaaminen toki karttuu, mutta ei se lämmitä kun ei niitä töitä ole yliopiston ulkopuolella.
Et sinä tarvitse välttämättä kuin yhden paikan. Mutta jos luovutat ennen aikojasi, niin varmistat ettet saa sitä yhtäkään. Sitä on helppoa ajautua illuusioon kuinka itsellä on niin vaikeaa ja muiden elämä on helppoa ja suoraviivaista nousukiitoa.
Tätä asiaa puolustelevat varmasti vain ne, jotka itse opettavat alan opiskelijoita. Jos aloituspaikkoja vähennetään, menee heiltäkin työt.
Vierailija kirjoitti:
Tätä asiaa puolustelevat varmasti vain ne, jotka itse opettavat alan opiskelijoita. Jos aloituspaikkoja vähennetään, menee heiltäkin työt.
Ei, vaan ap:n tuntemukset ovat monelle hyvin tuttuja. joiden elämä on lopulta järjestynyt parhain päin. Jos tuollaiset nollat kuin Halla-Aho ja Purra voivat menestyä, mikset sinä voisi?
Ei sellaisella alalla voi menestyä, jolla ei ole töitä, se on kylmä fakta.
Vierailija kirjoitti:
Hae ap opiskelemaan mieluummin bioanalyytikoksi. Niillä riittää töitä, ja koulutuksesi voit hyödyntää. Sitten teet vielä työn ohessa opettajan opinnot, eli ylemmän AMK:n ja opettajan opinnot---> saat töitä.
Ensikertalaiskiintiön takia opiskelupaikkoja on vain kaksi ei-enskoille. Ehdotuksessa ei sinänsä ole mitään vikaa, käytännössä toteuttamiseen en on mahdotonta. Ainakin Metropolissa.
AP:n kannattaa hakeutua esimerkiksi Saksaan, siellä saattaa löytyä alan töitä.
Suomessa kaikkien pitäisi opiskella vain lääkäriksi ja sen jälkeen joku muu ala, koska todennäköiseti lääkärin hommia ei olisi, mutta ansiosidonnaiset olisi sen neljä tonnia.
Tuskin kannattaa. Tämä oli tilanne jo 2013:
Viime joulukuussa oli noin 550 työtöntä tohtoria, joista noin 70 oli biologian tai biokemian tohtoreita
Biologian ja biokemian alalla on pula töistä, joten moni maisteri alkaa tehdä siksi väitöskirjaa.
https://yle.fi/a/3-6503299