Suostuin 11v poikani kiireelliseen sijoituksee kun en enää pärjännyt tämän kanssa kotona. Kävi ilmi ettei sijoituspaikassakaan ole työkaluja

Ensin mietin minäkin että poika on psykopaatti. Mutta sitten muistin, millainen itse olin lapsena. En kyllä yhtä hankala tai "paha", mutta  minulla on siis aikuisena diagnosoitu adhd, ja olen nyt 45 vuotias nainen. ADHD tutkimusten yhteydessä seulottiin myös erilaiset persoonallisuushäiriöt.ym, eikä minulla ole mitään sellaisia, kuten ei myöskään mielenterveysongelmia

Etenkin lapsena mun adhd aivot vaan ei jotenki toiminut normaalisti. Minun oli vaikea ymmärtää syy ja seuraus suhteita. Esim. Tiesin, ettei vaatteita saa leikata saksilla, mutta yhtäkkiä tuli mieleen, että voiskohan tätä vaatetta leikata kun se on mulla päällä. Piti kokeilla. Äiti siinä sitten motkotti ja mua turhautti, ajatukset oli jo muualla. 

Koin, että mikään rangaistus ei pure minuun. Että kukaan ei voi minulle mitään. Silloin ei kännyköitä ollut, mutta ei sen poisotto olisi mitään merkinnyt. En todellakaan ole tunnekylmä, mutta silloin lapsena tuollaiset asiat ei hetkauttaneet. Ehkä se oli jotain aivojen kypsymättämyyttä, ja todellakin neurologisia poikkeavuutta.

Sisaruksen kanssa tapeltiin fyysisesti lujaa. Niin kauan, että hän oli minua vahvempi, jolloin lopetin tappelun, enhän halunnut, että minuun sattuu. En sentään eläimiä satuttanut, mutta jos minulla olisi ollut jotenkin paha olo, tai vaikeampia oireita, ehkä tilanne olisi voinut kärjistyä noin? 

Aika auttoi, ja kasvoin ihan normaaliksi ihmiseksi. Tiedän, että iso apu on myös siitä, että olen keskivertoa älykkäämpi, sillä voi ADHD.n oireita kompensoida. Ja apu on siinäkin, ettei minulla ole mielenterveysongelmia. Lisäksi löysin jo varsin nuorena sen "oman juttuni" eli itselleni tärkeän harrastuksen. 

Näin jälkikäteen ajatellen juuri lapsuudessa ADHD näkyy eniten. Jotenkin olis tosi kummallinen lapsi. Minulla on useampia lapsia, joista yhdellä on ADHD, ja kyllä hänelle joutuu selittämään asioita vähän eri tavoin. Sitä jotenkin käsittää asiat ihan kirjaimellisesti. 

Minun lapsellani ei ole ongelmia eikä häiriö käytöstä, mutta hän aloitti ADHD lääkityksen jo kun aloitti koulun, ja se on ollut todella tärkeää!! 

Toivottavasti lapsesi saa apua, ap. Jos toivottavasti tilanne on vain nyt huono, ja paranee aikaa myöten. Hän kuitenkin on vielä lapsi, jonka aivot kehittyvät, joten asiat voivat muuttua paremmiksikin

Vierailija kirjoitti:

Täällä kirjoittelee joku väkivallasta nauttiva noita remmi ja vitsa ohjeitaan. 

Tai sitten vaan joku boomeri. Boomerien aikaan ei tiedetty että rangaistusten tulee olla lasta positiivisesti vahvistavia.

Vierailija kirjoitti:

Yksi tärkeä asia, jonka miehet opettavat lapsilleen on se, että äidin sana on yhtä kuin laki ja sitä kuunnellaan... tietty voitte leikkiä kämppiksiä tai bestiksiä... mutta kenen on silloin vika, jos lapsi tai nuori tekee niin kuin tahtoo.

Kyllä. Tosin jotkut valitettavasti opettavat, että äidin sanalla ei ole mitään väliä. Näin jos vanhempien välit ovat riitaisat. Ja ikävä kyllä myös jotkut äidit opettavat, ettei isän sanalla ole väliä. Sen takia vanhempien pitäisi sopia rajoituksista yhteisesti ja noudattaa niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen sijaishuollossa töissä  ei todellakaan odoteta ratkaisua, vanhemmalta, mutta pitää kuulumiset kertoa. Ei tarkan. Koitua ole syyllistää, vaan kertoa miten arki sujuu. 

 

Ainakin te olette turvassa kotona, ja tietyt rajoitustoimenpiteet on mahdollisia sijaishuollossa, jos ne ovat lapsellesi hyväksi. 

 

Kiitos. Siltä vain tuntui kun  esitettiin kysymys " Niin miten meidän pitäisi nyt tässä Leon kanssa toimia?" ja huoneellinen ihmisiä kääntyä katsomaan minua,äitiä. Kysymys roikkui ilmassa ja osasin vain pudistaa päätäni. Tuntui,kuin olisin ollut syytettynä jostakin.

Ap

Miten isä toimii pojan kanssa? Missä vaiheessa tapahtui muutos, jossa toinen lapsi on ihana ja toinen ei.

Ei tällä ole väliä. Miehet ovat sikoja!

Leikkaa siltä pallit irti tai sitten kurkku auki ja veret kiljuvalta pikkupossulta pihalle.

Voidaan feministijärjestön kanssa auttaa @ kallion vihreät naiset ry

Mitä luulette tällaiselle oirehtivalle nuorelle tapahtuvan aikuisten maailmassa? Toiset aikuiset miehet kuuntelevat ja ymmärtävät? Nuorena vitsa väännettävä pitää siinä mielessä paikkansa, että aikuisena vitsan vääntämiseen voi vaikka kuolla.

"Ei yksikään lapsi ole paha." 

Millä sanalla sitten kutsut lasta joka tykkää aiheuttaa kipua eläimelle, pikkusisarukselle, äidille jne? Jolla ei ole lainkaan empatiakykyä, josta kasvaa psykopaatti? Mikä on se sana? 

Vierailija kirjoitti:

Mitä luulette tällaiselle oirehtivalle nuorelle tapahtuvan aikuisten maailmassa? Toiset aikuiset miehet kuuntelevat ja ymmärtävät? Nuorena vitsa väännettävä pitää siinä mielessä paikkansa, että aikuisena vitsan vääntämiseen voi vaikka kuolla.

Ei miesten mielipiteillä ole väliä, he ovat sikoja.

Abortit vaan poikalapsille pakollisiksi

Poikaani alakoulussa kiusasi poika, jonka äiti koulun palaverissa sitten kohautteli olkiaan, että ei hän mahda pojalle mitään. Seitsemänvuotiasta! Ei saanut poikaa edes sisälle koulun pihalta, jossa poika keinui, ei suostunut tulemaan. 

Onneksi mieheni puhutteli tätä kiusaajapoikaa koulumatkalla tavalla, joka sai fyysisen kiusaamisen loppumaan.

Vierailija kirjoitti:

Raippaa olisi pitänyt antaa jo pienestä pitäen. Tässä nähdään mihin sanoittaminen ja lässytys johtaa.

 Ei. Ns lässytys, jos tarkoitat pehmeää ja herkkää kasvatustapaa, ei saa aikaan tällä tavalla käyttäytyviä lapsia. Päin vastoin. Miksi tämä uskomus on niin tiukassa? Sen sijaan Autoritäärinen kasvatus herättää uhmaa. Ap n tapauksessa varmastikaan kyse ei ole myöskään niin yksinkertaisesta asiasta. Toivottavasti tilanne helpottuu. 

Vierailija kirjoitti:

Poikaani alakoulussa kiusasi poika, jonka äiti koulun palaverissa sitten kohautteli olkiaan, että ei hän mahda pojalle mitään. Seitsemänvuotiasta! Ei saanut poikaa edes sisälle koulun pihalta, jossa poika keinui, ei suostunut tulemaan. 

Onneksi mieheni puhutteli tätä kiusaajapoikaa koulumatkalla tavalla, joka sai fyysisen kiusaamisen loppumaan.

Kiusaaja on mies-sikasi ja pikkusikasi myös kunhan sen pallit kasvaa. Kannattaa kuohita ajoissa

Vierailija kirjoitti:

 

"Ei yksikään lapsi ole paha." 

 

 

 

Millä sanalla sitten kutsut lasta joka tykkää aiheuttaa kipua eläimelle, pikkusisarukselle, äidille jne? Jolla ei ole lainkaan empatiakykyä, josta kasvaa psykopaatti? Mikä on se sana? 

Niin, ensin pitäisi kuulla lapsen itsensä tulkinta tapahtumista.

Vähemmän heillä siellä on laillisia keinoja toimia, kun mitä sä olisit voinut kotona tehdä. Eli olisitpa ollut jämptimpi aikoinaan.

Lapselle jolla on uhmakkuushäiriö on ihan turha asettaa kovia rajoja. Tuossa on vielä ADHD kaverina. Lapsi tarvitsee kuntoutusta ja terapiaa sekä ainakin alkuun lääkityksen. Älä ap välitä kurjista kommenteista. Eivät tiedä miten turhauttavaa on hakea lapselle apua ajoissa kun sitä ei saa. Sitten kun saa voi tutkimukset kaikkinensa viedä parikin vuotta. 

Teillä on päässyt tilanne kriisiytymässä ja hait siihen ratkaisua. Huoastaanotto oli oikein ja nyt on ammattilaisten velvollisuus ottaa homma haltuun. Varaudu siihen ettei lapsi koskaan enää palaa kotiin. Hän tuskin pärjää sijaisperheessä joten edessä on laitokset. Vaadi lisää tutkimuksia, terapiaa ja kuntoutusta plus lääkitys. Lapsesi on tällä hetkellä heitteillä eikä se ole sinun vikasi. 
Tsemppiä

Jos lapsi kiusasi äidin luona sisarusta ja lemmikkiä, niin olisi voinut isän luo mennä kai asumaan?

Itse vaan hankeen hakemaan sen paksuista pajunvitsaa millä haluaa vedeltävän paljaalle prseelle. 

Eikö sijoituspaikassakaan ole remmiä?

Vierailija kirjoitti:

Lapselle jolla on uhmakkuushäiriö on ihan turha asettaa kovia rajoja. Tuossa on vielä ADHD kaverina. Lapsi tarvitsee kuntoutusta ja terapiaa sekä ainakin alkuun lääkityksen. Älä ap välitä kurjista kommenteista. Eivät tiedä miten turhauttavaa on hakea lapselle apua ajoissa kun sitä ei saa. Sitten kun saa voi tutkimukset kaikkinensa viedä parikin vuotta. 

Teillä on päässyt tilanne kriisiytymässä ja hait siihen ratkaisua. Huoastaanotto oli oikein ja nyt on ammattilaisten velvollisuus ottaa homma haltuun. Varaudu siihen ettei lapsi koskaan enää palaa kotiin. Hän tuskin pärjää sijaisperheessä joten edessä on laitokset. Vaadi lisää tutkimuksia, terapiaa ja kuntoutusta plus lääkitys. Lapsesi on tällä hetkellä heitteillä eikä se ole sinun vikasi. 
Tsemppiä

Nykyään on joka toisella lapsella joku "nepsyn status" joka kuulemma tekee kurinpidosta mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raippaa olisi pitänyt antaa jo pienestä pitäen. Tässä nähdään mihin sanoittaminen ja lässytys johtaa.

 Ei. Ns lässytys, jos tarkoitat pehmeää ja herkkää kasvatustapaa, ei saa aikaan tällä tavalla käyttäytyviä lapsia. Päin vastoin. Miksi tämä uskomus on niin tiukassa? Sen sijaan Autoritäärinen kasvatus herättää uhmaa. Ap n tapauksessa varmastikaan kyse ei ole myöskään niin yksinkertaisesta asiasta. Toivottavasti tilanne helpottuu. 

Kuri ei herätä uhmaa jos pidetään kiinni oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että tutkitaan ennen kuin hutkitaan. 

Jos kunnollisia todisteita syyllisyydestä ei ole, niin on paljon parempi olla rankaisematta kuin ottaa se riski, että rankaisee syytöntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapselle jolla on uhmakkuushäiriö on ihan turha asettaa kovia rajoja. Tuossa on vielä ADHD kaverina. Lapsi tarvitsee kuntoutusta ja terapiaa sekä ainakin alkuun lääkityksen. Älä ap välitä kurjista kommenteista. Eivät tiedä miten turhauttavaa on hakea lapselle apua ajoissa kun sitä ei saa. Sitten kun saa voi tutkimukset kaikkinensa viedä parikin vuotta. 

Teillä on päässyt tilanne kriisiytymässä ja hait siihen ratkaisua. Huoastaanotto oli oikein ja nyt on ammattilaisten velvollisuus ottaa homma haltuun. Varaudu siihen ettei lapsi koskaan enää palaa kotiin. Hän tuskin pärjää sijaisperheessä joten edessä on laitokset. Vaadi lisää tutkimuksia, terapiaa ja kuntoutusta plus lääkitys. Lapsesi on tällä hetkellä heitteillä eikä se ole sinun vikasi. 
Tsemppiä

Nykyään on joka toisella lapsella joku "nepsyn status" joka kuulemma tekee kurinpidosta mahdotonta.

Ei tee eikö ole puolilla lapsista. Ylipäätään lapsille ei aseteta rajoja, vanhemmat eivät uskalla eikä valitettavasti kaikki ammattilaisetkaan. Mutta uhmakkuushäiriö ei ole enää mikään pieni nepsyn status, se on paljon rajumpaa kamaa mitä maallikon tai naapurin tädin voi olla vaikea ymmärtää.