Lue keskustelun säännöt.
Mitä vastaat tuttavalle, joka kertoo sairastavansa parantumatonta syöpää?
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Joskus ihmisillä on tarve avautua tuttavilleenkin. Vaimo työskentelee lähikaupassa ja useampikin vakavasti sairastunut asiakas on hänelle avautunut.
Olen pienestä kaupassa töissä. Ihmiset avautuu useampi kertonut miten tulevat kuolemaan tai aikovat nauttia jäljellä olevasta ajasta. Voi olla jopa niin että tuntemattomalle on helpompaa puhua kuin läheiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen keksinyt nerokkaan tavan. Jos en tiedä, miten johonkin asiaan kuuluisi reagoida, kysyn siltä ihmiseltä: Miten haluaisit minun reagoivan? Mitä haluaisit mun sanovan?
Vahinko ettei minulle opetettu tuota jo lapsena. Kaikkea typerää on tullut sanottua kun olen luullut että pitää aina tietää, mitä sanoa.
Voin vakuuttaa, että kukaan ei ole ainakaan vielä loukkaantunut, kun kysyn noin.
Toisaalta olen myös huomannut, että vakavien asioiden suhteen ihmiset, varsinkin miehet, arvostavat usein sellaista suorastaan välinpitämättömän oloista "aijaata". Oikeasti. Koska ihmisille voi olla hyvinkin vaikea sanoa se asiansa, ja kun toinen ei ole millänsäkään, se on rauhoittavaa. Sitten tietysti täytyy ymmärtää pitää oma suu kiinni, että se toinen saa jatkaa asiastaan jos tahtoo.
Esim. yksi tuttuni kertoi, että yritti hu-k-u-tt-autua juhannuksena. Minä, välinpitämättömästi: Ai, oliko joku syykin? Mies siihen, että ei hänellä ole siitä mitään mielikuvaa koko asiasta, vaan siitä kun vedettiin vedestä ylös. Sitten naurahdin ja sanoin että kas kun et joutunut suljetulle ja hän kertoi menneensä festareille ja siitä sitten jatkettiin. Ko. mies siis sairastaa psykoottista masennusta ja sillä on noita i-m-yrityksiä aina välillä, mutta ei koskaan tahallaan, se ei vaan muista niistä mitään. Arvostaa suuresti välinpitämätöntä suhtautumistani. Ja myös rakaa leikinlaskua aiheesta, mutta sitä en suosittele kokeilemaan kaikkiin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Minä sairastan parantumatonta syöpää, ja minulle on toivotettu pikaista paranemista. Yksi akka sanoi etten kuole jos päätän olla kuolematta. Toinen sanoi että varmasti keksitään jokin hoitokeino. Kolmas käski kokeilla ivermektiiniä, neljäs kannabista. Vttu kun ihmiset ovat idiootteja.
-
Olen saanut vähän samanlaista kommenttia joiltain! Se on putoa.
Useimmat kuitenkin alkoivat vältellä kuin ruttoa, eivät osanneet olla kanssani tekemisissä, kun eivät tienneet, mitä sanoa ja tehdä. Se on kaikista ikävintä. Älä siis ns leikkaa häntä pois elämästäsi, vaannmieluummin vaikka ole utelias, minusta olisi ihan ok, jos jotakuta kiinnostaisi kysyä, millaisia oireita on, millä lailla sitä hoidetaan jne. Koen itse jääneeni tosi yksin syövän kanssa.
Sanoin että ikävä kuulla, ja kuuntelin miten hän kertoi vaiheistaan hoidoissa.
Minulla syöpä levisi viivyttelyn ja huolimattomuuden vuoksi. Sain väärät syöpälääkkeet. Älä ainakaan sano, että Suomessa on hyvät syöpähoidot!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Buddhalaisilla on hyvät ohjeet käsitellä kuolemaa ilman pelkoja tai kiihkoiluja. Ohjeet tuntuvat tähtäävän siihen että ei tarvitse pelätä kuolemaa elämän aikana koska sitä on aina kaikkialla ja se tulee aina itsestään. kun kuolema tulee, ohjeiden avulla pysytään toivottavasti ankkuroituneena olennaiseen eikä muututa kummitukseksi välitilaan. kaikki hyvät ja pahat visiot tulee ottaa unena minä ne olivat eläessäkin, unena mikä ei tapahdu kenellekään. Eli pidetään jalot totuudet tasapainossa loppuun saakka.
Nauraisin ja toivottaisin hyvää päivänjatkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raamatusta löytyy toivoa ja lohtua sairaillekin.
Room. 8:3839
"Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät hallitukset, eivät nykyhetken asiat, eivät tulevat asiat, eivät voimat, eivät korkeudet, eivät syvyydet, eivät mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."
Ps. 34:19
"Monet vaivat kohtaavat vanhurskaan, mutta Herra pelastaa hänet kaikista."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä en sitä kerro, tällä palstalla tyhmyys tiivistyy.
Kysyisin onko hän järjestänyt asiansa hautajaistoiveiden ja muun suhteen, kertonut asiasta mahdollisille lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun sairastui syöpään, niin en tiennyt paranenko vai en. Kerroin parille ihmiselle ja yksi heistä sanoi, että hänen tuntemat syöpään sairastuneet ovat kuolleet parin vuoden sisällä. Tämän jälkeen en enää kertonut kenellekään.😈
Olen elossa ollut nyt 16 v ja ilm terveenä.
Itse sanoisin toiselle, että tosi ikävää, älä kuitenkaan menetä toivoasi.
Vierailija kirjoitti:
Raamatusta löytyy toivoa ja lohtua sairaillekin.
Room. 8:3839
"Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät hallitukset, eivät nykyhetken asiat, eivät tulevat asiat, eivät voimat, eivät korkeudet, eivät syvyydet, eivät mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."
Ps. 34:19
"Monet vaivat kohtaavat vanhurskaan, mutta Herra pelastaa hänet kaikista."
Älä koskaan, ikinä mene tuputtamaan uskonnollista shittiäsi sairaalle ja kärsivälle ihmiselle. Tuo on hengellistä väkivaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parane pian.
Haista sinä oma paskasi.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen keksinyt nerokkaan tavan. Jos en tiedä, miten johonkin asiaan kuuluisi reagoida, kysyn siltä ihmiseltä: Miten haluaisit minun reagoivan? Mitä haluaisit mun sanovan?
Vahinko ettei minulle opetettu tuota jo lapsena. Kaikkea typerää on tullut sanottua kun olen luullut että pitää aina tietää, mitä sanoa.
Voin vakuuttaa, että kukaan ei ole ainakaan vielä loukkaantunut, kun kysyn noin.
Toisaalta olen myös huomannut, että vakavien asioiden suhteen ihmiset, varsinkin miehet, arvostavat usein sellaista suorastaan välinpitämättömän oloista "aijaata". Oikeasti. Koska ihmisille voi olla hyvinkin vaikea sanoa se asiansa, ja kun toinen ei ole millänsäkään, se on rauhoittavaa. Sitten tietysti täytyy ymmärtää pitää oma suu kiinni, että se toinen saa jatkaa asiastaan jos tahtoo.
Esim. yksi tuttuni kertoi, että yritti hu-k-u-tt-autua juhannuksena. Minä, väl
Olet hirveä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Buddhalaisilla on hyvät ohjeet käsitellä kuolemaa ilman pelkoja tai kiihkoiluja. Ohjeet tuntuvat tähtäävän siihen että ei tarvitse pelätä kuolemaa elämän aikana koska sitä on aina kaikkialla ja se tulee aina itsestään. kun kuolema tulee, ohjeiden avulla pysytään toivottavasti ankkuroituneena olennaiseen eikä muututa kummitukseksi välitilaan. kaikki hyvät ja pahat visiot tulee ottaa unena minä ne olivat eläessäkin, unena mikä ei tapahdu kenellekään. Eli pidetään jalot totuudet tasapainossa loppuun saakka.
Me emme ole buddhalaisia. Jokainen parantumatonta syöpää sairastava saa pelätä omaa kuolemaansa.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu kertoi, että hänellä on maksasyöpä. Siihen yleensä kuollaan, sitä hän ei sanonut mutta tiesin etukäteen.
Taputin sitä olkapäälle ja sanoin että koita nyt jotenkin pärjäillä. Ei tuntunut ottavan nokkiinsa.
Ap:lle tiedoksi, että parantumaton syöpä ei muuten välttämättä tarkoita että siihen kuolisi, ainakaan kovin pian. On tiettyjä syöpiä jotka eivät suostu paranemaan, mutta etenevät niin hitaasti, tai eteneminen saadaan pysäytettyä, ja ihmisen elää jopa vuosikymmeniä jokseenkin normaalisti.
Koita nyt jotenkin pärjäillä?!? Ei jumalauta. Eihän hänellä muuta mahdollisuutta ole. Mutta hänellä on mahdollisuus poistaa sinut elämästään, ja sinulla on mahdollisuus poistaa elämästäsi hänet.
Vierailija kirjoitti:
Nauraisin ja toivottaisin hyvää päivänjatkoa.
Ja minä toivottaisin sinulle oikein paskaa loppuelämää.
Vierailija kirjoitti:
EN ehtinyt sanoa yhtään mitään. Ehti kuolla.
"tänään" kävi lääkärissä ja pari viikkoa meni...
Pari viikkoa ihmettelit että mitä sanoa ja pitäiskö ottaa yhteyttä?
Tuttu kertoi, että hänellä on maksasyöpä. Siihen yleensä kuollaan, sitä hän ei sanonut mutta tiesin etukäteen.
Taputin sitä olkapäälle ja sanoin että koita nyt jotenkin pärjäillä. Ei tuntunut ottavan nokkiinsa.
Ap:lle tiedoksi, että parantumaton syöpä ei muuten välttämättä tarkoita että siihen kuolisi, ainakaan kovin pian. On tiettyjä syöpiä jotka eivät suostu paranemaan, mutta etenevät niin hitaasti, tai eteneminen saadaan pysäytettyä, ja ihmisen elää jopa vuosikymmeniä jokseenkin normaalisti.