Olen mennyt todella huonoon kuntoon yksinäisyyden takia.
Elämä on niin yksitoikkoinen ja ei mitään odotettavissa ikinä. Ketään kenen kanssa voi päivästä jutella. Tää kituuminen on jo vuosia jatkunut ja toimintakyky menee vaa yhä huonommaksi. Kaikki pyhät aina yksin kotona.
Kaikkeni oon yrittänyt ja tehnyt tuloksetta. Olen oikeasti todella yksinäinen ja kun elää vaa omassa päässä niin tulee hulluksi.
Kommentit (173)
Mitä kaikkea olet yrittänyt, ap?
Somesta voi löytää ystäviä. Kannattaa kokeilla ensisijaisesti Reddittiä, sieltä löytyy ns. Alireddittejä josta voit löytää kiinnostuksen kohteidesi ympärille kerääntyneitä yhteisöjä. Jos englanti taipuu niin valikoima on laajempi mutta suomeksikin varmasti löytyy. Reddit mielummin kuin muuy somet sillä reddit toimii eri tavalla kuin esim. Instagram joka suosittelee sinulle tykkäämiäsi asioita ja kuplauttaa sinut entisestään.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joka viides on yksinäinen. Tarjoutukaa toiselle yksinäiselle ystäväksi, älkääkä yrittäkö niiden ystäväksi joilla on jo tarpeeksi ystäviä.
Öh... Kirjoitat kuin aidon ystävystymisen voisi jotenkin ennalta päättää.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yksin eikä mun voinri voisi parempi olla mutta olemmekin kaikki yksilöitä.
Mitä nyt huhuilet lajitovereita päivät pitkät vauvapalstalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joka viides on yksinäinen. Tarjoutukaa toiselle yksinäiselle ystäväksi, älkääkä yrittäkö niiden ystäväksi joilla on jo tarpeeksi ystäviä.
Öh... Kirjoitat kuin aidon ystävystymisen voisi jotenkin ennalta päättää.
Ei voi ennalta päättää, mutta mitä useampaan ihmiseen, jolla on sinulle aikaa, tutustut sitä todennäköisemmin löytyy joku, jonka kanssa ystävystyy. Jos hakeutuu vain niiden seuraan, joilla on jo tarpeeksi ystäviä, mahdollisuutesi pienenevät.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joka viides on yksinäinen. Tarjoutukaa toiselle yksinäiselle ystäväksi, älkääkä yrittäkö niiden ystäväksi joilla on jo tarpeeksi ystäviä.
Öh... Kirjoitat kuin aidon ystävystymisen voisi jotenkin ennalta päättää.
Ei voi ennalta päättää, mutta mitä useampaan ihmiseen, jolla on sinulle aikaa, tutustut sitä todennäköisemmin löytyy joku, jonka kanssa ystävystyy. Jos hakeutuu vain niiden seuraan, joilla on jo tarpeeksi ystäviä, mahdollisuutesi pienenevät.
- eri
Tosi tärkeä oivallus ja huomio.
Jokaiselle ihmiselle aikakin on resurssi, ja monilla on sitä varsin niukasti. Ei siitä jaa mielellään, joten todennäköisyys edes löytää samaa aaltopituutta sellaisen kanssa pienenee, vaikka synkkaisikin muuten.
Nro 34: "Kaikista helpoimmin ja kitkattomimmin yksinäisten yksinäisyys ratkeaisi sillä, että voisi sujahtaa jo valmiiseen kaveriporukkaan. Ilman mitään erityistä fanfaaria, ilman yksinäisyyden korostamista luonteenpiirteenä. Mutta eipä tällaisia tilaisuuksia tietysti usein tule vastaan."
Varmasti näinkin, mutta porukan pitäisi kuitenkin olla sellainen, että siinä porukassa viihtyy. Jos ei viihdy, tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Mulla on ollut kaveriporukoita oikeastaan vain opiskeluaikoina ja nekin porukat muodostuivat vain siksi, että opiskeltiin samassa paikassa ja oltiin päivittän tekemisissä. Kaikilla oli vielä suunnilleen sama elämäntilanne ja vapaa-ajalle oli suhteellisen helppo sopia yhteistä tekemistä. Kun valmistuttiin, porukka muutti kuka minnekin ja yleensä myös elämäntilanteetkin muuttuivat (parisuhde, lapset jne) ja yhteisten tapaamisten sopiminen muuttui vaikeammaksi, joten yhteydenpito sitten vähitellen harveni. Mä en kaipaa kaveriporukoita just sen vuoksi, että porukan saaminen kokoon samana päivänä samaan kellonaikaan samaan paikkaan on vaikeampaa kuin pyytää yhtä kaveria mukaansa jonnekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kuntoilua. Katso YouTubesta jumppavideoita ja jumppaa mukana. Kuuntele musiikkia, josta tulee hyvä mieli. Tee ruokaa, josta tulee hyvä mieli. Katsele leffoja, josta tulee hyvä mieli. Facessa on sinkkuryhmiä ja kaikenlaisia muita ryhmiä.
mitä sä luulet et oon nää kaikki vuodet tehnyt? ei siitä yhtään fiksummaksi tule ja ahdistaa entisestään. On niin merkityksetön ja näkymätön olo
Kirjoitustesi perusteella luulen että olet maannut kotona uhriutuen ja valittaen, sen sijaan hetkeäkään et lie käyttänyt sen pohtimiseen miksi olet tilanteeseen päätynyt ja mitä sun pitäisi muuttaa että pääsisit pois siitä. Ja siksi olet edelleen yksin.
Joku täällä ehdottikin jo vapaaehtoistyötä. Sitä kautta saa päiviin sisältöä, tekemistä ja merkityksellisyyttä. Lisäksi monilla paikkakunnilla on tarjolla spr:n ystävätoimintaa. Mistä päin olet?
Varmaan se ensimmäinen askel, eli lähteminen mukaan, on se vaikein, mutta kannattaa kokeilla. Toivon kaikkea hyvää sinulle ap ja toivon, että yksinäisyytesi helpottaa!
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut rukoilla Jumalaa/Jeesusta? Uskoontulo voi oikeasti muuttaa elämän paremmaksi ja ihminen saa taivastoivon 🙏
Ei toimi kaikille. Osalle ei yksinäisyyteen tuo parannusta kuin oikeanlaisten ihmisten läsnäolo.
Jos sinulla on mielenterveysongelmaa ja asut paikkakunnalla, jossa on klubitalo, suosittelen tutustumiskäyntiä sinne. Oon kuullut tosi hyvää paikasta& siksi sille iso suositus!
Vierailija kirjoitti:
Joku täällä ehdottikin jo vapaaehtoistyötä. Sitä kautta saa päiviin sisältöä, tekemistä ja merkityksellisyyttä. Lisäksi monilla paikkakunnilla on tarjolla spr:n ystävätoimintaa. Mistä päin olet?
Varmaan se ensimmäinen askel, eli lähteminen mukaan, on se vaikein, mutta kannattaa kokeilla. Toivon kaikkea hyvää sinulle ap ja toivon, että yksinäisyytesi helpottaa!
Jospa ap on jo niin "kaukana", että hänellä ei ole resursseja vapaaehtoistyöhön. Useinhan ne kumminkin vaativat joko henkistä tai fyysistä energiaa.
Esim. miten toimit tukihenkilönä tai 'ystävänä', kun oikeasti itse olisit tuen tarpeessa?
Spr:n ystäviä on aivan liian vähän. Olen jonottanut sellaista jo 3 vuotta.
En pysty itse sitoutumaan toimimaan jonkun 'ystävänä'. Ei minulla ole nyt henkisiä resursseja sellaiseen.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Nro 34: "Kaikista helpoimmin ja kitkattomimmin yksinäisten yksinäisyys ratkeaisi sillä, että voisi sujahtaa jo valmiiseen kaveriporukkaan. Ilman mitään erityistä fanfaaria, ilman yksinäisyyden korostamista luonteenpiirteenä. Mutta eipä tällaisia tilaisuuksia tietysti usein tule vastaan."
Varmasti näinkin, mutta porukan pitäisi kuitenkin olla sellainen, että siinä porukassa viihtyy. Jos ei viihdy, tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Mulla on ollut kaveriporukoita oikeastaan vain opiskeluaikoina ja nekin porukat muodostuivat vain siksi, että opiskeltiin samassa paikassa ja oltiin päivittän tekemisissä. Kaikilla oli vielä suunnilleen sama elämäntilanne ja vapaa-ajalle oli suhteellisen helppo sopia yhteistä tekemistä. Kun valmistuttiin, porukka muutti kuka minnekin ja yleensä myös elämäntilanteetkin muuttuivat (parisuhde, lapset jne) ja yhteisten tapaamisten sopiminen muuttui vaikeammaksi, joten yhteydenpito sitten vähitellen harveni.
Viihtyminen on tärkeä asia, ilman sitä elämä muuttuu vielä kamalammaksi. Joku toinen voi olla nuorena viihtynyt päihdeporukoissa, joista irtauduttuaan on raitistunut ja kouluttautunut. Sen jälkeen ei ole mikään vaihtoehto hakeutua niihin yksinäisyyden vuoksi takaisin, jos ei ole itsetuhoinen. Yksin on aina parempi kuin seurassa, joka yrittää latistaa ja tasapäistää omalle, selkeästi huonommalle tasolleen esim. rikollisuuden ja laittomien päihteiden pariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut rukoilla Jumalaa/Jeesusta? Uskoontulo voi oikeasti muuttaa elämän paremmaksi ja ihminen saa taivastoivon 🙏
Ei toimi kaikille. Osalle ei yksinäisyyteen tuo parannusta kuin oikeanlaisten ihmisten läsnäolo.
Olen samaa mieltä.
Olen uskossa, mutta tarvin konkreettisia ihmissuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Ekaksi sinun pitää alkaa liikkua. Osta vaikka kuntopyörä. Minullakin on kotona sellainen ja poljen sillä usein nyt varsinkin talvella olen polkenut lähes joka päivä..
Ei kuntopyörää tarvitse edes ostaa, Torissa useampi ANNETAAN ilmoitus.
https://www.tori.fi/recommerce/forsale/search?q=kuntopy%C3%B6r%C3%A4
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kuntoilua. Katso YouTubesta jumppavideoita ja jumppaa mukana. Kuuntele musiikkia, josta tulee hyvä mieli. Tee ruokaa, josta tulee hyvä mieli. Katsele leffoja, josta tulee hyvä mieli. Facessa on sinkkuryhmiä ja kaikenlaisia muita ryhmiä.
mitä sä luulet et oon nää kaikki vuodet tehnyt? ei siitä yhtään fiksummaksi tule ja ahdistaa entisestään. On niin merkityksetön ja näkymätön olo
Kirjoitustesi perusteella luulen että olet maannut kotona uhriutuen ja valittaen, sen sijaan hetkeäkään et lie käyttänyt sen pohtimiseen miksi olet tilanteeseen päätynyt ja mitä sun pitäisi muuttaa että pääsisit pois siitä. Ja siksi olet edelleen yksin.
Minäkään en tahtoisi olla julma, mutta yksinäiset eivät ole uhreja ja monella ei ole mitään aloitekykyä. Jos omistaa terveen ruumiin, niin kyllä sieltä kotoa pois pääsee. Eri asia on vanhukset ja muut sairaat, jotka eivät liikkumaan pääse. Koko maailma on täynnä tekemistä. Täällä on monta miljardia ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on mielenterveysongelmaa ja asut paikkakunnalla, jossa on klubitalo, suosittelen tutustumiskäyntiä sinne. Oon kuullut tosi hyvää paikasta& siksi sille iso suositus!
Mikset ole itse käynyt?
Olen kuullut, että siellä kokoontuu rupusakki.
Tiedä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soittele sukulaiselle välillä? Kehtaa. Entä jos löytyy ihmisiä jutteluun. Minkälainen paikkakunta se on.
kun ei niitä ole!!! Koittakaa ymmärtää jos ihminen sanoo et on oikeasti yksinäinen. Sitäkin tietä oon käynyt läpi et jollekki etäiselle ihmiselle oon soittanut ja jää vaa siihen se juttu.
Janoan ja kaipaan aitoa yhteyttä.
Minä olen autisti ja janonnut koko elämäni yhteyttä, kunnes tajusin, ettei sellaista saa. Ei aivoni vaan toimi samalla tapaa kuin muiden. Olen yksin, vaikka olen seurassa. Oikeastaan tunnen itseni ihmisten seurassa melkein yksinäisemmäksi kuin yksin. Sellasta se on ja näillä mennään. Onneksi maailmassa tekemistä riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut rukoilla Jumalaa/Jeesusta? Uskoontulo voi oikeasti muuttaa elämän paremmaksi ja ihminen saa taivastoivon 🙏
Ei toimi kaikille. Osalle ei yksinäisyyteen tuo parannusta kuin oikeanlaisten ihmisten läsnäolo.
Ja paino sanalla "oikeanlaisten". Tuokin sitten on aika monimutkainen juttu, koska vaikka Kaija olisikin oikeanlainen Maijalle, niin Raijalle ei sitten olekaan. Tai sekin on mahdollista, että Maijan mielestä Kaija olisi hänelle just oikeanlainen, mutta Kaijan mielestä taas Maija esimerkiksi vaatii ystävyyssuhteelta enemmän kuin mitä Kaija on valmis antamaan, joten tuo "oikeanlaisuus" ei ole molemminpuolista.
Mun ystävyys- ja kaverisuhteeni ovat aikuisiällä muodostuneet pääasiassa niin, että ensin on ollut jokin yhteinen kiinnostuksen kohde. Kun sitä on tehty jonkin aikaa ja siinä tekemisen lomassa juteltu niitä näitä, tulee esille toinenkin asia, joka kiinnostaa molempia. Sen jälkeen onkin jo kaksi asiaa, joita voi tehdä yhdessä. Kun toisen seurassa on vielä mukavaa ja hauskaakin, niin sen paremmin se yhdessä tekeminen kuin toisen seurassa oleminenkaan ei tunnu rasittavalta. Toisen seurassa alkaakin viihtyä, vaikkei varsinaisesti tehtäisi yhtään mitään. Kun tällainen ihmissuhde sitten jatkuu, voi tulla esille jokin asia, mitä kumpikaan ei ole koskaan tehnyt, mutta päätetään, että no tehdäänpä nyt edes yhden kerran yhdessä. Tällaiset ihmissuhteet harvemmin kehittyvät kovin nopeasti. Varsinkin, jos molemmilla on muutakin elämää (työt, perhe, muut harrastukset, muut ihmissuhteet jne) ja tapaamisia ei ole kovin usein.
No aika äksy olet kun heti tulee huutomerkkirivi. Mistä tuo olisi voinut tietää, ettei ole sukulaisia. Opettele keskustelemaan rauhallisemmin.
Eri