Miesystävällä hyvin tiukat rajat, miten suhtautua?
Edes riidellessä hän ei hyväksy esim. huutamista tai kiroilua. Mies ei itsekään koskaan huuda vaan puhuu rauhallisesti äänellä jossa on auktoriteettia.
Kerran väittelimme viestein eräästä asiasta ja laitoin hänellä viestin että "okei..." Kun seuraavan kerran näimme hän ilmoitti ettei hyväksy tuollaista vaan haluaa että kommunikoin asiallisesti. Ilmeisesti se kolme pistettä oli liikaa ja hän otti sen kiukutteluna.
Hän myös kieltäytyy menemästä tunteisiin mukaan. Vaikka itse huutaisin hän ei huutaisi takaisin vaan olisi kylmän rauhallinen.
Onko tuollainen käytös mielestänne ok?
Kommentit (276)
Ompa outoa ohjailua sua kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Edes riidellessä hän ei hyväksy esim. huutamista tai kiroilua. Mies ei itsekään koskaan huuda vaan puhuu rauhallisesti äänellä jossa on auktoriteettia.
Jo ensimmäiset kaksi lausetta tyrskäytti iltateeni näppikselle.
Vierailija kirjoitti:
Nää on näitä "ei draamaa!!!!1! Lol" miehiä, ei niistä kunnon miestä saa.
Mies jättää vessaan jarrujäljet ja parransilput, kun kerran otat asian esille että olisko reilua että kumpikin siivoaa omat jälkensä, alkaa itkupotkuraivari et en jaksa takakireitä draama muijia, ragequit mökötys päälle samantien.
Mutta ap:n mieshän nimenomaan ei saa mitään itkupotkuraivareita. Se, että sanoo, ettei hyväksy huutamista, ei ole itkupotkuraivari.
Jännä että naaraat tarvitsevat toistensa apua jopa tuollaisissa triviaaleissa asioissa.
Miten te ette ole holhouksen alaisena??
Vierailija kirjoitti:
En itsekään huuda riidellessä, kiroilemisesta puhumattakaan. En silti haluaisi kumppania, joka katsoo asiakseen asettaa suhteessa jotakin tällaisia yksipuolisia sääntöjä. Parempi, jos valitsee sellaisen kumppanin, jolle rakentava riitely on helppoa ja joka pystyy suutuspäissäänkin hillitsemään itsensä. Ei ole kovin rakentavaa, jos lähtökohtaisesti ollaan kovin erilaisia ja sitten toinen vielä sanelee sääntöjä toisen käytökselle. Joko erilaisuus hyväksytään tai sitten etsitään samankaltainen kumppani.
Eihän tuo nyt noin ole. Suhteessa tulee koko ajan erilaisia erimielisyyksiä ja on erilaisia tapoja. Ap:n mies on sanonut, ettei hyväksy huutamista jne. Se on mahdollisesti hänelle dealbreaker. Eli jos huutaminen ei lopu, hän lähtee, kuten kehotatkin tekemään. Ap:lla on mahdollisuus miettiä tapojaan ja keskustella asiasta miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmonen jatkaa vielä, että myös omia toimintatapoja on aina hyvä miettiä. Kiroileminen ja huutaminen nyt ei oikein missään yhteydessä ole toimivia. Eikä mitään rakentavaa keskustelua pysty syntymään silloin, jos toinen huutaa ja kiroilee. Että miehellä on myös pointtinsa asiassa. Itse lopetan kanssa keskustelun siihen saakka, kunnes rauhallinen ja järkevä keskustelu on mahdollista.
Kuulostat passivis-aggressiiviselta.
Ei, vaan tyyneltä, hallitulta, maltilliselta, rakentavalta ja sivistyneeltä. Jalkaa polkevat prinsessat ovat sitten asia erikseen.
Puistattavia on ne ihmiset, jotka ovat tyyniä, hallittuja, maltillisia ja sivistyneitä niissä tilanteissa, joissa normaaleilla ihmisillä näkyy tunnereaktio. Muistan
Onpa kovaa dissaamista raivoajilla. Ei - raivoaminen, huutaminen, ovien paiskominen jne. ei ole normaalia. Se on henkistä väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei normaalit ihmiset huuda edes riidellessä. Viestien ylitulkitseminen menee toki ehkä vähän jo yli, hän voisi sen suhteen vähän rauhoittua.
Kyllä normaali ihminen voi kiukustuessaan myös huutaa. Mutta ap:n kuvailema kontrollofriikkiys kuulostaa todella oudolta.
Uskonpa, että suurin osa ihmisistä korottaa ääntään suuttuessaan. Varmaan useimmat heistäkin, jotka tässä nyt jeesustelee, että ristiriidat voi ratkoa huutamattakin.
Minä taas uskon, että suurin osa ihmisistä osaa puida erimielisyytensä asiallisesti.
Täysin asiatonta tekstiä voi päästellä myös hillityllä äänellä. Voisin kuvitella, että ehkä jopa pahempaa, kun ei
Voi, mutta mikään ap:n kertomassa ei tue sitä käsitystä, että tämä(kään) olisi hänen miehensä tapa.
Vierailija kirjoitti:
Tämähän muuttui mielenkiintoiseksi.
Huomaatteko, minkälaista kettuilua tämä hillitty porukka harrastaa? Heillä ei taidakaan riidat olla niitä rakentavia, vaan ne saattavat olla suorastaan henkistä vä kivaltaa. Vai puhuvatko he noin vain nimettöminä?
Mikä sun mielestä on nyt ollut henkistä väkivaltaa tai kettuilua? Joku sanoi, että jalkaa polkevat prinsessat ovat sitten erikseen? Se, että sinua suututtaa, kun olet moraalisesti alakynnessä, etkä pysty hillitsemään itseäsi, ei tarkoita, että sinulle kettuillaan. Ainakaan kovin pahasti tai "samalla mitalla". Jalkaa polkevat prinsessat nyt tuskin on kovin paha veto verrattuna siihen, että täällä puolustetaan huutamista, kiroilua (ja huutaen kiroilua) jopa nimittelyä.
Oispa puoliso joka ei lähde tunnelaukalle ristiriitatilanteissa.
Valitsin hölmöyttäni väärän, vaikka merkit kyllä olivat ilmassa jo aikoinaan.
Normaali rauhallinen perhe-elämä tunneilmaisijan kanssa on helvettiä - hän on kuin lapsi aikuisen kehossa.
Tinderissä naiset etsivät tunneälykästä miestä ja ap:n mies kuulostaa juuri siltä mitä haetaan.
Tosiasia on, että naiset puhuvat yhtä, ajattelevat toista ja reagoivat kolmanteen.
Vierailija kirjoitti:
Oispa puoliso joka ei lähde tunnelaukalle ristiriitatilanteissa.
Valitsin hölmöyttäni väärän, vaikka merkit kyllä olivat ilmassa jo aikoinaan.
Normaali rauhallinen perhe-elämä tunneilmaisijan kanssa on helvettiä - hän on kuin lapsi aikuisen kehossa.
Tämänkin opin itse kantapään kautta. Kun sitten aloin etsiä uutta kumppania, yksi tärkeimmistä asioista oli tapa riidellä. Haluan, että kotona on hyvä olla. Riitoja tulee, se on elämää, mutta on myös tärkeää, miten riidellään, ettei suotta loukata toista tai vaikkapa raivota. Monella huutajalla on vähän äkkinäinen tapa arjessakin, hermo palaa milloin mistäkin. Ei sellaista jaksa.
Huutaminen ja kiroilu on ikävää, ne sun kannattaa lopettaa oikeasti.
Mutta "okei..." ei ole riitelyä tai automaattisesti epäasiallista kommunikointia, eli tuota kontrollointia on vaikea ymmärtää. Riippuu tietenkin et mihin vastasit noin, mutta silti.
"Onpa kovaa dissaamista raivoajilla. Ei - raivoaminen, huutaminen, ovien paiskominen jne. ei ole normaalia. Se on henkistä väkivaltaa."
Tämä. Toinen puhui raivoajista "normaaleina ihmisinä", ja tämä jo kertoo paljon omasta kokemuspiiristä. Varmaan lapsuudenkodissa on huudettu, kiroiltu ja raivottu, ja muuta mallia toinen ei tiedä tai ymmärrä. Rauhallisuus on jopa pelottavaa.
On opittu että "rakkaus" on vahvoja tunteita ja aggressiivisuuttakin, joillekin jopa fyysinen käsiksikäyminen on tuttua rakkauden ilmaisua :(
Vierailija kirjoitti:
Tinderissä naiset etsivät tunneälykästä miestä ja ap:n mies kuulostaa juuri siltä mitä haetaan.
Tosiasia on, että naiset puhuvat yhtä, ajattelevat toista ja reagoivat kolmanteen.
Yksi nainen ei ole naiset.
Yleistäminen ja mustavalkoisuus ei ole älykästä ollenkaan.
Mun tuttu kertoi olevansa temperamenttinen ja näyttävänsä tunteensa avoimesti, koska hän nyt vaan on sellainen ihminen. Perhekerhossa hän menetti malttinsa hitaasti pukeutuvaan lapseensa, raivosi minuutin verran ja sai kaikki muut lapset itkemään. Sitten hän katseli ympärilleen ihmeissään, että mikä teille nyt tuli, eikö muissa perheissä näytetä tunteita, eihän tämä ole mikään paha asia.
Miksi pitäisi huutaa ja kiroilla?
Riitojen pitäisi olla rakentavia, ei rikkovia.
Tuo pilkkujuttu on outo.