Lue keskustelun säännöt.
Toni Laine kuoli. Mies joka olisi halunnut hengityskoneeseen, mutta säästöt...
10.01.2026 |
Salolainen Toni Laine, on kuollut. ALS-tautia sairastanut Laine menehtyi torstaina Salon sairaalassa. Hänen kuolemansa vahvistaa Salon Seudun Sanomille Laineen isä Uolevi Laine.
Sillä tavalla Toni meni kuin lääkärit olivat tarkoittaneetkin. Hän tukehtui.
"Itse kuolema ei minua haittaa, jos meitä kohdeltaisiin samanarvoisina. Mutta kun toiset pääsevät hoitoon ja toiset eivät, niin sitä en hyväksy, Laine sanoi SSS:n haastattelussa lokakuussa.
Isä Uolevi Laine vahvistaa, että Toni Laineelle ei lopulta koskaan myönnetty hengityskonehoitoa, mistä perhe kokee katkeruutta."
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppu on kuitenkin kivuton ja suhteellisen nopea. Kaikki eivät ole niinkään onnekkaita.
Päinvastoin. Moni saattohoidossa työskennellyt sanoo että tukehtumiskuolema on pahin.
Se näyttää pahemmalta kuin onkaan. Et tunne kipua kun olet menettänyt jo tajun. Ruumis vain kouristelee.
Voi hyvänen aika, luuletko että se tukehtumisen tunne on vain sen yhden päivän ajan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme fa sisteja taas ketju täynnä. Ihminen itse määritelköön milloin elämänsä on elämisen arvoista, ei lääkäri tai kansantalous.
Ihminen sitten ITSE maksakoon OMASTA PUSSISTAAN määrittelemänsä.
Harvalla on varaa maksaa edes joitain syöpähoitoja itse, siksi nämä on hoidettu yhdessä. Miksi juuri tämän sairauden pitäisi olla sellainen voi voi, maksa itse tai kuole tilanne. Ei kovin tasavertaista.
Kokonaiskustannus on suuri. Jos aletaan maksamaan hengityskoneessa elämistä kaikille halukkaille niin kohta ei ole rahaa maksaa syöpähoitoja tai muita. Kaikkea ei voida maksaa valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
RIP Toni.
Syvä osanottoni kaikille Tonin rakkaille.
Suomi on ihan hirveä maa.
Täällä mur - hataan ihmisiä ja muutamilla on lainsuoja. Heitä ei koskaan oteta kiinni, vaan he saavat jatkaa.
Ei tuo ole mikään murha.
ALS on kamala tauti ja se tap*Paa.
En ymmärrä miksi kitumista pitäisi vielä pitkittää .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tämä Laine on ja miksi juuri hänen kuolemansa ylittää uutiskynnyksen?
Hänen elämänhalustaan kerrottiin syksyllä, toivoi kovasti näkevänsä tyttärensä (7 v) kasvavan isommaksi. Aneli hengityskonetta, ei saanut.
Ei hän olisi sen koneenkaan kanssa nähnyt tyttärensä kasvavan.
Jotkut taudit vie ihmisen hautaan, ja ALS on niistä yksi.
Ei auta hengityskoneetkaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edelleenkään ymmärrä tätä ALS-potilaan elämän pitkittämistä hengityskoneella. Onko joillain todella niin kova elämänhalu, että täysin toimintakyvyttömänä koneen varassa oleminenkin on elämää? Puhumattakaan miten paljon hengityskone, joka on tehohoitomuoto, maksaa yhteiskunnalle ja sehän on myös harvinainen laite, joka olisi välittömästi pois esim. kolaripotilaalta, jos se olisi Tonille annettu. Nyt valoja päälle!
Kyllä elämän pitää päättyä mahdollisimman tuskattomasti ja pitkittämättä. Eutanasia lailliseksi!
Kyllä monella vakavasti sairaalla on vahva elämisenhalu. Tämä on tutkittu juttu. Nuorempana ajattelee, että ei tietyn pisteen jälkeen haluaisi elää, mutta sitten hyvin vaivaisenakin saattaa olla elämisenhalu.
Ajan mittaan on jäänyt henkiin ja lisääntymään ne, joilla on vahva elämisenhalu.
Tiedän tuon tunteen, koska muutama vuosi sitten sairastuin vakavasti ja päädyin viikkokausiksi eristyksiin kamppailemaan hengestäni. Mua kehotettiin jopa jo hyvästelemään läheiseni. On hirveän helppoa sanoa jostakusta täysin vieraasta ja vakavasti sairaasta, että hänen olisi parempi kuolla. Hän itse saattaa kuitenkin kokea toisin, koska myös hänellä on se yksi ainutkertainen elämänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onhan toi surullista. Elämää pitäisi kuitenkin kunnioittaa. Se on meille kaikille ainutkertainen. Kyseinen henkilö ei halunnut kuolla, joten sen mukaisesti olisi pitänyt toimia ja yhteiskunnan hankkia apu.
MILLÄ VTUN RAHALLA!? Tuosta sairaudesta EI parane eikä yhteiskunnalla ole varaa toivottomaksi todettuun tapaukseen, vielä vähemmän, jos se on sellaiselta pois, jota voidaan vielä auttaa.
Omalla kustannuksella toki olisi voinut hankkia haluamansa, 24/7/365 hoitohaaremiaan myöten, mutta yhteiskunnalla ei sellaiseen ole resursseja, varsinkaan, jos väistämätön häämöttää, eikä sen todeta parantavan elämänlaatua tai edes pidentävän sitä merkittävästi. Yks vtun maku, mitä potilas tai omaiset haluavat.
En ota kantaa Alsiin, mutta levinneestä syövästä ei parane kukaan mutta potilas voi kuitenkin olla työkykyinen tai osatyökykyinen lääkityksellä. Paraneminen ei ole tässä se oleellinen kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppu on kuitenkin kivuton ja suhteellisen nopea. Kaikki eivät ole niinkään onnekkaita.
Päinvastoin. Moni saattohoidossa työskennellyt sanoo että tukehtumiskuolema on pahin.
Se näyttää pahemmalta kuin onkaan. Et tunne kipua kun olet menettänyt jo tajun. Ruumis vain kouristelee.
Kaverini isoisä kärsi kamalista tuskissa, kun kuoli tukehtumiseen sairaalassa.
Repi paitansakin auki. Halusi happea. Pahin vaihe kesti tunnin. Tajuissaan kuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuommoinen olisi edes ihmisarvoista elämää, että olet letkujen varassa ja täysin kyvytön mihinkään. Et voi edes hengittää tai nielaista itse. Itselleni olisi pahin painajainen oikeastaan. Olet loukussa siellä oman mielesi sisällä, et kykene ilmaisemaan omaa tahtoasi tai yhtään mitään muutakaan. Täysin muiden armoilla.
Minä en ymmärrä, että elämää pitkitetään näiden toivottomien tapausten kohdalla. Emme voi mitenkään tietää, miten paljon henkilö kärsii sielä elottoman kuoren sisällä. Sama koskee minusta näitä esim onnettomuudessa pahasti vammautuneita, jotka eivät liiku, puhu tai syö. Mietin aina itse, miten paljon kropassakin mahtaa olla kipuja, kun makaat vain paikoillaan ikuisesti. Itsellä on selkä ja lantio tohjona jo sen jälkeen, kun on muutaman päivän sänkypotilaana vaikka flunssan takia. Jos joutuisi vain kärsimään siitä kivusta, eikä voisi nousta ylös venyttelemään ja liikkumaan, niin aivan hirveä ajatuskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppu on kuitenkin kivuton ja suhteellisen nopea. Kaikki eivät ole niinkään onnekkaita.
Päinvastoin. Moni saattohoidossa työskennellyt sanoo että tukehtumiskuolema on pahin.
Se näyttää pahemmalta kuin onkaan. Et tunne kipua kun olet menettänyt jo tajun. Ruumis vain kouristelee.
Oletko kokeillut kun noin varmasti julistat tuota ilosanomaasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppu on kuitenkin kivuton ja suhteellisen nopea. Kaikki eivät ole niinkään onnekkaita.
Ongelma nimenomaan on se irvokas, julma, epätavallinen ja epäinhimillinen suomalainem käytäntö että ihmisiä pakotetaan tukehtumaan hitaasti ja kauhuissaan kuoliaaksi elimistön kamppaillessa vastaan ja hoitajien ja lääkärien vain naureskellessa vieressä. Oikea tapa olisi jo vihdoin viimein laillistaa hyvä eutanasia niille jotka toivovat ihmisarvoista ja hyvää lähtöä. Oikealla tavoin järjestettynä se olisi täysin tuskaton ja miellyttävä tapa poistua tästä sairaasta maailmasta.
Vanhempani kuoli syöpään. Toinen vanhempani ja sisarukseni olivat jo paikalla kun itse ehdin sairaalaan. Kuoleva kävi kovaa kamppailua kun ei pystynyt makaamaan aloillaan eikä hengittämään, yritti vetää itseään istuma-asentoon paniikissa. Toiset eivät huomanneet tai välittäneet juorusivat vaan ja sisarukseni naama happamana valitteli että mitä tässä nyt pitäisi tehdä. Minä heti hain hoitajan paikalle. Hoitaja nosti petiä ja potilasta ylöspäin, haettiin lisätyyny ja hoitaja antoi kipulääkettä jolla kuoleva rauhoittui ja vaipui uneen. Minä huomasin kun hengitys alkoi hiipumaan ja pysähtyi. Toiset halusi heti lähteä, eivät vuodattaneet kyyneltäkään. Minä ja hoitajat itkimme. Sinä päivänä opin noista kahdesta jotain sellaista joka muutti mielipiteeni heistä täysin kokonaan. Kaksi ekstroverttia, niin ystävällinen ja lämmin ulkokuori mutta täysin kuolleita sisältä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuommoinen olisi edes ihmisarvoista elämää, että olet letkujen varassa ja täysin kyvytön mihinkään. Et voi edes hengittää tai nielaista itse. Itselleni olisi pahin painajainen oikeastaan. Olet loukussa siellä oman mielesi sisällä, et kykene ilmaisemaan omaa tahtoasi tai yhtään mitään muutakaan. Täysin muiden armoilla.
Minä en ymmärrä, että elämää pitkitetään näiden toivottomien tapausten kohdalla. Emme voi mitenkään tietää, miten paljon henkilö kärsii sielä elottoman kuoren sisällä. Sama koskee minusta näitä esim onnettomuudessa pahasti vammautuneita, jotka eivät liiku, puhu tai syö. Mietin aina itse, miten paljon kropassakin mahtaa olla kipuja, kun makaat vain paikoillaan ikuisesti. Itsellä on selkä ja lantio tohjona jo sen jälkeen, kun on muutaman päivän sänkypotilaana vaikka flunssan takia. Jos joutuisi vain kärsimään siitä kivusta, eikä voisi nousta ylös venyttelemään ja liikkumaan, niin aivan hirveä ajatuskin.
Hänellä oli järki tallella loppuun saakka ja hän itse halusi elää (ja halusi saada hengityskoneen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tämä Laine on ja miksi juuri hänen kuolemansa ylittää uutiskynnyksen?
Hänen elämänhalustaan kerrottiin syksyllä, toivoi kovasti näkevänsä tyttärensä (7 v) kasvavan isommaksi. Aneli hengityskonetta, ei saanut.
Valitettavasti ei se kone olisi siinä auttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppu on kuitenkin kivuton ja suhteellisen nopea. Kaikki eivät ole niinkään onnekkaita.
Päinvastoin. Moni saattohoidossa työskennellyt sanoo että tukehtumiskuolema on pahin.
Se näyttää pahemmalta kuin onkaan. Et tunne kipua kun olet menettänyt jo tajun. Ruumis vain kouristelee.
Kaverini isoisä kärsi kamalista tuskissa, kun kuoli tukehtumiseen sairaalassa.
Repi paitansakin auki. Halusi happea. Pahin vaihe kesti tunnin. Tajuissaan kuoli.
Suomessa se menee juuri noin. Käsittämätöntä ettei sitä arvokasta ja inhimillistä lähtöä haluta suoda, sen estämistä ei voi edes perustella hinnallakaan joten taustalla on jokin muu sadistinen halu, joka on vielä sairaampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useamman als:n saattohoidossa mukana olleenna, kyllä lääkitään tarvittaessa.
Osa sedatoidaan uneen, ei kärsi kivuista tai tukehtumisen tunteesta. Nukkuu.
Osa kuollut alle minuutissa esim. istumassa pyörätuolissa. Tajuissaan ja normaalisti kommunikoi katseella. Sekunnissa romahdus voinnissa, nopea tajuttomuus ha hengityksen pysähtyminen.
Sairautena kauhea, mutta itse kuoleman hetki/lähiajat lähes aina haastavampia esim. Keuhkosyövässä ym (jotka myös voi sedatoida uneen loppuajaksi).
Eivät ne asiakkaat välttämättä nuku rauhallisena mutta jos ne sedatoidaan lihasrelaksanteilla niin etteivät pysty liikkumaan niin siltähän se voi näyttää vaikka kauhu voi olla melkoista siellä pään sisällä edelleen ja tuntemukset tuntea ihan normaalisti. Ei vain pysty liikkumaan. Siksi kunnollinen eutanasia olisi todella paljon parempi vaihtoehto sitä toivov
Samaa mieltä. Ihmiarvoisen elämän lisäksi jokainen ansaitsee myös ihmisarvoisen kuoleman. Eläimetkin nukutetaan eettisemmin.
Polttiko tupakkaa tää Toni . Tupakassa myrkkyjä joka puhkaisee piilevän taudin. Tutkittu hollannissa sekä britanniasssa. Voi kulkea suvussakin . Sääli , kuka sen taudin saa.
Olisi kamalaa jos somalia kohdeltaisiin noin huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Niinhän ne kuolevat aina VOISI nukuttaa, mutta eipä vaan niin tehdä. Mielummin annetaan hitaasti kituen kuolla, vielä hereillä ja tajuissaan olevana.
Miten ihmiset voi elää näin epärealisissa kuvitelmissa.
Vai, että kaikki kuolemaa tekevät ihmiset pidettäisiin nukutuksessa?
Mitä jos se ihminen ei olisikaan kuolemassa (kun ei sitä kuoleman hetkeä voida varmaksi tietää) niin joku olisi kulutuksessa vaikka kuukauden. Miten luulet sen onnistuvan?pitäisi laittaa letkuruokinta ym vai meinaatko, että sen ihmisen annettaisiin menehtyä nälkään sen nukutuksen aikana.
Ja jos taas ihminen jo tekisi sitä kuolemaan, niin ei siihen hätään saataisi joka TK:ssa nukutuslääkäriä paikalle.
Vai meinaatko, että hoitajan antaisi unilääkkeitä kuolemalle?
Sitten vinguittais, että ihmiset huumataan .
Vierailija kirjoitti:
Minä en haluiskaan hengityskoneella elämään.
Ottaisin sen kuoleman mutta inhimillisen toki.
No sinä ehkä et, mutta se ei liity tähän. Tämä ihminen oli siinä pelkäämässäsi tilanteessa, että valintana oli hengityskone tai kuolema. Hän olisi halunnut vielä elää niin kauan kuin mahdollista. Mikä ei varmaan olisi ollut edes kauan, mutta jokainen päivä olisi hänelle ollut kallis.
Ihmetyttää näissä keskusteluissa aina, että terveet kirjoittavat sanelevat toisten puolesta, mikä olisi ihmisarvoista elämää. Eutanasiakeskusteluissakin kovin hanakasti jaellaan kuolemantuomioita sairaille ja vammaisille. "En minä ainakaan haluaisi elää halvaantuneena!" Ja joku muu haluaa, joten mitä se sinun halusi siihen liittyy?
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuommoinen olisi edes ihmisarvoista elämää, että olet letkujen varassa ja täysin kyvytön mihinkään. Et voi edes hengittää tai nielaista itse. Itselleni olisi pahin painajainen oikeastaan. Olet loukussa siellä oman mielesi sisällä, et kykene ilmaisemaan omaa tahtoasi tai yhtään mitään muutakaan. Täysin muiden armoilla.
Minä en ymmärrä, että elämää pitkitetään näiden toivottomien tapausten kohdalla. Emme voi mitenkään tietää, miten paljon henkilö kärsii sielä elottoman kuoren sisällä. Sama koskee minusta näitä esim onnettomuudessa pahasti vammautuneita, jotka eivät liiku, puhu tai syö. Mietin aina itse, miten paljon kropassakin mahtaa olla kipuja, kun makaat vain paikoillaan ikuisesti. Itsellä on selkä ja lantio tohjona jo sen jälkeen, kun on muutaman päivän sänkypotilaana vaikka flunssan takia. Jos joutuisi vain kärsimään siitä kivusta, eikä voisi nousta ylös venyttelemään ja liikkumaan, niin aivan hirveä ajatuskin.
Ja kuinka paljon mahtaa sattua kun pitkään sängyssä maannutta potilasta reippaasti käännetään ja pestään tai vaihdetaan lakanaa ym. Itselläni esimerkiksi aamulla sängystä nouseminen sattuu lihaksiin ja liikkeet on hitaat.
Se näyttää pahemmalta kuin onkaan. Et tunne kipua kun olet menettänyt jo tajun. Ruumis vain kouristelee.