TS: Tuoliin sidottu vanhus kuristui kuoliaaksi Esperin hoivakodissa Turussa

Vierailija kirjoitti:

Tapaus ei varmaan herätä yhtään kiinnostusta mennä moisiin paikkoihin töihin.

Ei näihin suomalaiset hoitajat ole hakeutuneet enää pitkään aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on ettei nyt vaan voida laittaa sille viimeiselle matkalle nopeasti kuten eläimetkin, vaan pitää tällaista pelleilyä harrastaa jo käytännössä vihanneksina olevien vanhusten kanssa?

 

Näin saadaan vanhuksien säästöt kerättyä pois ennen perikuntaa. Mitä pidempään kituu, sen enemmän kertyy pörssiyhtiöille tulosta.

 

Niin oikeastihan näissä muistisairauteen liittyvissä hommissa rahapuoli menee tyypillisesti siten, että julkinen sektori pidättää eläkkeestä 85% miinus minimaalinen suojaosa ja ostaa haluamansa tasoisen palvelun yksityiseltä mahdollisimman halvalla, jolloin pitää kysyä onko vika kuitenkaan lopulta siinä yrityksessä vai ehkä hyvinvointialueen rahan käytössä ja päätökset tekevässä sossussa, jonka prioriteetti numero yksi on nykyään säästää rahaa mutta sitä ei kukaan sano vain ääneen.

Asiakkaalta pidätetty 85 % menee hyvinvointialueen pohjattomaan kassaan eikä sitä ole korvamerkitty hoitavalle laitokselle eikä muutenkaan pelkästään vanhustenhoitoon. Näitä maksuja on vaikea enää tuosta korottaa ja mitä se auttaisi, koska rahat voivat ohjautua muualle.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tietokoneasia mikään ongelma ole. Hankitaan kiertokärry eli pyörillä kulkeva läppäriteline, joita sairaaloissakin käytetään. Tilat ovat esteettömät, joten kärryä mahtuu hyvin työntämään. Nettiyhteys langattomasti. Vuoteenvierusraportointi on tärkeä ja tehokas tapa ottaa asiakas mukaan omaan hoitoonsa tai palveluunsa sen sijaan, että hoitajat istuvat kansliassa tulkitsemassa asiakkaan vointia ehkä aivan päin honkia. 

Miksi joku hoitoalasta mitään ymmärtämätön jaksaa jänkätä tästä? Itse en ole hoitoalalla enkä alkaisi väittelemmän asiasta, josta en tiedä mitään. Työn organisoinnista tiedän paljonkin ja olen tehnyt kehitystyötä omalla alallani. Olen oppinut, että yleensä parhaat keinot työn tehostamiseen tulevat tekijöiltä itseltään, jotka ymmärtävät käytännön ongelmat ja esteet kaikkein parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma arvaus: Varmaan joku toinen asukas ( joka on muistisairas, mutta muuten liikkuva) avasi vyöt ja pahoinpieteli ja kuristi tämän lyhyessä ajassa. 

Näissä on muuten oikeasti aina se vaara, että joku liikkuva menee ja avaa vyöt. 

Kyseinen sidottu vanhus nimenomaan oli liikkuva. Ei missään tapauksessa olisi saanut sitoa eikä jättää valvomatta. 

 
Ainakin tämän ketjun perusteella näyttää olevan maan tapa, että liikuntakykyinen muistisairas sidotaan rangaistuksenomaisesti tai pois tieltä, ilman kirjattua päätöstä ja vaarallisin, sopimattomin välinein. Paljonkohan vastaavia tapauksia on jäänyt pimentoon?

Lopeta jo tuo trollaaminen ja anna aikuisten keskustella rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan sama minkälainen esittelyteksti näissä laitoksissa on, henkilökunta vaihtuu niin tiuhaan, että kaikki on vaan sanahelinää. Sitä voi tietysti miettiä että miksi ovi käy koko ajan. Hoitajat tosiaan tekee kaiken näissä paikoissa vaikka välillä oli toivetta, että hoitajat voisi keskittyä vain hoitotyöhön. Asiakaskunta saattaa olla tosi haastavaa, näillä mitoituksilla ei pysty mitenkään valvomaan kaikkien asukkaiden joka askelta. Jos heikkokuntoisen tai levottoman vanhuksen liikkumista ei voi millään rajoittaa, niin seurauksena on kaatuminen tai toisen asukkaan vahingoittuminen - ja sekin on hoitajan vastuulla. Tähän ei ole varmaan minkäänlaista ratkaisua näköpiirissä. 

Joka tapauksessa rajoittamiseen pitää olla aina lääkärin päätös, eikä tuoliin sidottuna olevaa saa jättää valvomattomaan tilaan. Vaikka kuinka olisi levoton, et voi sitoa tuoliin, jos ei ole lääkärin päätöstä rajoittamisesta, ja siihen pitää olla lääketieteellinen syy. Ei riitä syyksi esimerkiksi että on muuten liian vaikea hoitaa. Eikä yksin voi jättää vain sillä verukkeella, että piti olla tekemässä iltatoimia toisen asukkaan kanssa. Usein valvonta hoituu helpoiten yhteisissä tiloissa. Virhe on ilmiselvästi tehty ainakin tuossa, että on jätetty valvomatta. 

Vierailija kirjoitti:

Arviolta 60% työajasta menee kirjaamiseen. Sitä tehdään sekä reaaliaikaisesti kännykällä että tietokoneella. Loput lääkehoitoon, hoitotyöhön, keittiöhommiin, siivoukseen, joskus välissä ehtii pitää jonkun viriketuokion. Oma ruokailu tapahtuu asukkaiden seurassa. 

En tiedä onko tuo 60 % totta vai ei. Jos se on totta, niin toimintahan on täysin tehotonta. Tuollainen ei tulisi kyseeseen millään toimialalla, joka perustuu tuotteiden tai palveluiden myyntiin. Kilpailijat menisivät ohi samantien. Työajasta suurin osa pitää kulua ydintekemiseen ja aputoiminnot saisivat viedä vain pienen osan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arviolta 60% työajasta menee kirjaamiseen. Sitä tehdään sekä reaaliaikaisesti kännykällä että tietokoneella. Loput lääkehoitoon, hoitotyöhön, keittiöhommiin, siivoukseen, joskus välissä ehtii pitää jonkun viriketuokion. Oma ruokailu tapahtuu asukkaiden seurassa. 

En tiedä onko tuo 60 % totta vai ei. Jos se on totta, niin toimintahan on täysin tehotonta. Tuollainen ei tulisi kyseeseen millään toimialalla, joka perustuu tuotteiden tai palveluiden myyntiin. Kilpailijat menisivät ohi samantien. Työajasta suurin osa pitää kulua ydintekemiseen ja aputoiminnot saisivat viedä vain pienen osan.

Ei ole totta. 

Vierailija kirjoitti:

Tämäkin on yksilöllistä. Moni yli 80-vuotias on nykypäivänä rautaisessa kunnossa. Urheileva, liikkuva, kuin entisajan 60-vuotias. Eivät kaikki ole muistisairaita ja raihnaisia vanhuksia.

Silti hyvin harva 80 v täyttänyt selviäisi elvytyksen aiheuttamista vaurioista ihmisarvoisen elämän piiriin. Murtumat, makaaminen, hapenpuutteen aiheuttamat aivovauriot ovat riskejä kaikenikäisille. Itse olen ajatellut laittaa toiveen elvyttämättä jättämisestä omalla kohdallani 65 vuoden iässä. 

Nuorena on helppo ajatella noin. Odota, kun olet kuusikymppinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma arvaus: Varmaan joku toinen asukas ( joka on muistisairas, mutta muuten liikkuva) avasi vyöt ja pahoinpieteli ja kuristi tämän lyhyessä ajassa. 

Näissä on muuten oikeasti aina se vaara, että joku liikkuva menee ja avaa vyöt. 

Kyseinen sidottu vanhus nimenomaan oli liikkuva. Ei missään tapauksessa olisi saanut sitoa eikä jättää valvomatta. 
Ainakin tämän ketjun perusteella näyttää olevan maan tapa, että liikuntakykyinen muistisairas sidotaan rangaistuksenomaisesti tai pois tieltä, ilman kirjattua päätöstä ja vaarallisin, sopimattomin välinein. Paljonkohan vastaavia tapauksia on jäänyt pimentoon?

Tuskinpa tuo mikään "maan tapa" on. Ehkä Esperin tapa korkeintaan, anteeksi nyt. Ei ole ollut tapa ainakaan niissä kolmessa eri hoivakodissa, missä itse olen ollut töissä. Ei niissä ole koskaan sidottu liikuntakykyisiä. Kyllä liikuntakykyiset saa kulkea rollaattorinsa kanssa käytävillä, ja jos joku menee toisen ovelle niin ohjataan pois. Vöitä on käytetty tukena, jos on ollut niin heikkokuntoinen, ettei ole muuten pysynyt istumaan tuolissa, esimerkiksi ruokailussa tai TV-tilassa, jotta asiakas on voinut olla yhteisessä tilassa jos on halunnut olla muiden seurassa. Noissahan on aina myös hoitaja valvomassa. 

Vierailija kirjoitti:

"Mistä tiedät millaista vyötä käytettiin ja oliko lääkärin lupa vai ei? Olitko kenties itse paikalla?"

Normaaliälyinen voi päätellä mediatiedoista, että asiat eivät ainakaan olleet mallillaan. 

Kerro sinä, miten haaravyöhön tai tuoliin  neljästä pisteestä kiinnitettyyn x-vyöhön voi kuristua. 

 

Jos istuva menettää tajuntansa, hän voi tukehtua, koska lihakset veltostuvat ja kieli voi tukkia hengitystiet. Siksi esimerkiksi auto-onnettomuudessa autossa jumissa olevan tajuttoman päätä pitää tukea kunnes hoitajat ehtivät paikalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arviolta 60% työajasta menee kirjaamiseen. Sitä tehdään sekä reaaliaikaisesti kännykällä että tietokoneella. Loput lääkehoitoon, hoitotyöhön, keittiöhommiin, siivoukseen, joskus välissä ehtii pitää jonkun viriketuokion. Oma ruokailu tapahtuu asukkaiden seurassa. 

En tiedä onko tuo 60 % totta vai ei. Jos se on totta, niin toimintahan on täysin tehotonta. Tuollainen ei tulisi kyseeseen millään toimialalla, joka perustuu tuotteiden tai palveluiden myyntiin. Kilpailijat menisivät ohi samantien. Työajasta suurin osa pitää kulua ydintekemiseen ja aputoiminnot saisivat viedä vain pienen osan.

Jos osaa suomea aika heikosti, niin kirjaamiseen menee enemmän aikaa kuin suomenkieliseltä. Ulkomaalaisia hoitajia on kilpailijoillakin. Pitäähän kirjaukset tehdä, että seuraava vuoro näkee, mitä on tehty tai jäänyt tekemättä, ja etenkin jos voinnissa on muutoksia. Tiedon siirtäminenkin on siis ihan tärkeä tehtävä. Mutta ei siihen noin kauaa kyllä saisi mennä. 

Vierailija kirjoitti:

"Lain näkökulmasta annetaan minimi, mutta käytännössä henkilöstömitoitus kuuluu järjestää tarpeen mukaan....0.6 on minimi asetettu. Tämähän ei ole se hoitaja määrä, jota orjallisesti kuuluu noudattaa."

 

Naiivia toiveajattelua, että voittoa tavoitteleva yhtiö palkkaisi yhtään ylimääräistä hoitajaa. Lain minimi on käytännössä maksimi.

Hoitajamäärän sijaan pitäisi määritellä tarkemmin, minkälaista hoidon pitää olla erilaisten hoidettavien kohdalla. Näille pitäisi olla niin tiukat normit, että hoitolaitoksen olisi pakko itse huolehtia henkilökunnan riittävyydestä ilman keinotekoista hoitajamitoitusta.

Tämä on niin surullinen kuva Suomesta.   Raha ratkaisee.  Ei ole sivistys valtion merkkejä tällainen.  

Sanotaanhan, että sivistyneen yhteiskunnan merkki on kuinka hyvin se kohtelee kaikista heikoimmassa asemassa olevia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämäkin on yksilöllistä. Moni yli 80-vuotias on nykypäivänä rautaisessa kunnossa. Urheileva, liikkuva, kuin entisajan 60-vuotias. Eivät kaikki ole muistisairaita ja raihnaisia vanhuksia.

Silti hyvin harva 80 v täyttänyt selviäisi elvytyksen aiheuttamista vaurioista ihmisarvoisen elämän piiriin. Murtumat, makaaminen, hapenpuutteen aiheuttamat aivovauriot ovat riskejä kaikenikäisille. Itse olen ajatellut laittaa toiveen elvyttämättä jättämisestä omalla kohdallani 65 vuoden iässä. 

Nuorena on helppo ajatella noin. Odota, kun olet kuusikymppinen.

Ja tietämättömänä on helppo ajatella kuten sinä. Ja jos käsitys elvytyksestä perustuu elokuviin.

Joskus muinoin kuljetin g-tuolissa+ vöissä olevaa mummoa mukanani illalla, kun kävin auttamassa  toista asukasta. Ei voinut jättää yksin istumaan mutta oli rauhallinen, kun oli ihmisen mukana.  

Vierailija kirjoitti:

Joskus muinoin kuljetin g-tuolissa+ vöissä olevaa mummoa mukanani illalla, kun kävin auttamassa  toista asukasta. Ei voinut jättää yksin istumaan mutta oli rauhallinen, kun oli ihmisen mukana.  

Ja samalla rikoit sen toisen asukkaan oikeutta yksityisyyteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämäkin on yksilöllistä. Moni yli 80-vuotias on nykypäivänä rautaisessa kunnossa. Urheileva, liikkuva, kuin entisajan 60-vuotias. Eivät kaikki ole muistisairaita ja raihnaisia vanhuksia.

Silti hyvin harva 80 v täyttänyt selviäisi elvytyksen aiheuttamista vaurioista ihmisarvoisen elämän piiriin. Murtumat, makaaminen, hapenpuutteen aiheuttamat aivovauriot ovat riskejä kaikenikäisille. Itse olen ajatellut laittaa toiveen elvyttämättä jättämisestä omalla kohdallani 65 vuoden iässä. 

Nuorena on helppo ajatella noin. Odota, kun olet kuusikymppinen.

Minä olen 61 ja samaa mieltä tuosta elvytyskiellosta. Tosin en ehkä ikää kiveen hakkaisi - riippuu vähän omasta kunnostakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tietokoneasia mikään ongelma ole. Hankitaan kiertokärry eli pyörillä kulkeva läppäriteline, joita sairaaloissakin käytetään. Tilat ovat esteettömät, joten kärryä mahtuu hyvin työntämään. Nettiyhteys langattomasti. Vuoteenvierusraportointi on tärkeä ja tehokas tapa ottaa asiakas mukaan omaan hoitoonsa tai palveluunsa sen sijaan, että hoitajat istuvat kansliassa tulkitsemassa asiakkaan vointia ehkä aivan päin honkia. 

Miksi joku hoitoalasta mitään ymmärtämätön jaksaa jänkätä tästä? Itse en ole hoitoalalla enkä alkaisi väittelemmän asiasta, josta en tiedä mitään. Työn organisoinnista tiedän paljonkin ja olen tehnyt kehitystyötä omalla alallani. Olen oppinut, että yleensä parhaat keinot työn tehostamiseen tulevat tekijöiltä itseltään, jotka ymmärtävät käytännön ongelmat ja esteet kaikkein parhaiten.

Periaatteessa näin. Paljon on kuitenkin myös muutosvastarintaa ja halua ripustautua vanhoihin toimintatapoihin, vaikka ne eivät enää olisi olleenkaan tarkoituksenmukaisia tai edes lainmukaisia.  

Nuo yllä mainitut asiat ovat kyllä ihan hoitoalan arkea. Mistä päättelet, että kirjoittaja ei ymmärtäisi hoitoalaa? Tuosta vuoteenvierusraportoinnista on paljon tietoa netistä, eli ei se mikään päähänpisto ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt vanhustenhuollon kustannuksia karsitaan tarjoamalla yhteisöllistä asumista. Siellä henkilöstörakenne huomattavasti kevyempi kuin hoivakodeissa. 

Tuollainen on aivan erinomainen ratkaisu vanhuksille, joiden toimintakyky on tallella eikä ole muistisairauksia. Minulla ei ole mitään käsitystä, kuinka suuri osa hoitolaitoksissa olevista on tuollaisia. Arvaisin, että vain pieni osa.

 

Vähän epäilen, että näin hyväkuntoiset edes saavat mitään hoivakotipaikka, kun ei kotihoitoakaan saa. Yhteisöllinen asuminen vanhuksille on täysi vitsi. 

 

Vuoteessa olevia vanhuksia hoidetaan kotona kotihoidon turvin monta kertaa päivässä, käynnit tietysti lyhyitä. Ei noin hyväkuntoiset pääse mihinkään hoivayksikköön. Korkeintaan johonkin senioritaloon, missä monet ovat omatoimisia eivätkä tartte hoivaa ja apua paljoakaan. Maksaa sitten omasta pussistaan muut palvelut. 

 

Yhteisöllinen sana on vain hieno sana , ei muuta, täysi vitsi, antaa olettaa muuta kuin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lain näkökulmasta annetaan minimi, mutta käytännössä henkilöstömitoitus kuuluu järjestää tarpeen mukaan....0.6 on minimi asetettu. Tämähän ei ole se hoitaja määrä, jota orjallisesti kuuluu noudattaa."

 

Naiivia toiveajattelua, että voittoa tavoitteleva yhtiö palkkaisi yhtään ylimääräistä hoitajaa. Lain minimi on käytännössä maksimi.

Hoitajamäärän sijaan pitäisi määritellä tarkemmin, minkälaista hoidon pitää olla erilaisten hoidettavien kohdalla. Näille pitäisi olla niin tiukat normit, että hoitolaitoksen olisi pakko itse huolehtia henkilökunnan riittävyydestä ilman keinotekoista hoitajamitoitusta.

Tarkoitat hoitoisuusluokitusta ja RAI-arviointia. Kyllä ne on olemassa, mutta ei ole joka paikassa saatu vieläkään käyttöön. Moni ulkomaalainen hoitajakin on tätä ihmetellyt, että miksi ei Suomessa käytetä RAI:ta, vaikka ovat kotimaassaan tottuneet siihen. Julkisilla käytetään mutta juuri tietyilä yksityisillä tökkii, on kuultu että ei ole resursseja jne. Eihän tuollaiseen haluta käyttää rahaa, kun pitää saada voittoja.