Mitä mieltä siitä, että jotkut eivät ole ymmärtävinään kysymyksiä, pyyntöjä ym.?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku sanoo minulle täällä on kylmä. Käsitän asian niin että hänellä on kylmä. En sulje ikkunaa.  Jos haluaa että ikkuna suljetaan, silloin sanotaan voisitko sulkea ikkunan. 
Epämääräisestä viestinnästä seuraa epämääräinen lopputulos.

On eri asia, jos ei ymmärrä. Aloitus koskee sitä, että ei olla ymmärtävinään.

Kannattaa siis ilmaista itseään ymmärrettävästi. Siitä on hyötyä muuallakin kuin av-palstalla.

Henkilö on tunnistanut narsistin, eikä halua pomppia tämän pillin mukaan. Siksi on niin kuin ei ymmärtäisi. Koska jotkut ihmiset ovat jatkuvasti odottamassa palveluksia muilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku sanoo minulle täällä on kylmä. Käsitän asian niin että hänellä on kylmä. En sulje ikkunaa.  Jos haluaa että ikkuna suljetaan, silloin sanotaan voisitko sulkea ikkunan. 
Epämääräisestä viestinnästä seuraa epämääräinen lopputulos.

On eri asia, jos ei ymmärrä. Aloitus koskee sitä, että ei olla ymmärtävinään.

Kannattaa siis ilmaista itseään ymmärrettävästi. Siitä on hyötyä muuallakin kuin av-palstalla.

Ei se aina kannata. Ei kannattanut ilmaista asiaa ymmärrettävästi aloituksessa. "Tarkoitan sellaista, että puhujan tarkoitus kyllä ymmärretään mutta ollaan niin kuin ei ymmärrettäisi."

Vierailija kirjoitti:

"Täällä on vähän vilu."

"Vedä pipo päähän tai takki niskaan."

"Täällä on vähän kylmä."

"Vai niin, ei minusta."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku sanoo minulle täällä on kylmä. Käsitän asian niin että hänellä on kylmä. En sulje ikkunaa.  Jos haluaa että ikkuna suljetaan, silloin sanotaan voisitko sulkea ikkunan. 
Epämääräisestä viestinnästä seuraa epämääräinen lopputulos.

On eri asia, jos ei ymmärrä. Aloitus koskee sitä, että ei olla ymmärtävinään.

Kannattaa siis ilmaista itseään ymmärrettävästi. Siitä on hyötyä muuallakin kuin av-palstalla.

Ei se aina kannata. Ei kannattanut ilmaista asiaa ymmärrettävästi aloituksessa. "Tarkoitan sellaista, että puhujan tarkoitus kyllä ymmärretään mutta ollaan niin kuin ei ymmärrettäisi."

Täällä näkee usein kirjoituksia, joiden ajatusta on jopa vaikea hahmottaa. Vielä useammin sellaisia, jotka voi ymmärtää kahdella tai useammalla tavalla. Ja kun niin voi ymmärtää, jotkut piruuttaankin ovat ymmärtävinään eri tavalla kuin aloittaja todnäk tarkoitti.

Jotkut olettavat, että vaatimattomuus kaunistaa. Enhän minä ketään käske sulkemaan ikkunaa. Minähän vain totesin, että on kylmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten on myös ihmisiä jotka tulkitsevat neutraalin toteamuksen vihjeeksi tai moitteeksi. Minun mies on tällainen. Jos vaikka olen tekemässä voileipää, ja totean ääneen että juusto on loppu, luulee hän että syytän häntä kun ei ole käynyt ostamassa lisää. Tai jos vaikka katsomme jotain matkailuohjelmaa, ja totean että ihan näköiset maisemat, saattaa mieheni sanoa siihen että ei meillä oo varaa tuonne lähteä, eikä oo edes lomaa. 

Eli sinun miehesi YLITULKITSEE sanojasi.

Ap:n esimerkki puolestaan voisi olla saman kolikon kääntöpuoli, eli toinen ALITULKITSEE ap:n sanoja.

Ei ole sama. Ap:n tapauksessa oikeasti kysytään jotain toteamuksen muodossa, ja oletetaan toisen ymmärtävän. Tuossa toisessa taas ei edes odoteta mitään reaktiota, vaan se on ihan tavallista jutustelua. Ap:n tapauksessa kyse ei ole mistään alitulkinnasta, vaan siitä että oleteaan toisen tietävän mitä tarkoitetaan, vaikka sanotaan ihan muuta. Se kuulija siis ei mitenkään alitulkitse, vaan hän ei vaan lähde arvailemaan. Ei normaali ihminen edes oleta että epämääräisestä vihjailusta pitäisi osata jotain piilomerkityksiä tulkita. Tuon toisen tapauksen ylitulkunta taas on ihan selkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku sanoo minulle täällä on kylmä. Käsitän asian niin että hänellä on kylmä. En sulje ikkunaa.  Jos haluaa että ikkuna suljetaan, silloin sanotaan voisitko sulkea ikkunan. 
Epämääräisestä viestinnästä seuraa epämääräinen lopputulos.

On eri asia, jos ei ymmärrä. Aloitus koskee sitä, että ei olla ymmärtävinään.

Mistä voi muka tietää että toinen on oikeasti ymmärtänyt, ja vain esittää ettei muka ole? Mistä sen erottaa? Jos hän ei ihan oikeasti olekaan ymmärtänyt? Tuo, että olettaa toisen vain esittävän, kertoo siitä, että oikeasti luulee toisen olevan ajatustenlukija, ja koska itse ymmärtää mitä kiertoilmaisullaan tarkoittaa, niin pitää itsestään selvänä, että toinenkin sen ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä pitäisi tietää, että täällä on vähän kylmä tarkoittaa että pitää sulkea ikkuna eikä esimerkiksi tuoda villasukkia tai keittää teetä tai jotain muuta?

Kontekstista ja keskustelemalla.

No daa! Keskustelemalla! Eli alunperin voisi suoraan sanoa mitä tarkoittaa! Vai onko keskustelu sitten sitä, että toisen pitää ymmärtää kysyä mitä hänen odotetaan tekevän, ja SITTEN vasta se toinen voi sanoa että haluaa että ikkuna suljetaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jotkut olettavat, että vaatimattomuus kaunistaa. Enhän minä ketään käske sulkemaan ikkunaa. Minähän vain totesin, että on kylmä.

Sarkasmi ymmärretty. Silti avaan: tuo ei ole vaatimattomuutta vaan manipulointia, narsistille tyypillistä käytöstä. Vihjailee ja ohjailee saadakseen toiset tekemään kaikenlaista puolestaan.

Minä sanoin tänään sohvalla ollessani kumppanilleni, että täällä on kylmä, jalatkin on ihan jäässä. Tarkoitin juuri mitä sanoin. Että minulla on kylmä. Se ei ollut epäsuoa kysymys, että voisitko laittaa lämpöä lisää. Kävin sitten hakemassa sängystä peiton ja palasin sen kanssa sohvalle. Tyhmää olisi alkaa lämmittää koko asuntoa vain siksi, että minulle tuli kymä sohvalla. 

Epäsuora viestintä on manipulatiivista ja on pelkästään tervettä, jos joku ei suostu sellaista ymmärtämään. 

Entinen mieheni ja hänen äitinsä harrastivat tällaista vihjailevaa viestintää. Jos toinen ei sitten osannut lukea rivien välistä, mitä milloinkin tarkoitettiin, he suuttuivat. Todella ääliömäistä toimintaa. Tästä on nyt jo noin 30 vuotta aikaa, kun päätin lopettaa rivien välistä tulkitsemisen, ja tämä päätös on todellakin pitänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku sanoo noin kun tulee kylään luokseni saa vastaukseksi "Ai on vai? Minusta täällä on nyt juuri sopivaa" tai "Ai on vai? Ei minusta" tms.

Tosin ap ei kyllä viestissään sanallakaan maininnut kyläilyä, mutta kun joku sen tuolla kommenteissa mainitsi niin annan nyt vaan esimerkin.

Ja tuohan onkin ihan käypä vastaus.

Ap sen sijaan puhuu tilanteesta, missä toinen esittää, ettei ymmärtänyt mistä ap puhuu eikä reagoi ollenkaan millään oletettavalla tavalla. Se on oikeasti outoa.

Eli siis ymmärsi, että Ap:lla on kylmä, mutta Ap:n mielestä olisi pitänyt ymmärtää, että hänen kommenttinsa oli itse asiassa pyyntö sulkea ikkuna. Miksi Ap ei sulkenut sitä itse, se jäi epäselväksi. 

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun perusteella näyttää siltä, että tuollaiset ihmiset ovat vain todella töykeän epäkohteliaita. Moni oikein uhoaa, että ei sano tuollaisiin mitään, koska ärsyttää se pyyntö.

Mikä pyyntö? Ei ollut mitään pyyntöä. 

Ulkona on 27 astetta pakkasta, ei meillä silloin pidetä ikkunoita auki. 

Kerroin aloituksessa, että esimerkki on klassinen. En tiedä, kuka tutkija sen on alun perin keksinyt. Esimerkki esiintyy vaikkapa tässä:

If the notion of illocutionary force is adopted as an aspect of meaning, then it appears that the (intended) force of certain sentences, or utterances, is not quite obvious. If someone says, "It sure is cold in here", there are several different illocutionary acts that might be aimed at by the utterance. The utterer might intend to describe the room, in which case the illocutionary force would be that of describing. But she might also intend to criticise someone who should have kept the room warm. Or it might be meant as a request to someone to close the window. These forces may be interrelated: it may be by way of stating that the temperature is too cold that one criticises someone else. Such a performance of an illocutionary act by means of the performance of another is referred to as an indirect speech act. https://en.wikipedia.org/wiki/Illocutionary_act

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun perusteella näyttää siltä, että tuollaiset ihmiset ovat vain todella töykeän epäkohteliaita. Moni oikein uhoaa, että ei sano tuollaisiin mitään, koska ärsyttää se pyyntö.

Mikä ihmeen pyyntö? Sehän on toteamus.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että tuo on erityisesti neurotyypillisten tapa. 

Vaikka sanotaan, että neuroepätyypillisillä on kommunikoinnissa haasteita o_O 

Ehkä se on sitä, että kun enemmistö puhuu kiertäen ja kaartaen niin kun sitten tulee joku adhd autisti joka sanoo mitä tarkoittaa niin enemmistö kohahtaa kauhistuneena, mitä tämä tällainen on ja yrittää selvittää mikä salainen merkitys sanojen takana sittenkin olisi. 

Ja joo, ei tietenkään rajoitu noin ainoastaan, mutta usein esiintyy noin. 

 

Olen tehnyt saman havainnon.

Tasapuolisuuden vuoksi pitäisi myös neurotyypillisyyden häiriö saada diagnoosiksi, yksi vahva oire on tämä vaatimus ajatustenlukutaidosta tai kokemus että muut eivät sano mitä tarkoittavat vaan "ymmärtää" piilomerkityksiä.

Neurotyypillisten sosiaaliset normit ja kirjoittamattomat säännöt ovat pitkälti aika harhaista settiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku sanoo minulle täällä on kylmä. Käsitän asian niin että hänellä on kylmä. En sulje ikkunaa.  Jos haluaa että ikkuna suljetaan, silloin sanotaan voisitko sulkea ikkunan. 
Epämääräisestä viestinnästä seuraa epämääräinen lopputulos.

On eri asia, jos ei ymmärrä. Aloitus koskee sitä, että ei olla ymmärtävinään.

Mistä tiedät, että oikeasti ymmärtää, mutta esittää, ettei ymmärrä?

Miksi et usko, että hän ei oikeasti ymmärrä?

Olen itse usein ollut tilanteessa, missä en ymmärrä, mitä toinen tarkoittaa, ja hän luulee, että esitän "tyhmää". Olen keskivertoa älykkäämpi, mutta en aina ymmärrä vihjailevaa puhetta.