Mitä mieltä siitä, että jotkut eivät ole ymmärtävinään kysymyksiä, pyyntöjä ym.?
Tarkoitan sellaista, että puhujan tarkoitus kyllä ymmärretään mutta ollaan niin kuin ei ymmärrettäisi. Näin tehdään, koska kysymystä ei ole esitetty kysymyslauseen muodossa tai pyyntöä ei ole esitetty suoraan. Klassinen esimerkki: "Täällä on vähän kylmä." = "Voisitko sulkea ikkunan?"
Kommentit (69)
talo elää tavallaan ei siinä sinun minulla minulla on kylmä mitään vaikuta. jos ei kyläpaikka viehätä poistu. minulle änki synttäri vieraita puhutin heitä 45min pihalla itsellä lämpöhaalarit päällä. hytisivät tärisivät heillä oli kova kiima nähdä meidän uusi talo. vihdoin lähtivät ei ole heistä ollut tuon vierailun jälkeen ollut ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Minä jättäisin reagoimatta ihan sen tähden, kun on pirun ärsyttävää, että kierrellään varsinaista asiaa kuin kissa kuumaa puuroa eikä sanota suoraan.
Sama. Kiusallanikaan en reagoi. Opetelkoon sanomaan mitä tarkoittaa.
Joku psykoosi kai tuollaisilla ihmisillä mitä ap on. Luulevat että ihmiset osaa lukea ajatuksia. Luulevat myös osaavansa itse lukea toisten ajatuksia, jos joku kieltää tuomasta kukkia allergian takia niin nämä ajatustenlukijat tulevat kohta mahdollisimman ison ja allergisoivan kimpun kanssa "sähän halusit kukkia" no en todellakan halunnut "mutku kyllä mä tiedän että oikeasti halusit" mit vit!
Tuollaiset ajatustenlukijamiehet ovat niitä jotka valittaa kun naiset ovat niin vaikeita eikä mikään kelpaa, kun itse tekevät kaiken juuri päinvastoin mitä nainn on kertonut. Sitten on nämä naiset, jotka eivät sano mitään suoraan vaan itkevät kun mies tai kaveri tai sisko tai kuka vaan ei ymmärtänyt lukea naisen ajatuksia. Ja uhriutuvat kun kukaan ei ymmärrä.
Selkeää viestintää, selkeää vuorovaikutusta ja selkeitä sanoja.
Jos haluat, että ikkuna suljetaan sano -Voisiko ikkunan sulkea. Minulla on kylmä.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen piiloviestintä on henkisen manipuloinnin muoto. Oletetaan että toinen on aina korvat höröllään arvailemassa, mitä toinen oikeasti tarkoittaa. Esim. "Olen katsonut paljon telkkaria." -> Et käy enää koskaan kylässä sen jälkeen kun tapasit miehesi Matin ja olen yksinäinen, erotkaa.
Ja tähän rituaaliin kuuluu tietenkin kertoa asia sitten kolmannelle taholle niin että "sanoin hänelle, että kun hän ei enää käy niin olen ollut vähän yksinäinen, mutta ei hän vastannut siihen juuta eikä jaata". Ja draamaa ja jupinaa.
Onneksi kaikki ei tee tuota, mutta liian moni.
Onko tuo ilmiö niin vieras, siitä ei ole kokemusta? Ja siksi irvaillaan aloitukselle.
En ole ap, mutta minua olisi kiinnostanut saada oikeasti ehdotuksia mistä tuollaisessa voi olla kysymys. Minulla on kokemusta samanlaisista tilanteista kuin ap:llä. Kysymys ei ole pelkästään siitä, että kysymystä ei ole muotoiltu selkeästi. Itse olen laittanut viestiin kysymyksen ihan kieliopillisessa kysymyslauseen muodossa, mutta loppuun on tullut vahingossa kysymysmerkin sijaan piste.
Ja kun kysyin, että mikset vastannut, niin hän ei kuulemma ymmärtänyt, että siinä oli kysymys. Ei siis ollut niin, ettei huomannut, että siinä oli kysymys. Vaan nimenomaan ei ymmärtänyt, että siinä oli kysymys.
Ei ole uskottavaa, ettei äidinkielinen ihminen tunnista kysymyslausetta kysymyslauseeksi. Joten ap:n tavoin ihmettelen, että mistä ongelmasta tuollaisessa on kysymys. Jostain autismista kenties?
Sitten on myös ihmisiä jotka tulkitsevat neutraalin toteamuksen vihjeeksi tai moitteeksi. Minun mies on tällainen. Jos vaikka olen tekemässä voileipää, ja totean ääneen että juusto on loppu, luulee hän että syytän häntä kun ei ole käynyt ostamassa lisää. Tai jos vaikka katsomme jotain matkailuohjelmaa, ja totean että ihan näköiset maisemat, saattaa mieheni sanoa siihen että ei meillä oo varaa tuonne lähteä, eikä oo edes lomaa.
"Täällä on vähän vilu."
"Vedä pipo päähän tai takki niskaan."
Olen huomannut, että tuo on erityisesti neurotyypillisten tapa.
Vaikka sanotaan, että neuroepätyypillisillä on kommunikoinnissa haasteita o_O
Ehkä se on sitä, että kun enemmistö puhuu kiertäen ja kaartaen niin kun sitten tulee joku adhd autisti joka sanoo mitä tarkoittaa niin enemmistö kohahtaa kauhistuneena, mitä tämä tällainen on ja yrittää selvittää mikä salainen merkitys sanojen takana sittenkin olisi.
Ja joo, ei tietenkään rajoitu noin ainoastaan, mutta usein esiintyy noin.
Mistä pitäisi tietää, että täällä on vähän kylmä tarkoittaa että pitää sulkea ikkuna eikä esimerkiksi tuoda villasukkia tai keittää teetä tai jotain muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli minullakin yksi kaveri, joka nimenomaan väitti, ettei ymmärtänyt tuollaisesta, että ikkunan voisi sulkea.
Kyllä minä hänelle opin selkokielisesti viestimään, mutta silti välillä tuli vahingossa tuollaisia tilanteita eteen, joita piti sitten sanoa uudelleenselkeämmin.
Itse olen sitä mieltä, ettei kukaan ole niin tyhmä, ettei ymmärrettäisi mikä siinä on tilanne. Päättelin sitten, että tuo ymmärtämättömyys oli oikeasti suurta itsekkyyttä, sillä se ilmeni monella muullakin tavalla, että toisen hyvinvointia ei huomioitu.
Miksi ei voi sanoa suoraan mitä tarkoittaa? Mikä idea tuollaisten kiertoilmaisujen käyttämisellä on?
Eihän tuostanyt suoraan tarvitse alkaa ajatuksia lukemaan! Se on vain keskustelun avaus!
Jos minä sanon vaikkapa, että minulla on nälkä, niin oletan vain, että toinen jatkaa siitä, että niin hänelläkin / hänellä ei vielä ole. Ja sitten ehdoteltaisi lähdetäänkö jonnekin syömään nyt heti vai myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Sitten on myös ihmisiä jotka tulkitsevat neutraalin toteamuksen vihjeeksi tai moitteeksi. Minun mies on tällainen. Jos vaikka olen tekemässä voileipää, ja totean ääneen että juusto on loppu, luulee hän että syytän häntä kun ei ole käynyt ostamassa lisää. Tai jos vaikka katsomme jotain matkailuohjelmaa, ja totean että ihan näköiset maisemat, saattaa mieheni sanoa siihen että ei meillä oo varaa tuonne lähteä, eikä oo edes lomaa.
Tunnistan tuon. Jos vaikka kehun jotain autoa niin puoliso vähän suuttuu että "mene parempipalkkaiseen työhön sitten!" :D
Kaverin vaimo sanoi noin. Vastasin että mulla on ihan sopiva ja sit ei puhuttu enää sen kummemmin.
Vierailija kirjoitti:
Sitten on myös ihmisiä jotka tulkitsevat neutraalin toteamuksen vihjeeksi tai moitteeksi. Minun mies on tällainen. Jos vaikka olen tekemässä voileipää, ja totean ääneen että juusto on loppu, luulee hän että syytän häntä kun ei ole käynyt ostamassa lisää. Tai jos vaikka katsomme jotain matkailuohjelmaa, ja totean että ihan näköiset maisemat, saattaa mieheni sanoa siihen että ei meillä oo varaa tuonne lähteä, eikä oo edes lomaa.
Eli sinun miehesi YLITULKITSEE sanojasi.
Ap:n esimerkki puolestaan voisi olla saman kolikon kääntöpuoli, eli toinen ALITULKITSEE ap:n sanoja.
Jos joku sanoo noin kun tulee kylään luokseni saa vastaukseksi "Ai on vai? Minusta täällä on nyt juuri sopivaa" tai "Ai on vai? Ei minusta" tms.
Tosin ap ei kyllä viestissään sanallakaan maininnut kyläilyä, mutta kun joku sen tuolla kommenteissa mainitsi niin annan nyt vaan esimerkin.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku sanoo noin kun tulee kylään luokseni saa vastaukseksi "Ai on vai? Minusta täällä on nyt juuri sopivaa" tai "Ai on vai? Ei minusta" tms.
Tosin ap ei kyllä viestissään sanallakaan maininnut kyläilyä, mutta kun joku sen tuolla kommenteissa mainitsi niin annan nyt vaan esimerkin.
Ja tuohan onkin ihan käypä vastaus.
Ap sen sijaan puhuu tilanteesta, missä toinen esittää, ettei ymmärtänyt mistä ap puhuu eikä reagoi ollenkaan millään oletettavalla tavalla. Se on oikeasti outoa.
Tämän ketjun perusteella näyttää siltä, että tuollaiset ihmiset ovat vain todella töykeän epäkohteliaita. Moni oikein uhoaa, että ei sano tuollaisiin mitään, koska ärsyttää se pyyntö.
Tuo on just ärsyttävää kun jotkut ei voi suoraan sanoa mitä haluavat.
Jos on kylmä niin sano että on kylmä äläkä vihjaile.
Vierailija kirjoitti:
Mistä pitäisi tietää, että täällä on vähän kylmä tarkoittaa että pitää sulkea ikkuna eikä esimerkiksi tuoda villasukkia tai keittää teetä tai jotain muuta?
Kontekstista ja keskustelemalla.
Miksi ei voi sanoa suoraan mitä tarkoittaa? Mikä idea tuollaisten kiertoilmaisujen käyttämisellä on?