Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää, kun kaverit kadehtivat "ahkeraa" miestäni
08.01.2026 |
Kyllä, mieheni on varmasti moneen muuhun mieheen verrattuna ahkera. Saan usein kuulla kavereiltani, miten "sulla on sitten niin ahkera mies ja onpa hän osallistuva isä". Juu, mies kyllä on lapsen kanssa ja tekee kotitöitä, mutta ei todellakaan mitenkään paljon.
Mutta todellisuus on se, että äärimmäisen harva asia hoituu miehellä oma-aloitteisesti, lähes kaikesta saa sanoa. Minulle jää miettimiset, mitä vaatetta lapsi tarvitsee huomenna päälle päiväkotiin, onko vaatteet puhtaana/kuivana, mitä huomenna syödään, onko auto muistettu laittaa lämpöroikan päähän jne. Minä teen suurimman osan kotitöistä. Minä pesen pyykit ja tiskit. Mies saattaa murahtaa vievänsä roskat, kun olen sitä pyytänyt ja mies vie roskat joskus puolen tunnin päästä. Ylipäätään miehen kotitöiden tekoa leimaa se, että mies on aina naama norsun v'tulla, kun pitää tehdä jokin kotityö. Olen sanonut, että kyllä nämä kotityöt pitäisi hoitaa, vaikka mies eläisi sinkkuna/parisuhteessa jonkun toisen kanssa. Rasittaa myös, että mies tulee usein minulta kysymään, mihin hän on jättänyt auton avaimet/työpaikan kulkukortin tms. Ja ihan vakio on se, että mies kysyy missä meidän kotona sijaitsee maalarinteippi/kynsisakset/ikkunanpesuaine, vaikka selvästi kaikilla tavaroilla on omat paikkansa. Omat harrastusasiansa mies kyllä hoitaa suurella tarkkuudella ja aina ajoissa. Mies viettää aikaa lapsen kanssa, mutta usein on pahalla tuulella lapsen kiukuttelujen takia ja ei selvästi nauti lapsiarjesta, vaikka itse lasta toivoi. Paras oli, kun ehdotin miehelle, että mitä jos hän maksaisi minulle 50 euroa viikossa siitä hyvästä, että hoidan vastedes kaikki tiskit, pyykit ja siivoukset. Mies totesi vain, että tuolla summalla minun pitäisi tehdä paljon enemmän. Voi jumakauta, tuolla summalla siivooja kävisi korkeintaan kääntymässä meidän kotiovella.
Ja kun joku kysyy: ei, tämä piirre ei näkynyt miehessä silloin, kun lasta ei vielä ollut. Kotitöitä oli murto-osa siitä, mitä nykyään pikkulapsiperheessä on.
Kommentit (127)
Marttyyrimamma uhriutuen nalkuttaa ja motkottaa itsensä sinkuksi yh-äidiksi alta aikayksikön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ärsyttää, että aina näissä keskusteluissa naisista tehdään jotain siivoushirmuja, joilla on muka kohtuuttomat odotukset. Minusta ei ole kohtuutonta, että meillä tehtäisiin nämä asiat:
-Lakanat vaihdetaan 1,5-2 viikon välein, kun alkavat tuntua tunkkaisilta.
-Käsipyyhkeet vaihdetaan parin päivän välein ja lapsella on oma pyyhe tartuntatautien minimoimiseksi.
-Tiskiä tulee pestäväksi koneellinen kahden päivän välein, ellei laiteta jotain isotöistä ruokaa/leivota.
-Ruokaa laitetaan yleensä kerrallaan sen verran, että sitä syödään kahtena päivänä.
-Pyykkiä pestään 2-3 koneellista viikossa, riippuen onko lakanapyykkiä ko. viikolla (40 asteen pyykit, 60 asteen pyykit + mahdolliset lakanapyykit).
-vessa pestään n. 1,5 viikon välein, varsinkin jos alkaa haista.
-Meillä imuroidaan n. 1-2 krt viikossa riippuen roskien määrästä/vuodenajasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ihan kuin siivoaminen olisi ainoa kotityö! Eikö teillä tehdä ruokaa ollenkaan? Ilmeisesti ainakin joku tekee jotain, koska tiskikoneen sentään tyhjennätte. Eikö kaupassa käydä? Aina tilataan ruoat kotiin vai? Entäs pyykinpesu ja muu vaatehuolto? Lakanoiden vaihtaminen?"
Viikolla pääasiassa wolttaamme tai haemme kaupan tiskiltä jotain valmista. Viikonloppuisin, jos emme ole hotellissa, saatamme kokata jotain parempaa, mutta en näkisi sitä kotityönä vaan vapaaehtoisena puuhasteluna. Isommat kauppaostokset yleensä tilataan kotiin. Pyykinpesuun ei mene aktiivista työskentelyä montaa minuuttia. Siistijä vaihtaa yleensä lakanat makkarin imuroinnin yhteydessä.
Mitkä isot kauppaostokset? Jos kerran syötte vain ravintolassa, niin mitkä on ne kotiin tilattavat isot ostokset? Sitäpaitsi jo siihen kaupassa käymiseen, ostosten tilaamiseen, pyykkien lajitteluun ja pesukoneen sekä
En laskenut kaupassa käymistä kotityöksi, mutta ymmärrän hyvin, jos joku laskee. Ostokset saa tilattua työmatkalla, joten siihen ei mene ylimääräistä aikaa. Pyykkeihin ei mene montaa minuuttia per kerta ja tiskikonetta ei tarvitse tyhjentää kuin kerran tai pari viikossa.
Vierailija kirjoitti:
"Ihan kuin siivoaminen olisi ainoa kotityö! Eikö teillä tehdä ruokaa ollenkaan? Ilmeisesti ainakin joku tekee jotain, koska tiskikoneen sentään tyhjennätte. Eikö kaupassa käydä? Aina tilataan ruoat kotiin vai? Entäs pyykinpesu ja muu vaatehuolto? Lakanoiden vaihtaminen?"
Viikolla pääasiassa wolttaamme tai haemme kaupan tiskiltä jotain valmista. Viikonloppuisin, jos emme ole hotellissa, saatamme kokata jotain parempaa, mutta en näkisi sitä kotityönä vaan vapaaehtoisena puuhasteluna. Isommat kauppaostokset yleensä tilataan kotiin. Pyykinpesuun ei mene aktiivista työskentelyä montaa minuuttia. Siistijä vaihtaa yleensä lakanat makkarin imuroinnin yhteydessä.
-
Kuulostatte todella kovatuloiselta lapsettomalta pariskunnalta. Suurimmalla osalla ei ole tuollaisia rahoja, vaan joutuvat ihan itse siivoamaan ja kokkaamaan päivittäisen ruokansa, tiskaamaan kattilat jne. Lisäksi kun kuvioon tulee lapsi, kotitöiden määrä kasvaa räjähtäen.
Vierailija kirjoitti:
Marttyyrimamma uhriutuen nalkuttaa ja motkottaa itsensä sinkuksi yh-äidiksi alta aikayksikön.
Niinkuin se olisi jotenkin paha juttu :D
Itse olen ollut yksin jo vuosia, ja luen näitä juttuja sillä ajatuksella, etten jäisi itse hetkeksikään yhteisasumista jatkamaan. Yksinolo ei ole mitään kauheaa, päinvastoin voi olla joskus jopa rennompaa kuin yhdessäasuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten vihaan näissä keskusteluissa sitä, miten paikalle lehahtaa joukko käteviä emäntiä pätemään sillä, miten mihinkään kotityöhön ei mene ollenkaan aikaa. Ohimennen sipaisevat keittiön siistiksi, pyykkien ripustamiseen menee kaksi minuuttia maksimissaan, eteisen imuroi päivittäin samalla kun harjaa hampaansa ja kauppatilaus hoituu näppärästi työmatkalla bussissa istuessa. Jos johonkin myöntävät käyttävänsä aikaa, niin väittävät että se on sitten kiva harrastus vaan, mukavaa puuhaa. Sitten päälle vielä paheksuntaa, jos joku ei elä just kuten he ja koe asioita just kuten he. Ja loppusilauksena joku omavika mitäs läksit lällättely.
Aloittajalle myötätuntoni, olen ollut samassa tilanteessa. Miestä suitsutettiin maasta taivaaseen muun muassa siitä, että hän vei ja haki omat lapsensa tarhasta aika usein peräti kahtena päivänä viikossa. Siis niinä päivinä, jolloin hänelle parhaiten sopi, tietysti. Kukaan ei toki kehunut minua siitä, että tein saman kolmena päivänä viikossa ja nämä olivat niitä päiviä, jotka eivät olleet miehelle hyviä päiviä, riippumatta siitä, miten hankalaksi se teki minun elämäni. Tämä noin esimerkkinä, sama toistui vähän kaikessa.
Lohdutukseksi, tuo tilanne meni aikanaan ohi. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja jotenkin kummallisesti mies on oppinut tekemään aika paljonkin kotitöitä oma-aloitteisesti. Jollain omituisella tavalla tämä liittyy siihen, että kun minä en enää ole äiti vaan taas pelkästään vaimo ja kumppani, kuten ennen lapsia, niin kotityöt eivät enää samalla tavalla kuulu miehen mielestä vain minulle, vaan ne ovat taas yhteisiä. Hän on siis lopettanut sen raivostuttavan auttelemismentaliteetin ja kantaa vastuuta esimerkiksi kaupassa käymisestä, tiskikoneen täyttämisestä ja tyhjentämisestä ja jopa pyykeistä. Siis saattaa laittaa pyytämättä vaikka lakanapyykin tulemaan.
Mitkä isot kauppaostokset? Jos kerran syötte vain ravintolassa, niin mitkä on ne kotiin tilattavat isot ostokset? Sitäpaitsi jo siihen kaupassa käymiseen, ostosten tilaamiseen, pyykkien lajitteluun ja pesukoneen sekä tiskikoneen tyhjentämiseen menee satavarmasti enemmän aikaa kuin puoli tuntia viikossa.