Tutkijat yllättyivät: Lapsettomuus nopeuttaa vanhenemista

Kyllä lapsen saaminen laajentaa elämää mielekkääseen suuntaan. Eli poispäin siitä oman navan ympäriltä. Toisten hyvinvointi tulee erittäin merkitykselliseksi asiaksi ja lapsen kanssa tulee jatkuvasti tutustuttua uusiin ja uusiin asioihin, mikä pitää aivot terveellä tavalla aktiivisina. Olen huomannut monen fiksun ja hyvinkoulutetun, mutta lapsettoman, tuttavanaisen kanssa keskusteltuani heidän olevan hyvin itseensä käpertyviä ja persoonaltaan teinimäisiksi jämähtäneitä. Toisten hyvinvoinnista huolehtiminen saa tuntemaan itsensä tarpeelliseksi ja vähentää jatkuvaa itsensä tarkkailua. Toisten hyväksi tehty vapaaehtoistyökin tuo terveyttä. Lisäksi lasten asioissa mukana oleminen pitää henkisesti ja fyysisesti aktiivisena. Eri tavalla kuin ilman lapsia. Pariin kolmeen lapseen pystyy keskittymään sopivasti, verrattuna suureen lapsimäärään.

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo se tutkimus, jossa on seurattu vuoteen 1958 mennessä syntyneitä kaksosia? Lieköhän pätee nykyaikana.

Etkö lukenut aloitusta ollenkaan?

Siinähän sanottiin selvästi, milloin tutkimus oli aloitettu. 

Ihme porukkaa täällä

Jos kaikenkaikkiaan tutkimuksessa on 14 000 henkilöä ja 30-50-luvulla syntyneistä naisista lapsettomia on ollut 12% ja sitä ennen vielä vähemmän,  niin lapsettomien osuus tutkimuksessa on siis max. 1680 henkilöä. Onko se otoksena pieni vai suuri?

Syntyvyys laskee niin aletaan väittää,että pennut pitää nuorena.Onhan se tietenkin tapa yrittää säädä porukka lisääntymään.Varmaan pysyy nuorena kun huutaa ja rääkyy ja on kuin mankelin läpi vedetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo se tutkimus, jossa on seurattu vuoteen 1958 mennessä syntyneitä kaksosia? Lieköhän pätee nykyaikana.

 

Etkö lukenut aloitusta ollenkaan?

Siinähän sanottiin selvästi, milloin tutkimus oli aloitettu. 

Ihme porukkaa täällä

Siinä luki että kutsuttu vastaamaan kyselyyn vuonna  1975, mutta minkä ikäiset? Minä vuonna syntyneet kaksoset? Tuskin 1975 vuonna syntyneet vauvat kuitenkaan. Itse et osaa lukea.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä lapsen saaminen laajentaa elämää mielekkääseen suuntaan. Eli poispäin siitä oman navan ympäriltä. Toisten hyvinvointi tulee erittäin merkitykselliseksi asiaksi ja lapsen kanssa tulee jatkuvasti tutustuttua uusiin ja uusiin asioihin, mikä pitää aivot terveellä tavalla aktiivisina. Olen huomannut monen fiksun ja hyvinkoulutetun, mutta lapsettoman, tuttavanaisen kanssa keskusteltuani heidän olevan hyvin itseensä käpertyviä ja persoonaltaan teinimäisiksi jämähtäneitä. Toisten hyvinvoinnista huolehtiminen saa tuntemaan itsensä tarpeelliseksi ja vähentää jatkuvaa itsensä tarkkailua. Toisten hyväksi tehty vapaaehtoistyökin tuo terveyttä. Lisäksi lasten asioissa mukana oleminen pitää henkisesti ja fyysisesti aktiivisena. Eri tavalla kuin ilman lapsia. Pariin kolmeen lapseen pystyy keskittymään sopivasti, verrattuna suureen lapsimäärään.

Niin se laajentaa elämää siitä oman navan ympäriltä vain oman navan ja omien lasten navan ympärille. On huomattu. Edes muiden lapset ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikenkaikkiaan tutkimuksessa on 14 000 henkilöä ja 30-50-luvulla syntyneistä naisista lapsettomia on ollut 12% ja sitä ennen vielä vähemmän,  niin lapsettomien osuus tutkimuksessa on siis max. 1680 henkilöä. Onko se otoksena pieni vai suuri?

Sen verran suuri otoskoko mitä ilmeisimmin, että havaittu ero eliniässä on ollut tilastollisesti merkitsevä. Jos ei olisi, siitä pitäisi sanoa, eikä voisi ilmoittaa tutkimuksen tulokseksi, että jokin ryhmä elää pitempään kuin joku toinen.

Lasten saanti stressaa niin saaaatanasti! Oikeasti.

Luulen, että väestötasolla lapsettomien lyhyempi elinikä johtuu siitä, että tavanomaista useammin lapsettomaksi jää päihteidenkäyttäjät, syrjäytyneet, pitkäaikaissairaat ja nuorena ennen perheen perustamista kuolleet.

Kun nämä siivotaan tilastoista luulen että lapsettomuus versus muutama lapsi jää merkityksettömäksi. Merkityksellistä on elintavat sekä perintötekijät.

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikenkaikkiaan tutkimuksessa on 14 000 henkilöä ja 30-50-luvulla syntyneistä naisista lapsettomia on ollut 12% ja sitä ennen vielä vähemmän,  niin lapsettomien osuus tutkimuksessa on siis max. 1680 henkilöä. Onko se otoksena pieni vai suuri?

Väkiluku on ollut vuonna 1975 Suomessa 4,7 miljoonaa. Oletetaan että naisten osuus siitä on noin puolet. Eli naisia on siis ollut 2,35 miljoonaa. Jos lapsettomia naisia on ollut naisista 12%, niin lapsettomia naisia on siis ollut silloin 282 000 kappaletta. Tutkimukseen on osallistunut siis 1680 näistä lapsettomista naisista eli 0,059% sen ajan lapsettomista naisista. Eli aika pieni osuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo se tutkimus, jossa on seurattu vuoteen 1958 mennessä syntyneitä kaksosia? Lieköhän pätee nykyaikana.

 

Etkö lukenut aloitusta ollenkaan?

Siinähän sanottiin selvästi, milloin tutkimus oli aloitettu. 

Ihme porukkaa täällä

"Tulokset perustuvat lähes 15 000 vuosina 18801957 syntynyttä kaksosnaista kattavaan seurantatutkimukseen."

LOL  1880-1957 syntyneet 😂😂😂😂😂 Pätee hyvin vuonna 2026. Eihän tuossa ole pahimillaan kuin vajaat 150 vuotta eroa. Eikä yhteiskunta ja terveydenhuolto kehittynyt yhtään siinä ajassa, ei...  🤣🤣🤣🤣 Ei yhtään tuoreempia tutkimuksia olisi tarjolla???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikenkaikkiaan tutkimuksessa on 14 000 henkilöä ja 30-50-luvulla syntyneistä naisista lapsettomia on ollut 12% ja sitä ennen vielä vähemmän,  niin lapsettomien osuus tutkimuksessa on siis max. 1680 henkilöä. Onko se otoksena pieni vai suuri?

 

Väkiluku on ollut vuonna 1975 Suomessa 4,7 miljoonaa. Oletetaan että naisten osuus siitä on noin puolet. Eli naisia on siis ollut 2,35 miljoonaa. Jos lapsettomia naisia on ollut naisista 12%, niin lapsettomia naisia on siis ollut silloin 282 000 kappaletta. Tutkimukseen on osallistunut siis 1680 näistä lapsettomista naisista eli 0,059% sen ajan lapsettomista naisista. Eli aika pieni osuus.

Tuossa on tutkittu biologista ilmiötä. Ei ole mitenkään tarpeen tutkia koko Suomen väestöä, jotta saataisiin asioita selville.  Tilastomatematiikassa on ihan tarkat säännöt sille, milloin havaittu ero voi liittyä ennemminkin sattumaan ja milloin ero on kyseisessä tutkimusoopulaatiossa riittävän selkeä, että sen takana on luultavasti ihan todellinen ilmiö.

Kaunis nainen käveli minua vastaan eilen kadulla. Hän pysähtyi juttelemaan kanssani niitä näitä.

Yhtäkkiä hän käänsi todella hyvännäköisen farkkupeppunsa minua päin ja päästeli todella polttavaa ja pahanhajuista kaasua pepustaan kovalla paineella, pitkäkestoisesti ja kovalla äänellä rutisten.

Minä lamaannuin täysin ko. Kaasupäästöstä ja putosin maahan puoli tajuttomana. Nainen riisui nopeasti peppunsa paljaaksi ja työnsi sen minuun kiinni. Hän käski minun ryömiä hänen suolistoonsa  peppureiän kautta. No, minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin totella. Tein työtä käskettyä ja ryömin naisen suolistoon. Nyt asun täällä suolistossa. Nautin polttavista kaasuista, piehtaroin ihanissa ulosteissa ja syön ruoakseni maukasta ulostetta. Asiani ei voisi olla paremmin.

Niiden omien lasten lähipiiriin kuuluvat lasten kaverit, näiden perheet, naapuruston lapset, harrastusporukat vanhempineen ja valmentajineen, koululuokat, opettajat, lastenkulttuuri (musiikki, kirjallisuus, elokuvat, teatteri, kuvataide), Laaja määrä porukkaa ja asioita, joihin kaikkiin vanhemmat kiinnittävät huomiota, ja joissa monet lisäksi aktiivisesti toimivat. Myös kunnan, valtion, maanosan, maailman asioita seuraa aivan eri mielellä, kun vastuulla on lapsia, joihin kaikki vaikuttaa vielä sen jälkeen, kun itsestä on aika jättänyt. Kyllä todellakin elämä ja ajattelu laajenee ihan välttämättä niistä navoista kauemmas.

Vierailija kirjoitti:

LOL  1880-1957 syntyneet 😂😂😂😂😂 Pätee hyvin vuonna 2026. Eihän tuossa ole pahimillaan kuin vajaat 150 vuotta eroa. Eikä yhteiskunta ja terveydenhuolto kehittynyt yhtään siinä ajassa, ei...  🤣🤣🤣🤣 Ei yhtään tuoreempia tutkimuksia olisi tarjolla???

Joo ois tuota aineistoa voinut kyllä rajata edes sen verran, että ois jättäneet nuo pettuleivällä eläneet ja elimistönsä kurjistaneet pois laskuista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikenkaikkiaan tutkimuksessa on 14 000 henkilöä ja 30-50-luvulla syntyneistä naisista lapsettomia on ollut 12% ja sitä ennen vielä vähemmän,  niin lapsettomien osuus tutkimuksessa on siis max. 1680 henkilöä. Onko se otoksena pieni vai suuri?

 

Väkiluku on ollut vuonna 1975 Suomessa 4,7 miljoonaa. Oletetaan että naisten osuus siitä on noin puolet. Eli naisia on siis ollut 2,35 miljoonaa. Jos lapsettomia naisia on ollut naisista 12%, niin lapsettomia naisia on siis ollut silloin 282 000 kappaletta. Tutkimukseen on osallistunut siis 1680 näistä lapsettomista naisista eli 0,059% sen ajan lapsettomista naisista. Eli aika pieni osuus.

Tutkimukseen osallistui 15000 kaksoisnaista, jotka olivat syntyneet 1880-1957. Varmaankaan vuonna 1975 ei ole ollut enää moniakaan hengissä jakson alkuvuosilta. Mutta aloitusvuosi on varmaankin valittu siten, että on pystytty luotettavasti käymään läpi koko ikäluokka.

Vierailija kirjoitti:

LOL  1880-1957 syntyneet 😂😂😂😂😂 Pätee hyvin vuonna 2026. Eihän tuossa ole pahimillaan kuin vajaat 150 vuotta eroa. Eikä yhteiskunta ja terveydenhuolto kehittynyt yhtään siinä ajassa, ei...  🤣🤣🤣🤣 Ei yhtään tuoreempia tutkimuksia olisi tarjolla???

Voisi ajatella, että yhteiskunnan ja terveydenhuollon kehitys parantaa nimenomaan äitien eliniän ennustetta huomattavasti enemmän kuin lapsettomien. Synnyttäminen on nykyään turvallisempaa kuin 1900-luvun alussa. Kaikki saavat vanhoina samanlaista hoitoa, olipa lapsia tai ei - paitsi tietenkin, jos lapsista on apua hoitoon pääsemisessä ja sairauksien havaitsemisessa. Ja sekin on etu, joka parantaa äitien ennustetta, ei lapsettomien.

Nykyään moni lapsettomista on vapaaehtoisesti lapsettomia. Ennen vuotta 1962 kaikki lapsettomat oli sellaisia, jotka ei kyenneet syystä tai toisesta samaan lapsia. Eli usein fyysisesti sairaita.  Fyysisesti sairaat takuulla vanheni nopeammin ja kuoli aiemmin. Perustuen siihen faktaan että ehkäisypillerit tuli Suomeen 1962 ja vasta vuodesta 1962 alkaen saattoi olla vapaaehtoisesti lapseton. Eli tosiaan enemmän antaisi sellainen tutkimus, johon olisi osallistunut vaikka vain 1940-luvulta eteenpäin syntyneet, joille vapaaehtoinen lapsettomuus oli lisääntymisiässä mahdollista kuten nykyään.

Niin, pitkäaikaistutkimuksessa on ihan väistämättä se piirre, että kun tulokset ovat valmiita, aloittamisesta on kulunut pitkä aika. Sille ei oikein voi mitään. Kuitenkin on aika paljon arvokkaampaa tietoa tarkastella oikeasti toteutunutta elinikää kuin spekuloida ikääntymistä toissijaisten markkereiden avulla. Kuten esimerkiksi telomeerien, tai vaikkapa sirpakan ulkonäön.

Tässä oli tutkittu osalta myös epigeneettistä kelloa, mutta referaatista ei ohma ilmennyt, oliko ajatuksena verifioida epigeneettisen kellon merkitystä vai käytettiinkö sitä itsenäisenä hyväksyttynä keinona arvioida ikääntymistä.