Onko mahdollista että 40-vuotias on jäänyt Suomessa diagnosoimatta ns. vähä-älyiseksi?
Kommentit (84)
Kyllähän se on mahdollista. Mihin sitä diagnoosia tarvitaan?
Kurkkaapa Aapee, peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Hirveä sana, vähä- älyinen.
Ei tosiaan ole oletettu opiskelu tai kotikasvatus tällaisten sanojien kohdalla onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräälle ystävälleni tehtiin nuorten psyk.polilla laajat testit ysärillä kun oli 15vuotias ja tuloksena oli.. kehitysviive tms ja ylivilkkaus. Oli kyllä niin lapsellinen ja levoton,ettei yllättänyt.
Kun täytti 30,diagnoosi tarkentui lieväksi älylliseksi kehitysvammaksi ja adhd:ksi. Tässä vaiheessa oli ehtinyt jo tehdä kaksi lasta,joista kumpikaan ei ole normaali.
Mitä olisi pitänyt tapahtua, steriloida nainen? Ettei vaan lisääntyisi.
Miten kehitusvammaisten ehkäisy nyt yleensä hoidetaan?
Mitä miehiltä vaaditaan spermapankissa? Äskettäin pidettiin kauheana jos nainen vaati vähintään 80, sehän on jo pahan vamman rajoilla eikä mikään erikoisvaatimus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein vähä-älyisyyttä edes diagnosoidaan? Jossei sitten ole tosi pahasti kehitysvammainen.
Kannattaa muistaa, että puolet väestöstä on keskimääräistä vähä-älyisempiä!
Älykkyysosamäärä soveltuu erinomaisesti heikkolahjaisuuden mittariksi. Älykkyysosamäärä on heikohko älykkyyden mittari, mutta paljastaa hyvin vähä-älyisyyden.
Sitä varten se on kai alunperin luotukin - ei mitään huippulahjakkaiden nietzschejen Mensaan pyrkimistä varten. '
Jostain syystä älykkyydestä on tullut ihan älytön tabu viimeisten vuosikymmenten aikana, tästä on muistaakseni mm. professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen kirjoittanut tai ainakin haastatteluissa puhunut. Älystä ei saisi puhua, mikä johtaa yhtäältä älykkäiden alisuoriutumiseen ja vähä-älyisten heitteillejättöön.
Vaikka nuo älykkyystestit tehtiin jo 1800-luvun puolella, niistä ilmiselvästi saatiin riittävän hyvät tulokset, että aiheesta vieläkin puhutaan. Esim. Yhdysvaltoihin ei kai päässyt, jos oli vähä-älyinen, vaikka Ranskassa kai tuo testi keksittiinkin. Muistaakseni armeijan tarpeisiin, eli kutsuntoja varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräälle ystävälleni tehtiin nuorten psyk.polilla laajat testit ysärillä kun oli 15vuotias ja tuloksena oli.. kehitysviive tms ja ylivilkkaus. Oli kyllä niin lapsellinen ja levoton,ettei yllättänyt.
Kun täytti 30,diagnoosi tarkentui lieväksi älylliseksi kehitysvammaksi ja adhd:ksi. Tässä vaiheessa oli ehtinyt jo tehdä kaksi lasta,joista kumpikaan ei ole normaali.
Mitä olisi pitänyt tapahtua, steriloida nainen? Ettei vaan lisääntyisi.
Ruotsissa tehtiin pakkosterilointeja kai vielä 1970-luvulle asti. Kansankodin hyvinvointiyhteiskunta ei oikein katsonut hyvällä sitä, että olisi ollut ylipäätään ihmisiä, jotka eivät kyenneet työntekoon.
PS puolue tuo heikkolahjaisten suomimiesten kansanopisto...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa mitään varsinaisia älykkyystestejä kaikelle kansalle tehdä. Armeijassa on kai joku pällitesti, mutta eihän siihenkään kaikki osallistu. Nykyisin ei enää edes se paljasta älyn puutetta, että olisi jäänyt peruskoulun päättötodistus saamatta.
Ylioppilaskirjoituksetkin on älykkyystesti. Korrelaatio minkä tahansa muun älykkyystestin kanssa on erittäin vahva. Kukaan ei raapaise pitkässä matematiikassa L arvosanaa olematta älykäs.
Niin, ja paitsi älykkyyttä itsessään (kuten varsinaiset älykkyystestit), ylioppilaskirjoitukset mittaavat kokelaan kykyä ottaa älynsä käyttöön ja soveltaa sitä. Tietenkin myös kykeneväisyyttä pitkäjänteiseen työskentelyyn.
Voi olla, että tämä muuttuu, jos ja kun tulokset eivät ole enää yhtä standarimaiset, kun lukiota voi venyttää nelivuotiseksi ja kokeita voi uusia loputtomiin. Lisäksi jos mukaan tulevat vielä kuvaamataidot sun muut, niin kohta koko yo-tutkinnolla voi heittää vesilintua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti. Ei 80luvulla adhd tai lievästi keva saanut mitään diagnoosia. Opettajat vain istutti laiskanläksyssä ja jätti luokalle
Ei ADHD:ta tai mitään muuakaan aakkossoppaa ollut 80-luvulla olemassa. Pahimmat häiriköt joutui tarkkailuluokalle ja muuten piti pärjätä siellä muiden mukana.
Elämäni ensimmäinen virallinen MBD-diagnosoitu tuli vastaan 1982. Pärjäsi sisulla normaaliluokassa, vaikka oli erikoinen. Ehkä sai tukea myöhemmin, koska on onnistunut erittäi hyvin elämässään.
Ex sai "keskittymishäiriö"-dg:n -84, koska ei oppinut lukemaan ja pistettiin tutkimuksiin sekä apukouluun. Ilmeisesti veli oli jo käynyt samat läpi, vaikka olikin (ainakin) yläasteella normiluokassa. Vanhemmat häpesivät asiaa, koska kärsivät itsekin jostain mitä eivät myönnä. Molempien elämä on mennyt keski-iässä vähän pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa mitään varsinaisia älykkyystestejä kaikelle kansalle tehdä. Armeijassa on kai joku pällitesti, mutta eihän siihenkään kaikki osallistu. Nykyisin ei enää edes se paljasta älyn puutetta, että olisi jäänyt peruskoulun päättötodistus saamatta.
Miehet tekevät pällitestin. Sen perusteella karsitaan esim. johtajakoulutukseen ja liian pienelle pistemäärällä ei voi päästä johtajaksi (ei vaadita paljoa pisteitä, mutta riittävästi). Ilmeisesti myös täysin hullut voivat karsiutua, tai joutua vähän tarkempaan seulaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku puhuu vähä- älyisistä, on puhujalla niin vaikea ongelma jotta ei taida mistään apua saada.
On ongelmaa vain synonyymien kanssa. Vähä-älyinen on puhekielinen ja ns. perinteinen ilmaisu heikkolahjaiselle. Sinänsä vähä-älyinen on kuvaavampi termi, jos ja kun puhutaan älykkyysosamäärästä, joka voidaan mitata standardoiduilla testeillä. Heikkolahjainen puolestaan voi antaa mielikuvan siitä, että jos on heikot lahjat esim. musiikissa tai ruoanlaitossa, on ihminen lahjoiltaan heikko nimenomaan näissä asioissa, vaikka olisi muutoin elämässään ydinfysiikan professori. Eli heikkolahjainen on siistimpi nimi ja eufemismi, liittyneekö siihen kehitysvaiheeseen, jossa älykkyydestä on käsittämättömällä tavalla tullut tabu julkisessa keskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein vähä-älyisyyttä edes diagnosoidaan? Jossei sitten ole tosi pahasti kehitysvammainen.
Kannattaa muistaa, että puolet väestöstä on keskimääräistä vähä-älyisempiä!
Älykkyysosamäärä soveltuu erinomaisesti heikkolahjaisuuden mittariksi. Älykkyysosamäärä on heikohko älykkyyden mittari, mutta paljastaa hyvin vähä-älyisyyden.
Sitä varten se on kai alunperin luotukin - ei mitään huippulahjakkaiden nietzschejen Mensaan pyrkimistä varten. '
Jostain syystä älykkyydestä on tullut ihan älytön tabu viimeisten vuosikymmenten aikana, tästä on muistaakseni mm. professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen kirjoittanut tai ainakin haastatteluissa puhunut. Älystä ei saisi puhua, mikä johtaa yhtäältä älykkäiden alisuoriutumiseen ja vähä-älyisten heitteillejätt
Muhammad Ali diagnosoitiin väärin vähä-älyiseksi lukihäiriön takia. Hän kyllä välttyi Vietnamilta, mutta onhan tuo kauhea leima etenkin, jos ihminen ei edes vaikuta jälkeenjääneeltä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräälle ystävälleni tehtiin nuorten psyk.polilla laajat testit ysärillä kun oli 15vuotias ja tuloksena oli.. kehitysviive tms ja ylivilkkaus. Oli kyllä niin lapsellinen ja levoton,ettei yllättänyt.
Kun täytti 30,diagnoosi tarkentui lieväksi älylliseksi kehitysvammaksi ja adhd:ksi. Tässä vaiheessa oli ehtinyt jo tehdä kaksi lasta,joista kumpikaan ei ole normaali.
Mitä olisi pitänyt tapahtua, steriloida nainen? Ettei vaan lisääntyisi.
Ruotsissa tehtiin pakkosterilointeja kai vielä 1970-luvulle asti. Kansankodin hyvinvointiyhteiskunta ei oikein katsonut hyvällä sitä, että olisi ollut ylipäätään ihmisiä, jotka eivät kyenneet työntekoon.
Suomessa tehtiin myös. Mutta niitä tehtiin naisille siksi, että he eivät ymmärtäneet tulleensa hyväksikäytetyksi. Pakkosterilisoinnin ajateltiin siis suojelevan naisia. Silloin ei ollut tukitoimia eikä ehkäisyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa mitään varsinaisia älykkyystestejä kaikelle kansalle tehdä. Armeijassa on kai joku pällitesti, mutta eihän siihenkään kaikki osallistu. Nykyisin ei enää edes se paljasta älyn puutetta, että olisi jäänyt peruskoulun päättötodistus saamatta.
Ylioppilaskirjoituksetkin on älykkyystesti. Korrelaatio minkä tahansa muun älykkyystestin kanssa on erittäin vahva. Kukaan ei raapaise pitkässä matematiikassa L arvosanaa olematta älykäs.
Niin, ja paitsi älykkyyttä itsessään (kuten varsinaiset älykkyystestit), ylioppilaskirjoitukset mittaavat kokelaan kykyä ottaa älynsä käyttöön ja soveltaa sitä. Tietenkin myös kykeneväisyyttä pitkäjänteiseen työskentelyyn.Voi olla, että tämä muuttuu, jos ja kun tulokset eivät ole enää yhtä standarimaiset, kun lukiota voi venyttää nel
Enemmän kuin älykkyyttä, ylioppilaskokeet mittaavat sosioekonomista taustaa ja tiedonomaksumista (=työntekoa).
Maailmassa on paljon heikkolahjaisia yksilöitä, heikkolahjaisuus näkyy käytöshäiriöissä, väkivaltaisessa käytöksessä muita kohtaan, rikollisuuden lisääntymisessä suomessa. Esim. Valtaosa rikollisista on psykopaatteja, narsisteja, ja näissä luonnevioissa älykkyysalenema on tyypillistä.
Semmoiset M:n paperit kirjoittaa kohtuu älykäs aika vähällä työnteolla. L:n papereihin joutuu vähän panostamaankin. Itse tiedän muutaman hyvin älykkään, yksi kirjoitti kuusi ällää (on aina ollut hyvin lukuorientoitunut ja tehnyt paljon töitä, mutta ei niitä pelkällä ahkeruudella kirjoiteta), pari veti aika keskinkertaiset paperit, kun eivät niin panostaneet vaan vetivät pienemmällä vaivalla.
Väärään suuntaan tosiaan menee tuo kirjoituksissa notkuminen monta vuotta. Kummalla on oikeasti parempi kyky omaksua tietoa ja saada asioita tehtyä, sillä joka veti lukion kolmeen vuoteen, kirjoitti C-M paperit 1 tai kahdessa osassa kuin sillä, jolla on pari E/L lisäksi, mutta on käynyt sitä lukiota viisi vuotta ja korotellut niitä numeroita moneen kertaan? Eihän nuo ole mitenkään verrattavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräälle ystävälleni tehtiin nuorten psyk.polilla laajat testit ysärillä kun oli 15vuotias ja tuloksena oli.. kehitysviive tms ja ylivilkkaus. Oli kyllä niin lapsellinen ja levoton,ettei yllättänyt.
Kun täytti 30,diagnoosi tarkentui lieväksi älylliseksi kehitysvammaksi ja adhd:ksi. Tässä vaiheessa oli ehtinyt jo tehdä kaksi lasta,joista kumpikaan ei ole normaali.
Mitä olisi pitänyt tapahtua, steriloida nainen? Ettei vaan lisääntyisi.
Ruotsissa tehtiin pakkosterilointeja kai vielä 1970-luvulle asti. Kansankodin hyvinvointiyhteiskunta ei oikein katsonut hyvällä sitä, että olisi ollut ylipäätään ihmisiä, jotka eivät kyenneet työntekoon.
Suomessa tehtiin myös. Mutta niitä te
Olen eri, mutta oliko loppujen lopuksi aivan hirveän kamalaa? Pakkosterilointia Suomessa käsitelleessä dokumentissakin nähtiin pätkää, miten kaksi ilmeisen heikkolahjaista vanhempaa tehtaili lapsia todella heikkoihin asuinoloihin eikä kyennyt heistä huolehtimaan. Sama tilanne on nytkin. Jos ihminen ei ole itsekään kehittynyt aikuisen tasolle, ei hänellä pidä olla vanhemman velvollisuuksia. Yhteiskunta ei pysty korvaamaan vanhemmuutta isoillakaan tukitoimilla. Ja sterilointi on turvallisempaa kuin ehkäisykapselit tms. ratkaisut.
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa on paljon heikkolahjaisia yksilöitä, heikkolahjaisuus näkyy käytöshäiriöissä, väkivaltaisessa käytöksessä muita kohtaan, rikollisuuden lisääntymisessä suomessa. Esim. Valtaosa rikollisista on psykopaatteja, narsisteja, ja näissä luonnevioissa älykkyysalenema on tyypillistä.
Pitää paikkansa, rikollisista älykkyyden alenema on 20-30 prosentilla (maasta riippuen), kun se normaaliväestössä on 13-14 prosenttia. Varsinaiset kehitysvammaiset eivät Suomessa kuulu vankeinhoidon hoidettaviksi, joten heitä luvussa ei ole mukana.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Moni oikeasti siinä rajalla oleva on oppinut teeskentelemään normaalimpaa kuin onkaan, koska erilaisuuden näkymisestä on saanut vain enemmän ongelmia osakseen.
Ei normaalia kovin hyvin pysty teeskentelemään. Yleinen lienee se, että väittää, ettei kiinnosta koulunkäynti tms. vaikka todellinen syy on se, ettei pysty ymmärtämään monimutkaisempia lauseita tms.
Olen itse ollut tekemisissä tällaisen ihmisen kanssa, hän peittää sitä ettei ymmärrä kiukuttelulla ja raivoamisella. Pitäisikin aina miettiä jos näkee herkästi suuttuvan ihmisen, voisiko taustalla olla heikkolahjaisuutta. Ihminen turhautuu, kun kaikki on vaikeaa, myös ihmissuhteen kärsivät, kun diagnoosi puuttuu.