Lue keskustelun säännöt.
Onko mahdollista että 40-vuotias on jäänyt Suomessa diagnosoimatta ns. vähä-älyiseksi?
Kommentit (84)
Varmasti. Ei 80luvulla adhd tai lievästi keva saanut mitään diagnoosia. Opettajat vain istutti laiskanläksyssä ja jätti luokalle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvun koulumaailmassa opettaja sanoi vaan, että ole hiljaa ja istu paikallasi.
Toisaalta silloin oli vielä apukouluja olemassa. Ainakin meidän luokalta lähti yksi tyttö sellaiseen jossain ekan luokan puolivälin paikkeilla kun ei oppi vissiin tarttunut riittävän hyvin.
On niitä apukouluja vieläkin olemassa, nimi vain on eri.
Vierailija kirjoitti:
Muunkin ikäisiä persuja ko. diagnoosia vailla.
Sinulla ainakin on pakko-oireinen häiriö, ocd.
Vierailija kirjoitti:
80-luvun koulumaailmassa opettaja sanoi vaan, että ole hiljaa ja istu paikallasi.
Mutta silloin oli tarkkailuluokat ja sinne joutuivat häiriintyneimmät. Kuri oli paljon kovempaa.
Opettajat päästää häiriköt seuraavalle luokalle ihan vaan päästäksen eroon. Eihän nykyisin jätetä enää luokalle koululaisia kuin ihan ääritapauksissa. Pitää olla tosi vähä-älyinen jossei peruskoulussa pärjää edes rimaa hipoen välttävästi. Sehän riittää kun saa huonoimman numeron ja pääsee seuraavalla luokalle. Siihen ei paljoa vaadita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräälle ystävälleni tehtiin nuorten psyk.polilla laajat testit ysärillä kun oli 15vuotias ja tuloksena oli.. kehitysviive tms ja ylivilkkaus. Oli kyllä niin lapsellinen ja levoton,ettei yllättänyt.
Kun täytti 30,diagnoosi tarkentui lieväksi älylliseksi kehitysvammaksi ja adhd:ksi. Tässä vaiheessa oli ehtinyt jo tehdä kaksi lasta,joista kumpikaan ei ole normaali.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti. Ei 80luvulla adhd tai lievästi keva saanut mitään diagnoosia. Opettajat vain istutti laiskanläksyssä ja jätti luokalle
Ei ADHD:ta tai mitään muuakaan aakkossoppaa ollut 80-luvulla olemassa. Pahimmat häiriköt joutui tarkkailuluokalle ja muuten piti pärjätä siellä muiden mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se on mahdollista. Moni saa vasta aikuisena kehitysvammadiagnoosin esimerkiksi työkkärin kautta. Googlesta löytyy lisätietoa aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein vähä-älyisyyttä edes diagnosoidaan? Jossei sitten ole tosi pahasti kehitysvammainen.
Kannattaa muistaa, että puolet väestöstä on keskimääräistä vähä-älyisempiä!
Älykkyysosamäärä soveltuu erinomaisesti heikkolahjaisuuden mittariksi. Älykkyysosamäärä on heikohko älykkyyden mittari, mutta paljastaa hyvin vähä-älyisyyden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Epäilen myös erästä tuntemaani henkilöä, joka jatkuvissa rahavaikeuksissa. Luulee saavansa rahaa pelaamalla. Hanttihommissa ollut, nyt työtön.
Missä tällaiset aikuiset voisi testata? Saisi edes vammaisstatuksen ja jotain tukea. Nyt kuvittelee olevansa tosi fiksu ja läheiset luulottelevat mukana.
Tässä tapauksessa kyse kyllä voi olla peliriippuvuudesta
Vierailija kirjoitti:
Eräälle ystävälleni tehtiin nuorten psyk.polilla laajat testit ysärillä kun oli 15vuotias ja tuloksena oli.. kehitysviive tms ja ylivilkkaus. Oli kyllä niin lapsellinen ja levoton,ettei yllättänyt.
Kun täytti 30,diagnoosi tarkentui lieväksi älylliseksi kehitysvammaksi ja adhd:ksi. Tässä vaiheessa oli ehtinyt jo tehdä kaksi lasta,joista kumpikaan ei ole normaali.
Mitä olisi pitänyt tapahtua, steriloida nainen? Ettei vaan lisääntyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein vähä-älyisyyttä edes diagnosoidaan? Jossei sitten ole tosi pahasti kehitysvammainen.
Kannattaa muistaa, että puolet väestöstä on keskimääräistä vähä-älyisempiä!
Älykkyysosamäärä soveltuu erinomaisesti heikkolahjaisuuden mittariksi. Älykkyysosamäärä on heikohko älykkyyden mittari, mutta paljastaa hyvin vähä-älyisyyden.
Myös saman termin jatkuva toistelu tekstissä paljastaa tuon
Eli tarkoittanet- Heikkolahjaisuus? Älykkyysluotituksia ei sisnällään tehdä ellei erikseen pyydetä. Nyky ohjatumpaa opetusta. koulujärjestelmä on toki hyvä poimimaan erityistason opetustakin vaativat lapset. On interoitua opetusta jne. Aika hyvät seulat havaita kylläkin jos lapsi tarvitsee erityistason opetusta.
Koulumenestys kertoo jotain- poissulkien tekijät jotka ovat esteenä menestyä keskitasoisestikaan koulussa.
Mutta seulonta sisnällään ei tehdä esim. kuten terveystarkastus.
Mutta aikoinaan ennen peruskoulujärjestelmää mm. saattoi olla, että ns heikkolahjaisuutta ei siten huomattu .
Oli " vain " kansakoulu, kansalaiskoulu, oppikoulu jne. Nämä heikkolahjaisuudet kävivät lyhyen oppimäärään ja oli todella paljon työtehtäviä joihin saattoi sijoittuailman erikoisempaa koulutusta. Työtehtävät olivat yksinkertaisia. Työpaikkailmoituksia oli ikkunoissa tyyliin- " haetaan väkeä pakkaamoon.... purkutyömaille sodan jälkeen jne jne, sinällään helppoa,mutta toki raskastakin työtä saattoi olla.
Älykkyysosamääräluvut ovat suuntaa-antavia- siitä mm ns mensan tyypistä- heikkolaahjaisuuteen ja siitä sitten enää imbesilliin.
Mutta joskus noissa työkykyselsityksissä on tehty erityyppistä älykkyyttä mittaavia testejä, jotta saadaan käsitystä tutkittavan kyvystä selvitä työelämäss tai ohjausta jollekin alalle. Poissulkien neurotekijät jne.
Aavaruudellinen hahmottaminen, matemaattinen kyky, kielellinen lahjakkuus jne jen- alalajit... nopeus, reagointikyky, hyvin laaja skaala tehtäviä eri osa-alueilta , esim. laskutehtäviä, kokoa sarjakuva loogisesti, piste- jatka siitä , mikä sana puuttuu, miten jatkat lausetta, etsi tieto mm nopeutta mitaten- hyvin paljon erilaista mittaamista. Poissuljetaan autismijne ns tyyppiominaisuus- ei vika.
Kiteytän, että ennen vanhaan vielä ennen 60 lukua hnekilö pärjäsi hyvinkin niillä lahjakkuuksilla mitä hänellä oli.
Peruskoulun aikoihin alettiin jakamaan lapsia ryhmiin, Käytöshäiriöiset tarkkailuluokille ja heikommin menestyvät apukouluun.
Onko sinulla epäilyjä itsestäsi? Jokin syy, ehkä nykytilanteiden haastavuus?
Kivaa päivänjatkoa jos voit ottaa toivotuksen vastaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein vähä-älyisyyttä edes diagnosoidaan? Jossei sitten ole tosi pahasti kehitysvammainen.
Kannattaa muistaa, että puolet väestöstä on keskimääräistä vähä-älyisempiä!
Älykkyysosamäärä soveltuu erinomaisesti heikkolahjaisuuden mittariksi. Älykkyysosamäärä on heikohko älykkyyden mittari, mutta paljastaa hyvin vähä-älyisyyden.
Koita nyt päättää!! Joko ÄO on kelvollinen mittari älyykkyyden mittaamiseen tai sitten se ei ole.
Kehitysvammaisuus on tyypillisesti määritelty niin, että jos älykkyysosamäärä alle 70 pistettä niin henkilö on kehitysvammainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvun koulumaailmassa opettaja sanoi vaan, että ole hiljaa ja istu paikallasi.
Mutta silloin oli tarkkailuluokat ja sinne joutuivat häiriintyneimmät. Kuri oli paljon kovempaa.
Apukoulu ja tarkkailuluokka eri asioita. Käytöshäiriö ei kulje käsikädessä heikkolahjaisuuden kanssa. Matemaatisesti lahjakas nuori voi käyttäytyä siten, että on viranomaisten kanssa vastakkain ja oli tarkkailuluokilla, teki ilkivaltaa jne. Adh tyyppiluokituksia ei ollut ja he usein ns väärinymmärrettynä olivat yksi ryhmä joutua tarkkailuluokille.
Hyväkäytöksinen, mutta heikkolahjainen jolla puhtaasti oppimisessa haasteita saatettiin ohjata apukouluun. Mutta ensin tukiopetuksen avulla pyrittiin luovimaan, jotta apukoulu oliai viimesijainen ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin afrikan ja lähi-idän maista tulevat ovat monesti vähä-älyisiä, mutta heitä ei ole diagnisoitu missään.
Tarkoitatko, että täytyy olla pikkuisen hullu jos tulee tropiikista astumaan tänne lumen ja pakkasen keskelle.
Kato vaikka Suomen hallitusta. Moniko niistä täyttää perusälynormit?
Meillä on vieläkin kommareja joten on mahdollista
Nykyaikana suurin osa ihmisistä voidaan alleviivata tuolla diagnoosilla, johtuen siitä että kukaan ei jaksa käyttää kahta minuuttia pidempään vaikeisiin ällyllisiin haasteisiin arjessa, vaan mennään sieltä mistä aita matalin. Tai sitten se ettei enään kehitetä tai yllä pidetä omaa osaamistaan vaan jäädään junnamaan paikoilleen.
Toisaalta silloin oli vielä apukouluja olemassa. Ainakin meidän luokalta lähti yksi tyttö sellaiseen jossain ekan luokan puolivälin paikkeilla kun ei oppi vissiin tarttunut riittävän hyvin.