Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?

Suurin osa puolisoista kuitenkin omistaa asunnon yhdessä, joten perittäväksi tulee vain puolikas asunto. Kun sen puolikkaan vielä jakaa useamman perillisen kesken, niin ei perintöveron alaraja 20 000 euroa läheskään aina ylity. Eihän sitä asuntoa tarvitse perunkirjaan aivan viimeisen päälle kalliiksi yrittää arvioida, vaan ihan vaan se normaali arvo, mitä siitä joku olisi valmis maksamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtäkää nyt, että keskustelun aihe äitipuolet ja isäpuolet. Eihän nyt  ( juuri ) kukaan ole omaa äitiä tai isää häätämässä pois.

Isäni on kuollut ja tietenkin   iäkäs äitini asuu lapsuudenkodissani niin kauan kunnes kuolee tai päätyy hoitolaitokseen. Tämä on enemmän kuin ok minulle ja veljelleni. 

Mutta tilanne olisi ihan toinen, jos talossa asuisikin leski, joka ei olisi oma äitini. Silloin ketuttaisi maksella yhtään mitään talon kuluja. 

 

Eikö kuolleen vanhempasi toiveella siis olisi mitään merkitystä? Hän saattaa haluaa turvata oman rakkaansa asumisen sinun omaisuutesi kasvattamisen sijaan. Sinä voisit toki luopua perinnöstå, jos vanhempasi tekemä ratkaisu harmittaisi. Päätös on kuitenkin hänen, ei sinun.

Olen melko varma, että moni ei ymmärrä ollenkaan, miten nämä asiat maassamme sujuvat. Totuus selviää vasta silloin, kun kuolema on jo tapahtunut. Edesmennyt vanhempi ehkä edes tajunnut, että hänen omat lapsensa voivat joutua ahdinkoon vuosikausiksi. Ne perilliset, joilla on vankka taloudellinen asema ja ylimääräistä omaisuutta (muuta kuin asunto, jossa itse  asuu), selviävät helposti. Aina voi myydä kesämäkin, auton tai kalliimman veneen, jos tarvitsee rahaa perintöveroihin tai vanhemmalta perityn asunto-osakkeen remontteihin. Mutta varaton ja pienituloinen perillinen on suurissa vaikeuksissa, kuten ketjusta saa lukea. Kuinka moni uudelleen avioituva on oikeasti tahtonut aiheuttaa vaikeuksia lapselleen? 

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa puolisoista kuitenkin omistaa asunnon yhdessä, joten perittäväksi tulee vain puolikas asunto. Kun sen puolikkaan vielä jakaa useamman perillisen kesken, niin ei perintöveron alaraja 20 000 euroa läheskään aina ylity. Eihän sitä asuntoa tarvitse perunkirjaan aivan viimeisen päälle kalliiksi yrittää arvioida, vaan ihan vaan se normaali arvo, mitä siitä joku olisi valmis maksamaan. 

Pääkaupunkiseudulla perhekerrostalohuoneistot ovat helposti satojentuhansien arvoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippakivileski, hemmetti, kyllä nyt jotakuta harmittaa!

Eikö sua harmittaisi maksaa jonkun toisen kenties ihan vieraan ihmisen asumisesta?

Eiköhän se leski maksa itse sen hoitovastikkeen asunnosta. 🤨 Vähän kuulostaa melko pöljältä tämä aloitus. Kyllä sillä leskellä totta hitossa on oikeus asua edes menneen miehensä asunnossa koska ovat olleet pariskunta. 

Aivan hirveitä nämä perikuntajutut kun suku ahneuksissaan olis jo kadullle ajamassa. Siis vähän jotain rajaa. Näitähän on paljonkin leskimiehiä jotka ottaneet uuden puolison jolla on ihan yhtäläiset oikeudet jatkaa asumista puolison kuoleman jälkeen siinä asunnossa.

Mutta vainajan aikuinen lapsi voi nykyään joutua puille paljaille näiden lakien takia. Perintövero täytyy maksaa. perityn asunnon kalliit putkiremontit, kattoremontit ym täytyy maksaa. Tänä vuonna alkaa vielä uusi juttu, että ei saa toimeentulotukea, jos henkilöllä on omaisuutta. Näissä tapauksissa henkilöllä ON omaisuutta,siis se asunto, jota ei saa myydä, johon ei voi mennä asumaan ja josta on pelkkää murhetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää menkö uudelleen naimisiin, jos teillä on lapsia.

Niin. Laki vaikuttaa niin, että moni leskeksi jäänyt kokee, ettei hänellä ole oikeutta mennä naimisiin uudestaan. Koska omille lapsille koituu kohtuutonta haittaa tulevaisuudessa.

Jos on  leski, niin hänhän asuu yleensä itse leskenoikeudella ja lapset omistavat toisen puolen. Tästähän täällä on ollut koko ajan kyse. Ja näissä tapauksissa lesken uuden avioliiton puolisolla ei ole enää lesken avio-oikeutta.

Pitäisikö maksaa lapsille vuokraa heidän osuudestaan?  Remonttilainat ym kulut olen maksanut?

Minusta ei kannata maksaa lapsille vuokraa, koska vuokratulo on pääomatuloa ja siitä menee vähintään 30 % veroa. Riippuu, onko lapsilla muita pääomatuloja, voi mennä myös 34 %, jos pääomatuloja on yhteensä yli 30 000 vuodessa. Mieluummin maksa vain ne kulut. Remonttilainojenkin kanssa on vähän niin ja näin, kannattaako niitä maksaa. Helpompi se on usein sitten aikanaan myydä, jos on remonttilainaa jäljellä, niin myyntihinta jää alemmaksi. Mutta toki, jos sinulla ne rahat jossain säätössä on, niin voi ne maksaa, onhan vastike sitten pienempi. 

Hellurei. Isälläni iso omakotitalo huitsin kuusessa, missä emännöi uusi vaimo. Isä kuoli, vaimo huutamaan, että hän saa asua tässä vaikka kuinka kauan ja ei anna lupaa myyntiin. Oletti, että perikunnan toisena saajana alan makselemaan talosta aiheutuvia kuluja. Kieltäydyin perinnöstä (tein vielä virallisesti maistraatissa ilmoituksen ja onneksi itselläni ei ole jälkeläisiä), joten leskelle meni talo. Nyt inisee, kun ylläpito kustannukset ovat yksinäiselle liian suuret ja on pakko myydä. Mutta ei sitä taloa enää kukaan huoli edes ilmaiseksi. Sai mitä halusi, joten kärsiköön.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa puolisoista kuitenkin omistaa asunnon yhdessä, joten perittäväksi tulee vain puolikas asunto. Kun sen puolikkaan vielä jakaa useamman perillisen kesken, niin ei perintöveron alaraja 20 000 euroa läheskään aina ylity. Eihän sitä asuntoa tarvitse perunkirjaan aivan viimeisen päälle kalliiksi yrittää arvioida, vaan ihan vaan se normaali arvo, mitä siitä joku olisi valmis maksamaan. 

Tai jos ylittyy, niin ei se perintövero ole välttämättä paljon, koska lesken hallintaoikeus vähentää veroa. Minulla on puolison kanssa omakotitalo, jonka arvo on noin 350 000 ja vähän säästöjä päälle. Olemme kuusikymppisiä. Jos jompikumpi kuolisi, niin kahdelle lapselle tulisi molemmille perintöveroa noin 4000. Se ei ole mikään valtava summa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää menkö uudelleen naimisiin, jos teillä on lapsia.

Niin. Laki vaikuttaa niin, että moni leskeksi jäänyt kokee, ettei hänellä ole oikeutta mennä naimisiin uudestaan. Koska omille lapsille koituu kohtuutonta haittaa tulevaisuudessa.

Jos on  leski, niin hänhän asuu yleensä itse leskenoikeudella ja lapset omistavat toisen puolen. Tästähän täällä on ollut koko ajan kyse. Ja näissä tapauksissa lesken uuden avioliiton puolisolla ei ole enää lesken avio-oikeutta.

Pitäisikö maksaa lapsille vuokraa heidän osuudestaan?  Remonttilainat ym kulut olen maksanut?

 

Minusta ei kannata maksaa lapsille vuokraa, koska vuokratulo on pääomatuloja, voi mennä myös 34 %, jos pääomatuloja on yhteensä yli 30 000 vuodessa. Mieluummin maksa vain ne kulut. Remonttilainojenkin kanssa on vähän niin ja näin, kannattaako niitä maksaa. Helpompi se on usein sitten aikanaan myydä, jos on remonttilainaa jäljellä, niin myyntihinta jää alemmaksi. Mutta toki, jos sinulla ne rahat jossain säätössä on, niin voi ne maksaa, onhan vastike sitten pienempi. 

Jos haluaa maksaa vuokraa, niin sitä ei tietenkään kannata maksaa virallisesti vuokrana, koska siitä menee veroa. Ennemmin kannattaa maksaa suoraan jotain lasten elinkustannuksiin liittyviä laskuja. Niitä saa maksaa niin paljon kuin haluaa ilman mitään veroja, niistä ei mene edes lahjaveroa.

 Avioliitto, asunto 50/50. Yhteiset lapset.

Jos tekee keskinäisen testamentin, niin pitääkö lesken maksaa perintöveroa? Mutta lasten ei?

Entäs nää hallinto-oikeustestamentit yms.

Ajan siis takaa että, leski saisi jäädä asumaan. Ja lasten ei tarvitsi maksaa perintöveroa, ennenkuin molemmat on kuollu.

Mitä kannattaa tehdä? Jotta tilanne olisi kaikille parhain päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

LESKEN ASUMISOIKEUTTA EI VOI KIERTÄÄ MYÖSKÄÄN LAHJOITTAMALLA POIS OSAA ASUNNON OMISTUKSESTA.

SITÄ EI VOI KIERTÄÄ MILLÄÄN TAVALLA.

 

Lukekaa ketjua ennen kuin kommentoitte.

 

Voi myydä osuuden.

Yhteistä kotia ei voi myydä, vuokrata tai luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman puolison lupaa. Ei vaikka olisi avioehto, eikä se puoliso omistaisi mitään osuutta asunnosta. Avioliittolaki koskee kaikkia, eikä sitä voi sivuuttaa millään sopimuksella.

Vierailija kirjoitti:

 Avioliitto, asunto 50/50. Yhteiset lapset.

Jos tekee keskinäisen testamentin, niin pitääkö lesken maksaa perintöveroa? Mutta lasten ei?

Entäs nää hallinto-oikeustestamentit yms.

 

Ajan siis takaa että, leski saisi jäädä asumaan. Ja lasten ei tarvitsi maksaa perintöveroa, ennenkuin molemmat on kuollu.

Mitä kannattaa tehdä? Jotta tilanne olisi kaikille parhain päin.

Kannattaa laskea, mikä on omalle kohdalle paras ratkaisu. Jos tekee keskinäisen omistusoikeustestamentin eivätkä lapset vaadi lakiosaa, omaisuus menee puolisolle, joka voi tehdä puolisovähennyksen. Verottajan laskurilla voi laskea paljonko veroa menee. Lapsille ei tule ollenkaan perintöveroa kuin vasta toisenkin vanhemman kuoltua. Leski voi tehdä varoilla, mitä haluaa.  Keskinäinen hallintaoikeustestamentti laajentaa hallintaoikeusvähennyksen koskemaan koko omaisuutta asunnon lisäksi eli se pienentää heti maksettavaa pienentää perintöveroa. Leski ei voi myydä omaisuutta, mutta voi käyttää tuoton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

LESKEN ASUMISOIKEUTTA EI VOI KIERTÄÄ MYÖSKÄÄN LAHJOITTAMALLA POIS OSAA ASUNNON OMISTUKSESTA.

SITÄ EI VOI KIERTÄÄ MILLÄÄN TAVALLA.

 

Lukekaa ketjua ennen kuin kommentoitte.

 

Voi myydä osuuden.

 

Yhteistä kotia ei voi myydä, vuokrata tai luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman puolison lupaa. Ei vaikka olisi avioehto, eikä se puoliso omistaisi mitään osuutta asunnosta. Avioliittolaki koskee kaikkia, eikä sitä voi sivuuttaa millään sopimuksella.

Monet tuntuvat unohtuvan, että puolison kanssa voi keskustella ja neuvotella asiasta. Moni voi suostua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauvalaisilla ihan tavanomaista että rupunen isä on 70-vuotiaana hurmannut 30-vuotiaan naisen vaikkei omaisuutta ole kuin kerrostaloasunto?

Oon vanha nainen mutta en tosiaan näe yhtään ikäistäni leskimiestä jonka juttuja ees jaksaisin kuunnella

  " taas on kolmannen kerroksen huitukan vieraitten auto seissyt koko päivän vierasparkissa" 

 

Voihan tämä aviopari olla molemmat saman ikäisiä, ei tarvita mitään valtavan ikäeron suhdetta.

Toinen kuolee 50-vuotiaana ja leski elää 100-vuotiaaksi, joten hän ehtii käyttää asumisoikeuttaan 50 vuotta. Siinä vaiheessa osa perillisistäkin on saattanut jo kupsahtaa.

 

Olen eri. Lisään tähän, että alkuperäisen perillisen lapsi joutuu myös maksamaan perintöveroa oman vanhempansa kuoltua ja tästälähin hänelle lankeaa

On hän saanut sen asunnon omistuksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuota ei voi muuttaa niin että olisi kohtuullinen kaikille osapuolille?

 

Ei tuo minusta ole kohtuuton. Pääsääntöisesti näin se edesmennyt, jonka asunnosta on kyse, varmasti haluaakin asian menevän. Aviopari ei voi varmuudella tietää, kumpi kuolee ensin, joten omistussuhteita ei edes voi etukäteen varmuudella järjestää niin, että toisen kuollessa leski omistaisi asunnon kokonaan. Tai no periaatteessa testamentilla, mutta sekin olisi vähän hölmöä jos lähtökohtaisesti se omaisuus on kuitenkin siirtymässä perillisille kymmenen vuoden sisällä...

 

Hankalia tilanteet tietysti on silloin, kun toinen kuolee "nuorena" ja lesken asumisoikeus saattaa venyä vuosikymmeniin.

 

No on se kohtuuton varattomalle lapselle, ei siksi että ei saa heti perintöä vaan siksi että ei

Mutta ei olisi kohtuutonta mahdollisesti varattomalle leskelle, että sä potkaisisit hänet pois rakkaasta kodistaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuota ei voi muuttaa niin että olisi kohtuullinen kaikille osapuolille?

 

Olen valmis äänestämään eduskuntavaaleissa sitä ihmistä, joka lupaa ajaa vanhan lain muuttamista. Jouduin avioliitossa kärsimään puolisoni saaman perinnön aiheuttamasta harmista. Se ei liittynyt leskeen, mutta muun henkilön oikeuteen asua puolisoni perimässä omakotitalossa. Perintöverot kyllä otettiin ja puolisoni opiskeli, meillä oli pienikokoisena syntynyt vauva. Silloisessa asuinmaassa ei ollut kattavaa päivähoitoa, että en voinut mennä työhönkään.

Mikäs se teidän tilanne nyt onkaan? Jos jäät leskeksi, oletko valmis lähtemään kodistasi? 

 

Minä ainakin muutan johonkin pienempään. Omistan 50%, olemme avioliitossa, yhteiset lapset.

En aio alkaa lokkileskeksi, vaikka laillinen oikeus olisikin. Muutenkaan en ole ikävä ihminen, enkä nauttisi vihan kohteena olemisesta. Enkä aio mennä uudelleen naimisiin, tietenkään.

- eri

Sori vaan, mutta se että nimittelet tuntemattomia lokkileskeiksi, kertoo sun olevan ikävä ihminen ja nauttivan vihan levittämisestä.

On tosi hyvä että tästä puhutaan ja kerrotaan. En itsekään ollut tästä lesken asumisoikeudesta tietoinen. Itselleni tämä ei ole mikään ongelma omien vanhempieni kohdalla, he ovat edelleen yhdessä ja tulevat olemaan loppuun asti, mutta omien lasteni kohdalla se voisikin olla ongelma

Itse kun olen eronnut ja uudessa parisuhteessa. Aiemmin ajattelin että voisin vielä mennäkin uudelleen naimisiin, mutta tämä lesken elinikäinen asumisoikeus muutti mieleni. 

Heh, miksi ikävä totuus poistettiin? Yleistuen tullen nollatuloinen asunnon perijä ja omistaja ei pysty maksamaan asunnosta aiheutuvia kuluja, jolloin asunto menee velkojille ja leski joutuu lähtemään sieltä. Tämä taisi vasta nyt vasta juolahtaa mieleen jollekin.

Vierailija kirjoitti:

Miten sitten toimitaan jos työtön köyhä ei pysty maksamaan perintöveroja ja joutuu ulosottoon? Miten silloin lesken asunnolle käy? Entä kun työtön köyhä hakee toimeentulo tukea elääkseen ja hänellä on omaisuutta mutta vain paperilla?

Köyhä ei sitten ota vastaan sitä perintöä eikä joudu ulosottoon.

Ja jos ottaa vastaan sen perinnön ja asunto on oikeasti jonkun arvoinen, hän voi ottaa sitä asuntoa vastaan lainaa pankista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lukee näitä ilkeitä kommentteja, tajuaa todellakin lesken asumisoikeuden lakipykälän tarpeellisuuden.

 

Kommentoijat ovat täällä olleet huolestuneita kuolleen henkilön aikuisten lasten tilanteesta. Esim. nousukaudella tilanne olisi erilainen. Aikuisilla perillisillä olisi silloin työpaikka ja yhteiskunta luuultavasti tukisi ihmisiä auliisti. Nyt on päinvastainen tilanne. Jopa toimeentulotuki voidaan evätä, jos sitä anovalla on omaisuutta, vaikka omaisuus ei ole henkilön käytössä. Hän ei voi myydä sitä ja se aiheuttaa hänelle rahanmenoa ja haittaa. Jollakin voi avioliitto kariutua tällaisista syistä, kun lapsiperheen elämä  vaikeutuu liikaa.

Kun ihminen on yleistuen tullen nollatuloilla, eikä pysty maksamaan perintöasunnon kuluja, asunto menee silloin velkojille ja leski joutuu lähtem

Ja tuohan on se, mitä perijä haluaa. Pääsee eroon asunnosta ja inhoamastaan lokista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippakivileski, hemmetti, kyllä nyt jotakuta harmittaa!

Eikö sua harmittaisi maksaa jonkun toisen kenties ihan vieraan ihmisen asumisesta?

Eiköhän se leski maksa itse sen hoitovastikkeen asunnosta. 🤨 Vähän kuulostaa melko pöljältä tämä aloitus. Kyllä sillä leskellä totta hitossa on oikeus asua edes menneen miehensä asunnossa koska ovat olleet pariskunta. 

Aivan hirveitä nämä perikuntajutut kun suku ahneuksissaan olis jo kadullle ajamassa. Siis vähän jotain rajaa. Näitähän on paljonkin leskimiehiä jotka ottaneet uuden puolison jolla on ihan yhtäläiset oikeudet jatkaa asumista puolison kuoleman jälkeen siinä asunnossa.

 

Mutta vainajan aikuinen lapsi voi nykyään joutua puille paljaille näiden lak

Sellaista omaisuutta ei oteta huomioon mitä ei voi muuttaa heti rahaksi, varmasti olet tietoinen, mutta tietysti voidaan myöntää takaisinperittävänä kuten siinä tapauksessa että olisi myytävissä, eihän se ostaja välttämättä ole siinä valmiina.