Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?

Vierailija kirjoitti:

-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?

Tämä on varmasti se syy, miksi tuo lainkohta on aikoinaan tehty, että USEIN kyseessä on lesken ja vainajan yhteinen koti.

Mutta nykyään ei aina. Leski voi olla kakkosliitto, tullut valmiiseen pöytään. Tälläinen leski saisi kyllä itsekin ymmärtää poistua.

"Yhteisesti ostettu asunto voisi olla eri asia jäädä lesken siihen koska omistaakin siitä vaikka puolet. Mutta ettäkö rouvasta leskeksi jäätyä jäädä asumaan perikunnan (lasten) asuntoon vastikkeetta vuosikausiksi. Asuntoon jota ei ole itse hankkinut tai maksanutkaan. Ei ole oikein! "

Hassusti täällä puhutaan näistä leskistä, kuin olisivat aina naisia. Vaikka naiset elävät toistaiseksi pidempään, kuin miehet, välillä käy toisinkin päin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että aika moni avioehdon tehneistä toisessa liitossa olevista ei ymmärrä, että lesken asumisoikeutta ei voi ohittaa avioehdolla ellei lakimies ole selittänyt sitä heille. Jos avioehto on tehty jollain nettilomakkeella, niin ymmärrys voi olla heikkoa.

 

Asia on yhtä lailla yllätys tavallisen ydinperheen perillisille. Pienituloinen ystäväni itki, kun selvisi, että hänen pitää maksaa nopeasti perintövero ja hänelle oli yllätys, että perintövero tulee niin nopeasti. Nykyään on vähän parempi käytäntö, kun veroihin saa maksuaikaa. Ulosotossa olevia ja muita lähes tulottomia kansalaisia  nykykäytäntökään ei auta tositilanteessa.

Onko verottajan perukirjojen käsittely ja perintöveron määrääminen nopeutunut? Viisi vuotta sitten se kesti niin pitkään, että kuolemasta perintöveron maksupäivään oli 1,5 vuotta eli yli vuosi siitä, kun perukirja sinne toimitettiin. Jos perinnössä on jotain, mikä voidaan myydä, niin se kannattaa myydä heti eikä jäädä odottamaan perintöverolappua. Perukirjaa voi täydentää todellisilla myyntiarvoilla, niin ei maksa perintöveroa liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että aika moni avioehdon tehneistä toisessa liitossa olevista ei ymmärrä, että lesken asumisoikeutta ei voi ohittaa avioehdolla ellei lakimies ole selittänyt sitä heille. Jos avioehto on tehty jollain nettilomakkeella, niin ymmärrys voi olla heikkoa.

 

Asia on yhtä lailla yllätys tavallisen ydinperheen perillisille. Pienituloinen ystäväni itki, kun selvisi, että hänen pitää maksaa nopeasti perintövero ja hänelle oli yllätys, että perintövero tulee niin nopeasti. Nykyään on vähän parempi käytäntö, kun veroihin saa maksuaikaa. Ulosotossa olevia ja muita lähes tulottomia kansalaisia  nykykäytäntökään ei auta tositilanteessa.

 

 

Onko verottajan perukirjojen käsittely ja perintöveron määrääminen nopeutunut? Viisi vuotta sitten se kesti niin pitkään,

Koko ketju liittyy siihen, että sitä asuntoa EI voi myydä, koska leski jumittaa siinä. Eiköhän se asunto useimmiten ole se arvokkain asia, josta jotain rahaa olisi saatavissa, mutta kun ei voi myydä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Avioliitto, asunto 50/50. Yhteiset lapset.

Jos tekee keskinäisen testamentin, niin pitääkö lesken maksaa perintöveroa? Mutta lasten ei?

Entäs nää hallinto-oikeustestamentit yms.

 

Olen ihan pihalla nyt.

Sanokaa te, mitä kannattaa tehdä yo. tapauksessa, jotta kukaan ei kärsi.

 

Kaikkein helpointa on lapsille se, jos ensimmäisen puolison kuollessa hänen tilillään on (hautaus- ja perunkirjoituskulujen jälkeen) tarpeeksi rahaa, jonka lapset voivat periä ja joka riittää perintöveron maksamiseen. Perintöverolaskurin avulla voitte arvioida, paljonko lapsille korkeintaan tulisi maksettavaa perintöveroa. Asunnon arvoa perintöveroa varten laskettaessa pienennetään sitä hallintaoikeusvähennyksellä, joka riippuu lesken iästä. Esim. 55-vuotiaalla leskellä asunnon arvosta vähennetään 50 %, 75-vuotiaalla 30 %, 85-vuotiaalla 20 % ja 90-vuotiaalla 15 %.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?

Tämä on varmasti se syy, miksi tuo lainkohta on aikoinaan tehty, että USEIN kyseessä on lesken ja vainajan yhteinen koti.

Mutta nykyään ei aina. Leski voi olla kakkosliitto, tullut valmiiseen pöytään. Tälläinen leski saisi kyllä itsekin ymmärtää poistua."

 

Onko kakkospuoliso jotenkin vähempiarvoinen? Silloinkin, jos kyse on miehestä? 

Jos kerran täällä puhutaan kakkoskierroksen leskistä, niin oleellista on, onko ykköskierroksen lesken asunto pelkästään hänen vai omistavatkä lapset osan tästä. Useimmiten Suomessa pesässä ei ole tarpeeksi omaisuutta maksaa perintö rahana, jolloin lapsista tulee isänsä/äitinsä asunnon omistajia jollain prosentilla.

Ja näissä tilanteissa kakkoskierroksen leskellä ei ole enää lesken elinikäistä asumisoikeutta, koska se on jo kertaalleen käytetty.

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran täällä puhutaan kakkoskierroksen leskistä, niin oleellista on, onko ykköskierroksen lesken asunto pelkästään hänen vai omistavatkä lapset osan tästä. Useimmiten Suomessa pesässä ei ole tarpeeksi omaisuutta maksaa perintö rahana, jolloin lapsista tulee isänsä/äitinsä asunnon omistajia jollain prosentilla.

Ja näissä tilanteissa kakkoskierroksen leskellä ei ole enää lesken elinikäistä asumisoikeutta, koska se on jo kertaalleen käytetty.

Kakkoskierroksella on paljon eronneita, ei leskeytyneitä. 

Siinäpä sitten odottelet pahimmillaan vuosikymmeniä kun isä- tai äitipuoli asuu perimässäsi talossa, jonka remonteista sinä vastaat. Saattaapa tuo isä- tai äitipuoli ottaa itselleen vielä uuden puolison siihen sinun perimääsi taloon.

Kiva kiva. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, miksi ikävä totuus poistettiin? Yleistuen tullen nollatuloinen asunnon perijä ja omistaja ei pysty maksamaan asunnosta aiheutuvia kuluja, jolloin asunto menee velkojille ja leski joutuu lähtemään sieltä. Tämä taisi vasta nyt vasta juolahtaa mieleen jollekin.

 

Ja mitä velkojat sille tekisi, ihan samallatavoin sitoo leskenoikeus asua,

Ei sido. Lain mukaan velkojien oikeudet menevät lesken asumisoikeuden edelle. Velkojat myyvät silloin asunnon ja leski lähtee sitä ennen kuin leppäkeihäs.

Vierailija kirjoitti:

On hyvä, että laki suojelee leskeä ahneilta lapsilta.

Miksi leski on ahnas ja perso toisten varoille? Miksi leski on luuseri, eikä pysty elättämään itseään loisimatta toisten nurkissa? Onneksi lakia muutetaan ja yleistuen tullen lesket lentelee pihalle toisten asunnoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On hyvä, että laki suojelee leskeä ahneilta lapsilta.

Miksi leski on ahnas ja perso toisten varoille? Miksi leski on luuseri, eikä pysty elättämään itseään loisimatta toisten nurkissa? Onneksi lakia muutetaan ja yleistuen tullen lesket lentelee pihalle toisten asunnoista.

Onko laki muuttumassa? Hyvä.

Linkki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On hyvä, että laki suojelee leskeä ahneilta lapsilta.

Miksi leski on ahnas ja perso toisten varoille? Miksi leski on luuseri, eikä pysty elättämään itseään loisimatta toisten nurkissa? Onneksi lakia muutetaan ja yleistuen tullen lesket lentelee pihalle toisten asunnoista.

Aika ikävää ajattelua. Laki on tehty lesken suojaksi ja tällaiset mielipiteet osoittavat, että laki on hyvin tarpeellinen.

Vierailija kirjoitti:

On hyvä, että laki suojelee leskeä ahneilta lapsilta.

Aika ikävää ajattelua. Tällaiset mielipiteet osoittavat, että lain muutos on hyvin tarpeellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On hyvä, että laki suojelee leskeä ahneilta lapsilta.

 

Aika ikävää ajattelua. Tällaiset mielipiteet osoittavat, että lain muutos on hyvin tarpeellinen.

Ehkä osaat sitten perustella, miten lakia pitäisi muuttaa ja miksi. Kenen hyväksi tai suojaksi lakia pitäisi muuttaa? Eikö nykyinen laki tarjoa mahdollisuuksia hoitaa noita tilanteita sopimuksilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On hyvä, että laki suojelee leskeä ahneilta lapsilta.

 

Aika ikävää ajattelua. Tällaiset mielipiteet osoittavat, että lain muutos on hyvin tarpeellinen.

Ehkä osaat sitten perustella, miten lakia pitäisi muuttaa ja miksi. Kenen hyväksi tai suojaksi lakia pitäisi muuttaa? Eikö nykyinen laki tarjoa mahdollisuuksia hoitaa noita tilanteita sopimuksilla?

Lue tätä ketjua, koko ketju liittyy siihen, että laki on järkyttävän epäreilu perillisiä kohtaan. 

Jos asia ei aiemmista viesteistä sinulle avaudu, niin ei se sitten lisäperusteluillakaan avaudu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On hyvä, että laki suojelee leskeä ahneilta lapsilta.

 

Aika ikävää ajattelua. Tällaiset mielipiteet osoittavat, että lain muutos on hyvin tarpeellinen.

Ehkä osaat sitten perustella, miten lakia pitäisi muuttaa ja miksi. Kenen hyväksi tai suojaksi lakia pitäisi muuttaa? Eikö nykyinen laki tarjoa mahdollisuuksia hoitaa noita tilanteita sopimuksilla?

 

Lue tätä ketjua, koko ketju liittyy siihen, että laki on järkyttävän epäreilu perillisiä kohtaan. 

Jos asia ei aiemmista viesteistä sinulle avaudu, niin ei se sitten lisäperusteluillakaan avaudu. 

Olen lukenut koko ketjun ja osallistunut keskusteluun. Kaikki ongelmatilanteet voidaan hoitaa varautumalla niihin. Jos ongelmia on, niin ongelmana ei ole laki vaan ymmärtämättömyys ja tietämättömyys. Tai sitten on ihan tietoisesti tehty niin kuin on tehty. Silloin perillisten on turha urputtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Avioliitto, asunto 50/50. Yhteiset lapset.

Jos tekee keskinäisen testamentin, niin pitääkö lesken maksaa perintöveroa? Mutta lasten ei?

Entäs nää hallinto-oikeustestamentit yms.

 

Olen ihan pihalla nyt.

Sanokaa te, mitä kannattaa tehdä yo. tapauksessa, jotta kukaan ei kärsi.

 

Kaikkein helpointa on lapsille se, jos ensimmäisen puolison kuollessa hänen tilillään on (hautaus- ja perunkirjoituskulujen jälkeen) tarpeeksi rahaa, jonka lapset voivat periä ja joka riittää perintöveron maksamiseen. Perintöverolaskurin avulla voitte arvioida, paljonko lapsille korkeintaan tulisi maksettavaa perintöveroa. Asunnon arvoa perintöveroa varten laskettaessa pienennetään sitä hallintaoikeusvähennyksellä, joka riippuu lesken iästä. Esim. 55-vuotiaalla leskellä asunnon arvosta..."

 

 

Meillä anoppi teki testamentin. Haluaa antaa osan asunto-osakkeista lapsenlapselle. Ja määräsi testamentissaan myös rahavaroja sen mukaan, että niillä voidaan maksaa perintöverot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On hyvä, että laki suojelee leskeä ahneilta lapsilta.

Miksi leski on ahnas ja perso toisten varoille? Miksi leski on luuseri, eikä pysty elättämään itseään loisimatta toisten nurkissa? Onneksi lakia muutetaan ja yleistuen tullen lesket lentelee pihalle toisten asunnoista."

 

 

Miten se tekee leskestä ahneen luuserin, jos hän haluaa elää omassa kodissaan? Oletko itse hankkinut itsellesi jo asunnon odottamaan, jos puolisosi kuolee ennen sinua? Onko sen omistus sillai, ettei lapsesi ole oikeutettu siihen millään osuudella, toisen teistä kuollessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On hyvä, että laki suojelee leskeä ahneilta lapsilta.

Miksi leski on ahnas ja perso toisten varoille? Miksi leski on luuseri, eikä pysty elättämään itseään loisimatta toisten nurkissa? Onneksi lakia muutetaan ja yleistuen tullen lesket lentelee pihalle toisten asunnoista.

 

Onko laki muuttumassa? Hyvä.

Linkki?"

 

 

Tiettävästi ei ole muuttumassa. Jotain muutoksia on tehty asumisoikeusasuntojen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On hyvä, että laki suojelee leskeä ahneilta lapsilta.

Miksi leski on ahnas ja perso toisten varoille? Miksi leski on luuseri, eikä pysty elättämään itseään loisimatta toisten nurkissa? Onneksi lakia muutetaan ja yleistuen tullen lesket lentelee pihalle toisten asunnoista."

 

 

Miten se tekee leskestä ahneen luuserin, jos hän haluaa elää omassa kodissaan? Oletko itse hankkinut itsellesi jo asunnon odottamaan, jos puolisosi kuolee ennen sinua? Onko sen omistus sillai, ettei lapsesi ole oikeutettu siihen millään osuudella, toisen teistä kuollessa?

 

Sellainen leski on ahne, joka ei itse omista asunnosta yhtään mitään. Tai ei ole perijöiden äiti tai isä.

Tästä on koko ketju jauhettu, mutta joku aina vääntää, että ne omat lapset on kampeamassa omaa vanhempaa pois.