Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?

Vierailija kirjoitti:

 Avioliitto, asunto 50/50. Yhteiset lapset.

Jos tekee keskinäisen testamentin, niin pitääkö lesken maksaa perintöveroa? Mutta lasten ei?

Entäs nää hallinto-oikeustestamentit yms.

 

Ajan siis takaa että, leski saisi jäädä asumaan. Ja lasten ei tarvitsi maksaa perintöveroa, ennenkuin molemmat on kuollu.

Mitä kannattaa tehdä? Jotta tilanne olisi kaikille parhain päin.

Perintöverolaskuri kertoo, että jos teidän yhteinen omaisuus on 400.000 ja sinä perit miehesi osuuden eli 200.000, maksat siitä perintöveroa 9.300€.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sitten toimitaan jos työtön köyhä ei pysty maksamaan perintöveroja ja joutuu ulosottoon? Miten silloin lesken asunnolle käy? Entä kun työtön köyhä hakee toimeentulo tukea elääkseen ja hänellä on omaisuutta mutta vain paperilla?

 

Köyhä ei sitten ota vastaan sitä perintöä eikä joudu ulosottoon.

 

Ja jos ottaa vastaan sen perinnön ja asunto on oikeasti jonkun arvoinen, hän voi ottaa sitä asuntoa vastaan lainaa pankista.

Sitä asuntoa vastaan saa korkeintaan korkeakorkoista kulutusluottoa. Tulottomat eivät saa sitäkään. Ne, jotka saisivat, eivät tarvitse sitä.

Vierailija kirjoitti:

Heh, miksi ikävä totuus poistettiin? Yleistuen tullen nollatuloinen asunnon perijä ja omistaja ei pysty maksamaan asunnosta aiheutuvia kuluja, jolloin asunto menee velkojille ja leski joutuu lähtemään sieltä. Tämä taisi vasta nyt vasta juolahtaa mieleen jollekin.

Ja mitä velkojat sille tekisi, ihan samallatavoin sitoo leskenoikeus asua,

Vierailija kirjoitti:

Miten te uskallatte mennä uusioliittoihin kun tiedätte lastenne vihaavan uutta puolisoanne ja kuoöemanne jälkeen vielä enemmän?

Itse asiassa syy, miksi en mene naimisiin, on juuri tämä ja muut seikat, jotka avioliiton myötä voisivat vähentää lasteni saamaa perintöä. Parisuhteessa voin toki olla, mutta naimisiin en mene.

t. N 47

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

LESKEN ASUMISOIKEUTTA EI VOI KIERTÄÄ MYÖSKÄÄN LAHJOITTAMALLA POIS OSAA ASUNNON OMISTUKSESTA.

SITÄ EI VOI KIERTÄÄ MILLÄÄN TAVALLA.

 

Lukekaa ketjua ennen kuin kommentoitte.

 

Voi myydä osuuden.

 

Yhteistä kotia ei voi myydä, vuokrata tai luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman puolison lupaa. Ei vaikka olisi avioehto, eikä se puoliso omistaisi mitään osuutta asunnosta. Avioliittolaki koskee kaikkia, eikä sitä voi sivuuttaa millään sopimuksella.

Monet tuntuvat unohtuvan, että puolison kanssa voi keskustella ja neuvotella asiasta. Moni voi suostua.

Moni myös tuntuu unohtavan, että sen leskenkin kanssa voi keskustella ja neuvotella asiasta. Toki silloin pitäisi olla puheväleissä. Jos on vaan haukkunut vanhempipuolta, ei ihan onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sitten toimitaan jos työtön köyhä ei pysty maksamaan perintöveroja ja joutuu ulosottoon? Miten silloin lesken asunnolle käy? Entä kun työtön köyhä hakee toimeentulo tukea elääkseen ja hänellä on omaisuutta mutta vain paperilla?

 

Köyhä ei sitten ota vastaan sitä perintöä eikä joudu ulosottoon.

 

Ja jos ottaa vastaan sen perinnön ja asunto on oikeasti jonkun arvoinen, hän voi ottaa sitä asuntoa vastaan lainaa pankista.

Sitä asuntoa vastaan saa korkeintaan korkeakorkoista kulutusluottoa. Tulottomat eivät saa sitäkään. Ne, jotka saisivat, eivät tarvitse sitä.

Paskaa. Me saatiin ihan normaalia lainaa eikä talo ollut edes 100 000 euron arvoinen. Tällä lainalla tehtiin putkiremontti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippakivileski, hemmetti, kyllä nyt jotakuta harmittaa!

Eikö sua harmittaisi maksaa jonkun toisen kenties ihan vieraan ihmisen asumisesta?

Eiköhän se leski maksa itse sen hoitovastikkeen asunnosta. 🤨 Vähän kuulostaa melko pöljältä tämä aloitus. Kyllä sillä leskellä totta hitossa on oikeus asua edes menneen miehensä asunnossa koska ovat olleet pariskunta. 

Aivan hirveitä nämä perikuntajutut kun suku ahneuksissaan olis jo kadullle ajamassa. Siis vähän jotain rajaa. Näitähän on paljonkin leskimiehiä jotka ottaneet uuden puolison jolla on ihan yhtäläiset oikeudet jatkaa asumista puolison kuoleman jälkeen siinä asunnossa.

 

Mutta vainajan aikuine

"Sellaista omaisuutta ei oteta huomioon mitä ei voi muuttaa heti rahaksi, varmasti olet tietoinen, mutta tietysti voidaan myöntää takaisinperittävänä kuten siinä tapauksessa että olisi myytävissä, eihän se ostaja välttämättä ole siinä valmiina. "

Myöskään jakamatonta kuolinpesää ei oteta huomioon. Jos kuolinpesä on jakamaton, voi saada toimeentulotukea. 

Puhutaanko täällä leskistä, jotka ovat menneet uudelleen naimisiin vai eronneista, jotka ovat uudelleen avioituneet?

Jos leskistä, niin seuraava kysymys on hänen asuntonsa omistussuhteet ennen uutta avioliittoa. Jos hän omistaa asuntonsa yhdessä lastensa kanssa kuten useimmiten on, niin uudella leskellä ei ole lesken elinikäistä asumisoikeutta.

"Keskinäinen hallintaoikeustestamentti laajentaa hallintaoikeusvähennyksen koskemaan koko omaisuutta asunnon lisäksi eli se pienentää heti maksettavaa pienentää perintöveroa. Leski ei voi myydä omaisuutta, mutta voi käyttää tuoton."

Keskinäinen hallintaoikeustestamentti on lasten kannalta kaikkein ilkein vaihtoehto, koska se tarkoittaa sitä, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron koko vainajan omaisuudesta, ei vain asunnon puolikkaasta. Vaikka lesken hallintaoikeus pienentääkin veroa, niin maksettavaa voi silti helposti tulla kymmeniä tuhansia ilman, että saa senttiäkään rahaa niin kauan kuin leski elää.

Monet tällaisen testamentin tehneet parit varmasti ajattelevat, että leski maksaa perintöverot lasten puolesta, mutta asia ei välttämättä onnistukaan, koska leski voi olla jo dementoitunut siinä vaiheessa, kun puoliso kuolee.

Jos teette tällaisen testamentin, niin kirjoittakaa siihen vähintään määräys siitä, että perintöverot maksetaan kuolinpesän varoista.

Vierailija kirjoitti:

"Keskinäinen hallintaoikeustestamentti laajentaa hallintaoikeusvähennyksen koskemaan koko omaisuutta asunnon lisäksi eli se pienentää heti maksettavaa pienentää perintöveroa. Leski ei voi myydä omaisuutta, mutta voi käyttää tuoton."

 

Keskinäinen hallintaoikeustestamentti on lasten kannalta kaikkein ilkein vaihtoehto, koska se tarkoittaa sitä, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron koko vainajan omaisuudesta, ei vain asunnon puolikkaasta. Vaikka lesken hallintaoikeus pienentääkin veroa, niin maksettavaa voi silti helposti tulla kymmeniä tuhansia ilman, että saa senttiäkään rahaa niin kauan kuin leski elää.

Monet tällaisen testamentin tehneet parit varmasti ajattelevat, että leski maksaa perintöverot lasten puolesta, mutta asia ei välttämättä onnistukaan, koska leski voi olla jo dementoitunut siinä vaiheessa, kun puoliso kuolee.

Jos teette tällaisen testamentin, niin kirjoittakaa siihen vähintään määräys siitä

No hitto! Mä kun luulin, että tää hallinto-oikeus olis hyvä juttu...

Vierailija kirjoitti:

 Avioliitto, asunto 50/50. Yhteiset lapset.

Jos tekee keskinäisen testamentin, niin pitääkö lesken maksaa perintöveroa? Mutta lasten ei?

Entäs nää hallinto-oikeustestamentit yms.

 

Ajan siis takaa että, leski saisi jäädä asumaan. Ja lasten ei tarvitsi maksaa perintöveroa, ennenkuin molemmat on kuollu.

Mitä kannattaa tehdä? Jotta tilanne olisi kaikille parhain päin.

Jos teette Omistusoikeustestamentin, eivätkä lapset vaadi lakiosuuttaan, niin silloin sinä maksat perintöveron saamastasi perinnöstä. Vero.fi sivulla on perintöverotaulukko. Leski joutuu maksamaan veroa vasta 110.000 euroa ylittävästä perinnöstä. Jos perintö on vaikka 135.000€, on perintövero 2000 euroa.

On hyvä, että laki suojelee leskeä ahneilta lapsilta.

Vierailija kirjoitti:

On hyvä, että laki suojelee leskeä ahneilta lapsilta.

Pitäisi olla laki, joka suojelee lapsia ahneelta leskeltä.

Vierailija kirjoitti:

On hyvä, että laki suojelee leskeä ahneilta lapsilta.

Kyllä ne uusiolesketkin osaa olla ahneita. Jos itse menisin uusiin naimisiin, ei tulisi MIELEENIKÄÄN aiheuttaa mieheni lapsille ongelmia jos minä olisin se joka tänne toisen kuoltua jää. Silti nämä ongelmat tuntuvat olevan todella yleisiä nykyään. 

Hallintaoikeustestamentissa on myös se huono puoli, että sillä saadulle omaisuudelle ei pysty tekemään yhtään mitään, jos leski ja kaikki perilliset eivät ole asiasta yksimielisiä. Edes matalakorkoisella tilillä makaavia rahoja ei saa siirtää paremmin tuottaviin sijoituksiin ilman kaikkien hyväksyntää, puhumattakaan lesken tarpeisiin huonosti sopivan asunnon myymisestä ja paremmin sopivan ostamisesta tilalle.

Vierailija kirjoitti:

"Keskinäinen hallintaoikeustestamentti laajentaa hallintaoikeusvähennyksen koskemaan koko omaisuutta asunnon lisäksi eli se pienentää heti maksettavaa pienentää perintöveroa. Leski ei voi myydä omaisuutta, mutta voi käyttää tuoton."

 

Keskinäinen hallintaoikeustestamentti on lasten kannalta kaikkein ilkein vaihtoehto, koska se tarkoittaa sitä, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron koko vainajan omaisuudesta, ei vain asunnon puolikkaasta. Vaikka lesken hallintaoikeus pienentääkin veroa, niin maksettavaa voi silti helposti tulla kymmeniä tuhansia ilman, että saa senttiäkään rahaa niin kauan kuin leski elää.

Monet tällaisen testamentin tehneet parit varmasti ajattelevat, että leski maksaa perintöverot lasten puolesta, mutta asia ei välttämättä onnistukaan, koska leski voi olla jo dementoitunut siinä vaiheessa, kun puoliso kuolee.

Jos teette tällaisen testamentin, niin kirjoittakaa siihen vähintään määräys siitä, että perintöverot maksetaan kuolinpesän varoista.

Hallintaoikeudeus tai ei niin perintöveron joutuu joka tapauksessa maksamaan koko omaisuudesta. Hallintaoikeuksen tapauksessa ei saa pesästä mitään, mutta joutuu silti maksamaan veroja. Oman tilanteen mukaan voi tehdä yhdistelmän, osasta omistusoikeus puolisolle, osasta hallintaoikeus puolisolle ja osa lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Hallintaoikeustestamentissa on myös se huono puoli, että sillä saadulle omaisuudelle ei pysty tekemään yhtään mitään, jos leski ja kaikki perilliset eivät ole asiasta yksimielisiä. Edes matalakorkoisella tilillä makaavia rahoja ei saa siirtää paremmin tuottaviin sijoituksiin ilman kaikkien hyväksyntää, puhumattakaan lesken tarpeisiin huonosti sopivan asunnon myymisestä ja paremmin sopivan ostamisesta tilalle.

Useimmille normaaliväleissä oleville ydinperheille tuo ei ole mikään ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lukee näitä ilkeitä kommentteja, tajuaa todellakin lesken asumisoikeuden lakipykälän tarpeellisuuden.

 

Kommentoijat ovat täällä olleet huolestuneita kuolleen henkilön aikuisten lasten tilanteesta. Esim. nousukaudella tilanne olisi erilainen. Aikuisilla perillisillä olisi silloin työpaikka ja yhteiskunta luuultavasti tukisi ihmisiä auliisti. Nyt on päinvastainen tilanne. Jopa toimeentulotuki voidaan evätä, jos sitä anovalla on omaisuutta, vaikka omaisuus ei ole henkilön käytössä. Hän ei voi myydä sitä ja se aiheuttaa hänelle rahanmenoa ja haittaa. Jollakin voi avioliitto kariutua tällaisista syistä, kun lapsiperheen elämä  vaikeutuu liikaa.

 

Tämä on ihan totta. Esimerkiksi toimeentulotuessa otetaan omaisuutena huonoon pystyi sitä käyttämään itse tai ei. Ja parin vuoden päästä tulisi hallinta- oikeudelta kirje jossa kela haluaisi mitata tällaisen antamansa tuen takaisin. 

 

Kaikista järkevintä olisi tukea niitä lapsi amhsollisimman paljon työllistymäänajallaan ja aloittamaan sijoitustoiminnan ja hankkimaan oman asunnon. Perintöveron maksaminekaan ei silloin ole ongelma. Ja varakkaathan kikkailee siten ettei mahdollinen asunto yleensäkään mene valtiolle hoivamaksuihin ja siirtävät omaisuutta lastensa kanssa yhteisomistukseen jo ajallaan. Eihän näitä missään opasteta, joten harva edes tajuaa kaikkea. 

 

Eikä se ydinperhe ole nykyään edes kuin osalla. Monilla on lapsia siellä täällä ja mitä vain kommervenkkia tehtävä perintoasioissa. Paras niistä on testamentti. Toisaalta tuota asumisoikeutta kun miettii, en kyllä näe järkeä siinä  että lapset eivät saisi perintöosuuttaan.

 

Yhteisesti ostettu asunto voisi olla eri asia jäädä lesken siihen koska omistaakin siitä vaikka puolet. Mutta ettäkö rouvasta leskeksi jäätyä jäädä asumaan perikunnan (lasten) asuntoon vastikkeetta vuosikausiksi. Asuntoon jota ei ole itse hankkinut tai maksanutkaan. Ei ole oikein! 

Vierailija kirjoitti:

 Avioliitto, asunto 50/50. Yhteiset lapset.

Jos tekee keskinäisen testamentin, niin pitääkö lesken maksaa perintöveroa? Mutta lasten ei?

Entäs nää hallinto-oikeustestamentit yms.

 

Ajan siis takaa että, leski saisi jäädä asumaan. Ja lasten ei tarvitsi maksaa perintöveroa, ennenkuin molemmat on kuollu.

Mitä kannattaa tehdä? Jotta tilanne olisi kaikille parhain päin.

Olen ihan pihalla nyt.

Sanokaa te, mitä kannattaa tehdä yo. tapauksessa, jotta kukaan ei kärsi.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli tässä joitakin vuosia sitten niin, että olin osa perikuntaa, jossa leski, mummini, jäi asumaan asuntoonsa puolisonsa, isoisäni, kuoltua. Mielestäni taisi olla vielä niin, että asunto oli vain isoisäni nimissä. Asuntoa ei siis voinut myydä pois, mutta sinne oli tulossa jokin isompi remppa, muistaakseni julkisivuremppa. Mummini kyllä maksoi yhtiövastikkeen, mutta perikunnan olisi pitänyt alkaa hoitaa sitten taloyhtiöremontin kuluja. Tuntui aivan älyttömältä, että alan kustantamaan mummini elämistä, kun minulla ei ole vielä edes mahdollisuutta ostaa omaa asuntoa. Enkä muutoinkaan nyt ihan hirveästi ole hänen kanssaan tekemisissä. Otin perinnön vastaan ennen kuin tiesin mistään remonteista mitään. Ja toisaalta ei nyt ihan hirveästi huvittanut jättää isompaa perintöä rahanahneille tädilleni ja sedälleni. Onneksi saimme sovittua asian niin, että perintö jaettiin ja täti ja setäni ostivat lopulta minut ulos tästä touhusta. "

 

 

Ethän sinä olisi kustantanut mummisi elämää mitenkään maksamalla osuutesi julkisivuremontista. Olisit maksanut osuutesi omaisuuden ylläpidosta.

 

Kertoo paljon tuo kommentti, ettet ollut hänen kanssaan edes paljon tekemisissä. Miten se liittyy mitenkään siihen, eträ mummillasi oli oikeus asua omassa kodissaan? Jotenkin joku muu kuulostaa tässä ahneelta, kuin setä ja täti, jotka maksoivat sinut ulos sinulle epämiellyttävästä tilanteesta.