Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?

Vierailija kirjoitti:

Miten te uskallatte mennä uusioliittoihin kun tiedätte lastenne vihaavan uutta puolisoanne ja kuoöemanne jälkeen vielä enemmän?

Ei tässä kukaan vihaa ketään vaan on kyse epäoikeudenmukaisesta systeemistä.  Ongelma on se,  että jotkut voivat joutua taloudellisiin vaikeuksiin, jos perinnöstä koituu isot kulut, mutta vainajan jälkeläiset eivät saa mitään.. Oma isoisäni oli uusissa naimisissa ja hänen kuoltuaan leski asui asunnossa, jonka isoisä oli nuorena miehenä hankkinut. En todellakaan vihannut tätä varamummoa . Hän oli kiltti miesvainajansa lapsenlapselle. Olin sen verran nuori, etten tiennyt mistään perintöveroista. Osa sukulaisista oli varakkaita ja pystyi varmaan  perintöverot nopeasti. Osalla on täytynyt olla hankalaa, mutta kukaan ei puhunut siitä minulle.

Vierailija kirjoitti:

Kun lukee näitä ilkeitä kommentteja, tajuaa todellakin lesken asumisoikeuden lakipykälän tarpeellisuuden.

Kommentoijat ovat täällä olleet huolestuneita kuolleen henkilön aikuisten lasten tilanteesta. Esim. nousukaudella tilanne olisi erilainen. Aikuisilla perillisillä olisi silloin työpaikka ja yhteiskunta luuultavasti tukisi ihmisiä auliisti. Nyt on päinvastainen tilanne. Jopa toimeentulotuki voidaan evätä, jos sitä anovalla on omaisuutta, vaikka omaisuus ei ole henkilön käytössä. Hän ei voi myydä sitä ja se aiheuttaa hänelle rahanmenoa ja haittaa. Jollakin voi avioliitto kariutua tällaisista syistä, kun lapsiperheen elämä  vaikeutuu liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei saa edes lainaa välttämättä remontteihin ja vaikka saisikin niin ihan älytöntä, että sitä maksaa asunnosta jossa ei asu

 

Maksaahan omistaja sijoitusasuntojensakin rempat vaikka ei niissä itse asu.

Niin tai myy siinä tilanteessa jos rahaa ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuota ei voi muuttaa niin että olisi kohtuullinen kaikille osapuolille?

 

Olen valmis äänestämään eduskuntavaaleissa sitä ihmistä, joka lupaa ajaa vanhan lain muuttamista. Jouduin avioliitossa kärsimään puolisoni saaman perinnön aiheuttamasta harmista. Se ei liittynyt leskeen, mutta muun henkilön oikeuteen asua puolisoni perimässä omakotitalossa. Perintöverot kyllä otettiin ja puolisoni opiskeli, meillä oli pienikokoisena syntynyt vauva. Silloisessa asuinmaassa ei ollut kattavaa päivähoitoa, että en voinut mennä työhönkään.

Mikäs se teidän tilanne nyt onkaan? Jos jäät leskeksi, oletko valmis lähtemään kodistasi? 

 

En ole enää avioliitossa ja eksäkin on kuollut. Erossa minä jouduin maksamaa

Kuinka monta teitä oikein olikaan 😂 ja kaikilta eri vastaus. Otetaanko vielä yksi, sellainen köyhä, jolla on se pieni vauva? Ei muuta kuin ulos vaan, jos se lesken asumisoikeus poistettaisiin, kuten niin moni tässä näyttää tahtovan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aatelkaaa tilannetta.  Mies ja nainen tapaavat, kummallakin on kolmesta edellisestä suhteesta  aikuisia tai vielä lapsia.  Oikeesti tunnen tämmöisen parin, tosin ovat avoliitossa.

 

Mutta tää pari ostaa yhteisen asunnon 50 /50.   Silloin toisen kuoltua omistaa leski puolet ja toisen puolikkaan vainajan lapset, jotka ovat sisaruspuolia jo keskenäänkin. 

 

Kun toinenkin kuolee, asunnon myyjinä on sitten vaikka vain 6 henkilöä joista puolet ei keskenään mitään sukua eikä joukossa yhtään täyssisarusta.

 

Tulevaisuuden kuva perintösotkuista ja vihasta.

Tuohan on suoraviivainen tapaus. Asunto myydään ja rahat osuuksien mukaan, ei mitään riitelemistä. 

Hm...Seurasin sivusta nuoruudenystävän vanhemman jälkeen ollutta perinnönjakoa. Siellä oli sisaruspuolia eri avioliitoista ja yksi nuori perhe olisi tarvinnut lisärahaa silloin. Mutta aina oli joku, joka kieltäytyi sopimasta asioita, panemasta nimeään papereihin, vaikka asiasta oli jo kaikkienkesken sovittu. Etukäteen sovittuja jakotilanteita peruuntui lyhyellä varoitusajalla ja pienille lapsille piti yhä uudestaan järjestää hoitaja jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lukee näitä ilkeitä kommentteja, tajuaa todellakin lesken asumisoikeuden lakipykälän tarpeellisuuden.

 

Kommentoijat ovat täällä olleet huolestuneita kuolleen henkilön aikuisten lasten tilanteesta. Esim. nousukaudella tilanne olisi erilainen. Aikuisilla perillisillä olisi silloin työpaikka ja yhteiskunta luuultavasti tukisi ihmisiä auliisti. Nyt on päinvastainen tilanne. Jopa toimeentulotuki voidaan evätä, jos sitä anovalla on omaisuutta, vaikka omaisuus ei ole henkilön käytössä. Hän ei voi myydä sitä ja se aiheuttaa hänelle rahanmenoa ja haittaa. Jollakin voi avioliitto kariutua tällaisista syistä, kun lapsiperheen elämä  vaikeutuu liikaa.

Kun ihminen on yleistuen tullen nollatuloilla, eikä pysty maksamaan perintöasunnon kuluja, asunto menee silloin velkojille ja leski joutuu lähtemään asunnosta.

Vierailija kirjoitti:

Älkää menkö uudelleen naimisiin, jos teillä on lapsia.

Niin. Laki vaikuttaa niin, että moni leskeksi jäänyt kokee, ettei hänellä ole oikeutta mennä naimisiin uudestaan. Koska omille lapsille koituu kohtuutonta haittaa tulevaisuudessa.

Omistaahan se leski yleensä puolet siitä asunnosta. Miehen isä oli mennyt eron jälkeen uusiin naimisiin. Appiukon kuoltua tehtiin tietenkin ositus ja hän leskensä omisti sen jälkeen puolet asunnosta ja mies sisarensa kanssa toisen puolen. Putkirempan maksoivat puoliksi leski ja mieheni, joka osti pian perinnönjaon jälkeen siskonsa ulos. Leski oli lapseton ja testamenttasi omaisuutensa miehelleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on AHNEITA tämäkin palsta täynnä, jotka puolustelee et kyllä on oikeus asua, vaikka ei mitään omistaisi. EI PITÄISI OLLA OIKEUTTA. Te jotka puolustatte lesken asumisoikeutta, niin siinäpä sit maksatte isänne uuden vaimon putkiremontit. 

 

 

 

Sinä tulet perimään sen asunnon ja ne uudet putket, kun leski kuolee tai muuten muuttaa pois. Miksi sen lesken pitäisi maksaa putkiremppa asuntoon, jonka sinä saat ihan ilmaiseksi (kun perintövero on maksettu). 

Jos se leski saisi tehdä sillä asunnolla mitä haluaa, silloin voisi tietenkin maksaa sen putkirempan, mutta kun se asunto ei ole sen lesken, hänellä on siihen vain asumisoikeus. 

Sama jos ihmettelisit, miksi vuokralainen ei maksa putkiremppaa vuokraisännän puolesta. 

 

Uskomatonta soopaa. Vuokralainen on aina asunnon omistajan valitsema henkilö. Omistaja saa vuokratuloja asunnosta. Sen sijaan asumisoikeuden perusteella asuva leski maksaa asumisesta vain hoitovastikkeen taloyhtiölle. Rahoitusvastike (asunnon korjauskulut ym) jää asunnon omistajan eli huono-onniseen perillisen taakaksi pitkälle tulevaisuuteen. Joidenkin elämä menee pilalle sen takia. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää menkö uudelleen naimisiin, jos teillä on lapsia.

 

Niin. Laki vaikuttaa niin, että moni leskeksi jäänyt kokee, ettei hänellä ole oikeutta mennä naimisiin uudestaan. Koska omille lapsille koituu kohtuutonta haittaa tulevaisuudessa.

Jos on  leski, niin hänhän asuu yleensä itse leskenoikeudella ja lapset omistavat toisen puolen. Tästähän täällä on ollut koko ajan kyse. Ja näissä tapauksissa lesken uuden avioliiton puolisolla ei ole enää lesken avio-oikeutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?

 

-

Tämä lesken asumisoikeus on täysi vääryys, kun se koskee sellaistakin asuntoa, josta se leski ei ole ikinä maksanut euroakaan ja josta hän ei ole koskaan omistanut yhtään osuutta.

 

Niin just mutta perillinen, joka ei ole myöskään omistanut tai maksanut asunnosta euroakaan, ansaitsee sen täysin. 

 

Perillinen joutuu maksamaan perintöveron ja peruskorjaukset, kalliit putkirempat yms."

 

 

Näin sitä joutuu tekemään silloinkin, vaikka siihen ei yksikään leski jäisi asumaan. Meillä asunto ei mennyt kaupaksi. Muutamaan vuoteen. Maksettiin verot ja yhtiölainat siltä ajalta. 

710  Korjaus  - kirjoitin avio-oikeutta, kun tarkoitin, että lesken asumisoikeutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää menkö uudelleen naimisiin, jos teillä on lapsia.

 

Niin. Laki vaikuttaa niin, että moni leskeksi jäänyt kokee, ettei hänellä ole oikeutta mennä naimisiin uudestaan. Koska omille lapsille koituu kohtuutonta haittaa tulevaisuudessa.

 

Jos on  leski, niin hänhän asuu yleensä itse leskenoikeudella ja lapset omistavat toisen puolen. Tästähän täällä on ollut koko ajan kyse. Ja näissä tapauksissa lesken uuden avioliiton puolisolla ei ole enää lesken avio-oikeutta.

 

 

Pitäisikö maksaa lapsille vuokraa heidän osuudestaan?  Remonttilainat ym kulut olen maksanut?

Uusioliittolaiset, tarkastelkaa tilannetta pitkälle eteenpäin.  Mitä vääryyttä ja katkeruutta teette lapsillenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää menkö uudelleen naimisiin, jos teillä on lapsia.

 

Niin. Laki vaikuttaa niin, että moni leskeksi jäänyt kokee, ettei hänellä ole oikeutta mennä naimisiin uudestaan. Koska omille lapsille koituu kohtuutonta haittaa tulevaisuudessa.

 

Jos on  leski, niin hänhän asuu yleensä itse leskenoikeudella ja lapset omistavat toisen puolen. Tästähän täällä on ollut koko ajan kyse. Ja näissä tapauksissa lesken uuden avioliiton puolisolla ei ole enää lesken avio-oikeutta.

 

 

 

 

Pitäisikö maksaa lapsille vuokraa heidän osuudestaan?  Remonttilainat ym kulut olen maksanut?

Varmaan jotain arvonalenemaa ainakin.

Tietysti

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että aika moni avioehdon tehneistä toisessa liitossa olevista ei ymmärrä, että lesken asumisoikeutta ei voi ohittaa avioehdolla ellei lakimies ole selittänyt sitä heille. Jos avioehto on tehty jollain nettilomakkeella, niin ymmärrys voi olla heikkoa.

Asia on yhtä lailla yllätys tavallisen ydinperheen perillisille. Pienituloinen ystäväni itki, kun selvisi, että hänen pitää maksaa nopeasti perintövero ja hänelle oli yllätys, että perintövero tulee niin nopeasti. Nykyään on vähän parempi käytäntö, kun veroihin saa maksuaikaa. Ulosotossa olevia ja muita lähes tulottomia kansalaisia  nykykäytäntökään ei auta tositilanteessa.

Minulla oli tässä joitakin vuosia sitten niin, että olin osa perikuntaa, jossa leski, mummini, jäi asumaan asuntoonsa puolisonsa, isoisäni, kuoltua. Mielestäni taisi olla vielä niin, että asunto oli vain isoisäni nimissä. Asuntoa ei siis voinut myydä pois, mutta sinne oli tulossa jokin isompi remppa, muistaakseni julkisivuremppa. Mummini kyllä maksoi yhtiövastikkeen, mutta perikunnan olisi pitänyt alkaa hoitaa sitten taloyhtiöremontin kuluja. Tuntui aivan älyttömältä, että alan kustantamaan mummini elämistä, kun minulla ei ole vielä edes mahdollisuutta ostaa omaa asuntoa. Enkä muutoinkaan nyt ihan hirveästi ole hänen kanssaan tekemisissä. Otin perinnön vastaan ennen kuin tiesin mistään remonteista mitään. Ja toisaalta ei nyt ihan hirveästi huvittanut jättää isompaa perintöä rahanahneille tädilleni ja sedälleni. Onneksi saimme sovittua asian niin, että perintö jaettiin ja täti ja setäni ostivat lopulta minut ulos tästä touhusta. 

Sen sijaan onnistuin kyllä hyvin maksamaan perintöveron pois, sillä se ei ollut kovin suuri ja perin myös rahaa. 

Tässä on sellainen loukku monelle vanhukselle jota ei tajua. Oman vanhempani loppusuoralla häneen iski kiinni nainen, jolla oli selvästi taka-ajatukset ja hänen koko suku oli ajamassa asiaa. Eihän se kivalta tuntunut, kun tajusi tilanteen ja tiesi naisen, mutta välit meni, kun varoitin suhteen vaaroista. Alussa isä tajusi, että suhde pitää pitää seurusteluna ja kumpikin pysyy omassa asunnossaan. Painostus alkoi naimisiinmenosta ja jatkuvasta autoilusta hiukan epämääräisiin olosuhteisiin, siinä hetkessä tajusi, että ainakin jotain voi tehdä ja hankkiutui autosta eroon. Nainen oli huomattavasti nuorempi, mutta elämässä voi sattua ja nainen sairastui jonkin sortin dementiaa. Onneksi kävi näin, pelkäsimme, että talo jää vuosikymmeniksi naisen hallintaan, jos isä kuolee. Tästä olen ottanut opiksi, en ole edes aloittanut uutta suhdetta leskeksi jäätyäni, omituisia ehdotuksia on kyllä tullut ja ainakin yhdessä tapauksessa oli taka-ajatuksena päästä käsiksi taloon ja omaisuuteen.  Olen nähnyt tapauksen, jossa mies vie koko potin ja lapset jäivät nuolemaan näppejään ja takana oli ilmeisesti ovela suunnitelma, jossa ei edes lakimiehet saaneet mitään irti.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli tässä joitakin vuosia sitten niin, että olin osa perikuntaa, jossa leski, mummini, jäi asumaan asuntoonsa puolisonsa, isoisäni, kuoltua. Mielestäni taisi olla vielä niin, että asunto oli vain isoisäni nimissä. Asuntoa ei siis voinut myydä pois, mutta sinne oli tulossa jokin isompi remppa, muistaakseni julkisivuremppa. Mummini kyllä maksoi yhtiövastikkeen, mutta perikunnan olisi pitänyt alkaa hoitaa sitten taloyhtiöremontin kuluja. Tuntui aivan älyttömältä, että alan kustantamaan mummini elämistä, kun minulla ei ole vielä edes mahdollisuutta ostaa omaa asuntoa. Enkä muutoinkaan nyt ihan hirveästi ole hänen kanssaan tekemisissä. Otin perinnön vastaan ennen kuin tiesin mistään remonteista mitään. Ja toisaalta ei nyt ihan hirveästi huvittanut jättää isompaa perintöä rahanahneille tädilleni ja sedälleni. Onneksi saimme sovittua asian niin, että perintö jaettiin ja täti ja setäni ostivat lopulta minut ulos tästä touhusta. 

Ne on aina ne muut, jotka on rahanahneita...