Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?
Onko oikeasti totta että leski saa asua edesmenneen puolisonsa asunnossa ikuisesti (niin kauan kuin haluaa), vaikka ei omistaisi siitä mitään? Että perikunta joutuu odottelemaan jopa vuosikymmeniä ennen kun voi laittaa talon myyntiin tai että pääsee sinne itse asumaan?
Ymmärrän sen, ettei toista voi samantien heittää yhteisestä kodista pihalle, ei tietenkään. Mutta eikö joku esim 5v aikaraja olisi paljon järkevämpi?
Eihän tuossakaan ole järkeä, että jollakin ihmisellä on ikuinen hallintaoikeus taloon joka on täysin muiden omistuksessa.
Kommentit (787)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ehdin jo vastata myöntävästi nykyisen mieheni kosintaan koska asiaan perehtymättömänä kuvittelin että testamentilla ja avioehdollahan nämä asiat voi järjestää itselleen parhaimmalla tavalla. Mutta tämä lesken elinikäinen asumisoikeus sai minut muuttamaan mieleni, minä kun omistan talostamme 100%. eikä kukaan päiviensä määrää tiedä. Ehkä kuolenkin siinä määrin nuorena että lapseni joutuisivat odottamaan perintöään vuosikymmeniä. Ehkä mies ottaisi vielä uuden vaimon talooni.... Ihan hullu tilanne lapsilleni.
Lahjoita talo lapsillesi ja jätät itsellesi hallintooikeuden, eli asut elämäsi loppuun saakka siinä
No tässähän ne lapset sitten joutuvat heti tuohon tilanteeseen, että paperilla on omaisuutta mutta sen käytöstä ei voi itse päättää. Ja lisäksi ei voi tietää, elävätkö lapset kauemmin kuin vanhempansa ja kuka heidät perii jos sattuisivat kuolemaan yllättäen.
Tiedän esimerkiksi tapauksen, jossa keski-ikäinen lapseton pari asui vaimon vanhempien omistamassa asunnossa arvoalueella. Vaimo sitten sairasti lyhyesti ja kuoli. Vanhemmille onneksi kyseessä oli vain vuokrasuhde, joten jollain aikavälillä sitten saivat asunnon omaan käyttöönsä. Eivät kuitenkaan yhtä läheisiä varmaan olleet vävypojan kanssa kuin oman tyttärensä, niin että olisivat halunneet asunnon menevän heidän loppuelämäkseen vävylle (jos siis olisivat sen aikaisemmin lahjoittaneet tyttärelle tms.).
Eräs ystäväni myös joutui todella huonon tuurin uhriksi ja sekä hän että hänen pieni perheensä (puoliso, lapsi) kuolivat sairauksiin muutaman vuoden välein. Ystäväni ehti vielä mennä naimisiinkin uudestaan ennen omaan sairastumistaan. Ensimmäisellä puolisolla oli ollut juuri tällaisia ristiinomistuksia mm. omien vanhempiensa kanssa ja tästä syntyi aivan hirveä soppa, jonka selvittämiseen meni vuosia.
Miten te uskallatte mennä uusioliittoihin kun tiedätte lastenne vihaavan uutta puolisoanne ja kuoöemanne jälkeen vielä enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että menee lesket ja avolesket sekaisin.
Leski on avioliiton kautta puolet omaisuudesta/asunnosta omistava osapuoli.
Avoleski ei omista välttämättä mitään.
-
Yritä jo ymmärtää, että avioehdon tehneillä leski ei omista yhtään mitään siitä asunnosta. Ei mitään. Nolla euroa.
Silti hänellä on tämä lesken asumisouäikeus, mikä on huutava vääryys.
Ei ole sitä asumisoikeuttakaan, vai kuka olisi niin hölmö että jos rajaa kaiken pois, niin jättäisi lastensa kiusaksi lesken asumisoikeuden.
Lesken asumisoikeutta ei voi rajata pois avioehdolla eikä testamentilla.
Koko lakipykälä on kohtuuton nykyaikana. Se on jäännös entisiltä ajoilta, jolloin maassa ei ollut sosiaaliturvaa ja kotoaan häädetty ihminen olisi joutunut kirjaimellisesti taivasalle. Lakia pitäisi pikaisesti muuttaa. Miksi kukaan ei ole puuttunut siihen? Laki pitää muuttaa sellaiseksi, että leski saa asua esim. 2 tai 3 vuotta. Siinä ajassa ehtii järjestää itselleen toisen asunnon. Kun on kyseessä ydinperhe ja asunto on aikanaan hankittu yhdessä, leski voisi saada asua 5 vuotta tai kauemmin, jos perillisille sopii. Itse olen pakosta elänyt yksin vuosikausia, koska tiedän, että yksi lapsistani ei kykenisi maksamaan perintöveroa eikä mitään asuntooni liittyviä kuluja. Mikään pankki ei lainaisi hänelle rahaa. Hän on sairas, pysyvästi työkyvytön ja ulosotossa. Joudun auttamaan häntä usein, vaikka itselläni on pienet tulot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että rahamiehet saa nuoria naisia vaikka jo ködet tutisee mutta luultavasti myös on rahaakin jotta lapsille jää rahaa maksaa perintöverot ja jälkisäädökset kunnossa.
Täytyy olla jo tosirakkautta jos 30 v menee naimisiin vanhan ukon kanssa jolla jo aikuiset lapset ja ainoa omaisuus ilman säästöjä joku asunto.
Ennen uusilla papeilla oli velvollisuus naida entisen papin leski. Eikös nämä varattomat pojat voisi naida isänsä hehkeen lesken?
Meillä ei ollut rahaa pesässä, asunto vain noin miljoonan euron arvoinen, johon siis leski jäi asumaan. Asunut on jo siinä luki 30 vuotta. Kovaa se oli 30 vuotta sitten, opintovelat ja pienet lapset , maksella perintöveroja tuosta 0,5 miljoonan euron talosta (lainalla maksettiin ja hernekeittoa lapsille syötettiin), jotta leski saa jäädä surujensa keskelle
Eikö se lasten isä osallistunut ruokamenoihin?
Meillä on selvyyden vuoksi tehty keskinäinen testamentti, joka takaa leskelle oikeuden omaisuuteen sekä asumisoikeuden kuolemaansa asti niin halutessaan. Testamentin mukaan lapset voivat vaatia vain lakiosansa puolison eläessä ja lasten puolisoiden oikeus omaisuuteen on rajattu pois . Omaisuus on kuitenkin sen verran mittava, että pyrimme tekemään perinnöstä mahdollisimman edullisen verotus huomioiden (ei Suomessa).
Asiat kannattaa suunnitella ja tehdä valmiiksi ennen kuolemaa, ettei perillisten tarvitse jäädä ihmettelemään saati tappelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on selvyyden vuoksi tehty keskinäinen testamentti, joka takaa leskelle oikeuden omaisuuteen sekä asumisoikeuden kuolemaansa asti niin halutessaan. Testamentin mukaan lapset voivat vaatia vain lakiosansa puolison eläessä ja lasten puolisoiden oikeus omaisuuteen on rajattu pois . Omaisuus on kuitenkin sen verran mittava, että pyrimme tekemään perinnöstä mahdollisimman edullisen verotus huomioiden (ei Suomessa).
Asiat kannattaa suunnitella ja tehdä valmiiksi ennen kuolemaa, ettei perillisten tarvitse jäädä ihmettelemään saati tappelemaan.
Suomessa on paljon lakipykäliä, joita ei voi ohittaa edes testamentilla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on selvyyden vuoksi tehty keskinäinen testamentti, joka takaa leskelle oikeuden omaisuuteen sekä asumisoikeuden kuolemaansa asti niin halutessaan. Testamentin mukaan lapset voivat vaatia vain lakiosansa puolison eläessä ja lasten puolisoiden oikeus omaisuuteen on rajattu pois . Omaisuus on kuitenkin sen verran mittava, että pyrimme tekemään perinnöstä mahdollisimman edullisen verotus huomioiden (ei Suomessa).
Asiat kannattaa suunnitella ja tehdä valmiiksi ennen kuolemaa, ettei perillisten tarvitse jäädä ihmettelemään saati tappelemaan.
Miten tää auttaa lapsia, jos sä kuolet ja ukkos menee uudelleen naimisiin? Ja ukkos kuoltua, se uus leski ei millään lähe pois siitä kämpästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunto jää leskelle, perintöverot menevät lapsille. Reilua?
Ei ole reilua.
Leskellä on vain asumisoikeus, perilliset omistaa asunnon. Onhan se ihan reilua.
Se ei ole reilua, kun nykyaikana moni asunto on kerrostaloasunto. Silloin tulee hyvinkin suuria taloyhtiön remonttikustannuksia ja moni perillinenon nykyään työtön (maan tilanne) ja varaton ja elää pienimmillä yhteiskunnan tuilla. Näille ihmisille lesken asumisoikeus on kauhea asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lesken asumisoikeutta ei voi rajata pois avioehdolla eikä testamentilla.
Koko lakipykälä on kohtuuton nykyaikana. Se on jäännös entisiltä ajoilta, jolloin maassa ei ollut sosiaaliturvaa ja kotoaan häädetty ihminen olisi joutunut kirjaimellisesti taivasalle.
Lakipykälä on vuodelta 1983. Kyllä silloin Suomessa oli jo ihan kohtuullinen sosiaaliturva. Mutta ko. lakia pitäisi kyllä muuttaa niin, että se ottaa paremmin huomioon asunnon (tai sen osan) omistavien perillisten oikeudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippakivileski, hemmetti, kyllä nyt jotakuta harmittaa!
Kuule, vois sinuakin hieman v-tuttaa, jos isäsi uusi vaimo päättäisi että jää asumaan isäsi 100% omistamaan asuntoon tämän menehdyttyä, ja SINÄ maksat siitä asunnosta silti perintöverot ja putkiremontit, samalla kun leski asustelee siellä vastikkeen hinnalla niin kauan kuin huvittaa. Et voi myydä asuntoa etkä itse muuttaa sinne, mutta kaikki korjauslaskut saapuu sun postilaatikkoon. Vieläkö olisi hauskaa?
Ehkä sun kantsii pysytellä väleissä sen tulevan leskin kanssa kyräilyn sijaan, niin hän haluaa muuttaa itse pois.
Asunto voi vuosien aikana mennä täysin pilalle, sillä eihän vieraalla leskellä (vanhemman uusi puoliso) ole kiinnostusta kohdella toisten ihmisten omistamaa asuntoa hyvin ja huolellisesti. Ja ikävää perillisille, jotka joutuvat maksamaan perintöveroa jostakin ennen kuin saavat perinnön. Pahimmassa tapauksessa perillinen kuolee onnettomuudessa tms ja hänen lapsensa joutuvat maksamaan vanhemmaltaan jäävästä "antiperinnöstä" vielä uuden perintöveron ilman, että hekään saavat mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on AHNEITA tämäkin palsta täynnä, jotka puolustelee et kyllä on oikeus asua, vaikka ei mitään omistaisi. EI PITÄISI OLLA OIKEUTTA. Te jotka puolustatte lesken asumisoikeutta, niin siinäpä sit maksatte isänne uuden vaimon putkiremontit.
Ei ne ole isän uuden vaimon putkiremppoja, vaan sun oman asunnon. Tietenkin sä pidät siitä huolta ja toivot myös leskenkin pitävän. Se putkiremppa pitäisi tehdä joka tapauksessa.
Järjestön kommentti. Tottakai perillinen olisi myynyt asunnon, jota ei käytä.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi perilliset joutuvat maksamaan esim. taloyhtiön remontit.
Ketjussa on selvästi enemmistönä hyväosaiset ja varoissaan olevat ihmiset. Minä taas ajattelen kaikkia niitä, joilla ei ole mitään ylimääräistä ja joiden talous on jo tällä hetkellä niukka, äärimmilleen venytetty. Ei ole mahdollista saada ylimääräistä rahaa mistään. Suomessa on jättityöttömyys ja jo vuosia on ennustettu, että tulevaisuudessa täällä on entistä vähemmän työpaikkoja. Joillakin on jo valmiiksi velkaa, ulosottoa tai muuta huolenaihetta. Päättäjien pitäisi vihdoin muuttaa näitä vanhanaikaisia lesken oikeuksia uusperheiden kohdalla. Oikeus asua voisi kestää pari vuotta. Toisaalta sekin on liikaa heikoimmassa asemassa oleville perillisille.
Vierailija kirjoitti:
Perintövero tulee ja pitää maksaa, vaikka leski pitää talon ja et saa senttiäkään. Velkaa joudut ottamaan perintöverojen maksuusi.
On paljon ihmisiä, joille pankki ei myönnä centtiäkään lainaa. Ihan työssäkäyviäkin. Työttömällä, kun ei ole vakuuksia, on vielä heikompi mahdollisuus saada lainaa perityn asunnon perintöveroon ja rmeonttikuluihin ja muuhun. Asunto, johon liittyy lesken oikeus asua epämääräisen pitkä aika (leski voi elää vielä 5 vuotta tai 40 vuotta), ei kelpaa lainan vakuudeksi pankille.
Kun lukee näitä ilkeitä kommentteja, tajuaa todellakin lesken asumisoikeuden lakipykälän tarpeellisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvalaisilla ihan tavanomaista että rupunen isä on 70-vuotiaana hurmannut 30-vuotiaan naisen vaikkei omaisuutta ole kuin kerrostaloasunto?
Oon vanha nainen mutta en tosiaan näe yhtään ikäistäni leskimiestä jonka juttuja ees jaksaisin kuunnella
" taas on kolmannen kerroksen huitukan vieraitten auto seissyt koko päivän vierasparkissa"
Voihan tämä aviopari olla molemmat saman ikäisiä, ei tarvita mitään valtavan ikäeron suhdetta.
Toinen kuolee 50-vuotiaana ja leski elää 100-vuotiaaksi, joten hän ehtii käyttää asumisoikeuttaan 50 vuotta. Siinä vaiheessa osa perillisistäkin on saattanut jo kupsahtaa.
Olen eri. Lisään tähän, että alkuperäisen perillisen lapsi joutuu myös maksamaan perintöveroa oman vanhempansa kuoltua ja tästälähin hänelle lankeaa asunnon kuluja (taloyhtiön isot remontit), hän ei todellisuudessa ole saanut yhtään mitään. Hänen tilanteensa on Nyky-Suomessa kauhea. Kaikki tietävät, että monta sataa tuhatta on vailla työtä ja inhimillistä elämää. Maan päättäjät eivät tiedä köyhyydestä ja rahattomuudesta mitään. Jos heille tulee vastaavat tilanne, että perii asunnon, muttei kuitenkaan peri, niin heillä riittää sitä ylimääräistä rahaa maksella turhasta vuosikausia.
Vierailija kirjoitti:
On täysin totta. Järkevä leski tosin muuttaa pois vapaaehtoisesti, mutta tunnen näitäkin tapauksia, joissa leski on päättäänyt tehdä puolisovainaansa lasten elämästä mahdollisimman vaikeaa ja monimutkaista. Asunnon poismyyntikin on mahdotonta, kun kukaan ei halua koko seutukunnan tuntemaa, vaikealuontoista ja juoruilevaa vanhusta kaupanpäällisinä.
Leskellä on tähän oikeus, ja tuskin monikaan jää asumaan kotiinsa syistä, joita mainitset vaan yksinkertaisesti haluaa jäädä asumaan kotiinsa. Kommentistasi paistaa henkilökohtainen katkeruus, ja toivon että opit puhuttelemaan vanhemmista ihmisistä vähän kauniimmin
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuota ei voi muuttaa niin että olisi kohtuullinen kaikille osapuolille?
Olen valmis äänestämään eduskuntavaaleissa sitä ihmistä, joka lupaa ajaa vanhan lain muuttamista. Jouduin avioliitossa kärsimään puolisoni saaman perinnön aiheuttamasta harmista. Se ei liittynyt leskeen, mutta muun henkilön oikeuteen asua puolisoni perimässä omakotitalossa. Perintöverot kyllä otettiin ja puolisoni opiskeli, meillä oli pienikokoisena syntynyt vauva. Silloisessa asuinmaassa ei ollut kattavaa päivähoitoa, että en voinut mennä työhönkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osoitatte hänelle toisen asunnon samoin kustannuksin. Käsittääkseni leski maksaa asumismenonsa tai yhtiövastikkeensa. Ei asuperikunnan rahoilla.
Miten tämä vastaa ap:n kysymykseen ?
Mikä sinulle jäi epäselväksi? Leskelle voi osoittaa vastaavan asunnon jolloin perikunta voi myydä perimänsä
Jos hän haluaa sinun osoittamisiasi, ja ainoa kriteeri että nimenomaan samoin kustannuksin. Mutta eipä taida noin olla. Et voi alkaa leskeä huijaamaan ja painostamaan.
Vierailija kirjoitti:
Joku ahnas leskilokki täällä ketjussa kärkkyy puoli-ilmaista asumista puolison lasten kustannuksella. Minäminäminä-ihminen. Normaalin ihmisen moraali ei kestäisi sitä, että loisii lähes tuntemattomien nuorten kukkarolla kenties jopa vuosikymmeniä, pitää olla aivan erityislaatuisen ahne hyväksikäyttäjä.
Mitä kiukuttelet , lakiin pertustuva oikeus
Miksi tuota ei voi muuttaa niin että olisi kohtuullinen kaikille osapuolille?