Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?

Jäin itse 42 v leskeksi. Omistimme puolisoni kanssa yhteisen talon. Lapset perivät tietysti isänsä osuuden ei puolet asunnosta. Lain mukaan olisin voinut jäädä asumaan taloon kunnes kuolo korjaa. Mielestäni se olisi ollut varsin itsekästä. Olisin pantannut lasten osuutta perinnöstä vuoiskaudet. Mielstäni tätä pitäisi jotenkin kohtuullistaa. Leski voi olla jopa nuorempi kuin lapset ja siten elinajan odote pidempi kuin lapsilla. Lapset eivät välttämättä saisi koko elinikänsä aikana perintöään käyttöön, kun nuori äiti-/tai isäpuoli elelisi tyytyväisenä 300 neliön lukaalissa.

Mihin tämä perustuu? Ennenmuinoin naiset eivät omistaneet mitään ja heidän vanhuus piti turvata?

Ei ole tätä päivää!

Sen nyt jotenkin vielä ymmärtää ettei ketään häädetä kodistaan, mutta kohtuutonta on se että pitää maksaa korkeat perintöverot ja putkiremontit, vaikka et hyödy siitä pahimmillaan 30 vuoteen yhtään mitään. Se voi jopa estää oman kohtuullisen elämänlaadun tai asunnon ostamisen. 

Pahimmassa tapauksessa lesken asuman ja sinun omistamasi asunnon arvo ei ole niiden remonttien väärti.

Ihan hirveä tilanne.

Mitä tapahtuu jos ei saa pankilta lainaa millä rahoittaa nuo remontit? Eikä ole mitään omaisuutta?

Kuka ne maksaa vai meneekö palkasta ulosottoa seuraavat 30 vuotta? Eli et pääse elämään omaa elämääsi ollenkaan. 

Ja yksi vaan tyytyväisenä elää pienillä asuinkuluilla loppuelämänsä.

Itse ehdin jo vastata myöntävästi nykyisen mieheni kosintaan koska asiaan perehtymättömänä kuvittelin että testamentilla ja avioehdollahan nämä asiat voi järjestää itselleen parhaimmalla tavalla. Mutta tämä lesken elinikäinen asumisoikeus sai minut muuttamaan mieleni, minä kun omistan talostamme 100%. eikä kukaan päiviensä määrää tiedä. Ehkä kuolenkin siinä määrin nuorena että lapseni joutuisivat odottamaan perintöään vuosikymmeniä. Ehkä mies ottaisi vielä uuden vaimon talooni.... Ihan hullu tilanne lapsilleni.

Tekoälyn vastaus:

Tilanne on kieltämättä oikeudellisesti ja taloudellisesti raskas niille perillisille, jotka omistavat asunnon, jossa leski asuu hallintaoikeuden turvin. Suomen laki suojaa lesken asumisen, mutta se ei ota huomioon perillisen maksukykyä suhteessa asunnon ylläpitokustannuksiin.

Tässä on selvitys siitä, mitä tapahtuu, jos perillisellä ei ole varoja tai lainansaantimahdollisuutta remonttien maksamiseen:

1. Kuka vastaa remonteista?

Lain mukaan kunnossapitokustannukset (kuten putkiremontti) kuuluvat omaiselle eli omistajalle, kun taas juoksevat kulut (vastike, sähkö, vesi) kuuluvat haltijalle eli leskelle. Jos kyseessä on taloyhtiö, yhtiövastike sisältää usein rahoitusvastikkeen remonttia varten. Koska perillinen omistaa osakkeet, hän on juridisesti vastuussa rahoitusvastikkeen maksamisesta taloyhtiölle.

2. Jos pankki ei myönnä lainaa

Jos et saa henkilökohtaista pankkilainaa remonttiosuuden poismaksuun, taloyhtiöissä on yleensä kaksi vaihtoehtoa:

Taloyhtiölaina: Useimmiten remontit rahoitetaan taloyhtiön ottamallalla yhteisellä lainalla. Tällöin sinun ei tarvitse hakea omaa lainaa, vaan maksat remonttia kuukausittaisena rahoitusvastikkeena.

Ongelma: Jos sinulla ei ole tuloja maksaa edes tätä kuukausittaista vastiketta, velka jää rästiin taloyhtiölle.

Jatkuu....

3. Mitä jos maksuja ei makseta?

Jos rahoitusvastikkeet jäävät maksamatta:

Taloyhtiö ottaa asunnon hallintaansa: Taloyhtiöllä on oikeus ottaa huoneisto hallintaansa (yleensä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan) ja vuokrata se rästien kattamiseksi. Tämä on kuitenkin monimutkaista, jos leskellä on lakisääteinen asumisoikeus. Ristiriitatilanteessa taloyhtiön oikeus saada saatavansa voi ohittaa lesken asumisoikeuden, mikä voi johtaa lesken häätöön.

Ulosotto: Jos taloyhtiö tai pankki hakee saataviaan oikeusteitse, ne päätyvät lopulta ulosottoon. Ulosotto voi viedä osan palkasta tai muista tuloista.

Asunnon pakkomyynti: Viimeisenä keinona asunto voidaan myydä ulosoton kautta velkojen maksamiseksi. Tällöin lesken hallintaoikeus yleensä säilyy rasitteena (eli asunto myydään niin, että leski saa jäädä sinne), mikä romuttaa asunnon myyntihinnan lähes olemattomaksi.

4. Voiko tilanteesta päästä pois?

Perinnöstä luopuminen: Jos perintöä ei ole vielä otettu vastaan, siitä voi luopua kokonaan, jolloin velvollisuudet siirtyvät seuraaville perillisille (esim. lapsillesi). Jos olet jo ottanut perinnön vastaan, tämä ei enää onnistu.

Asunnon myynti lesken kanssa: Paras ratkaisu on usein neuvotella lesken kanssa asunnon myynnistä. Jos leski suostuu muuttamaan esimerkiksi pienempään vuokra-asuntoon tai palvelutaloon, asunto voidaan myydä vapailla markkinoilla ja lesken hallintaoikeus hyvittää hänelle rahallisesti tai ostamalla hänelle uusi, edullisempi koti.

Lahjoitus leskelle: Joissain tapauksissa on taloudellisesti järkevämpää lahjoittaa omaisuusosuus leskelle, jos hänellä on varallisuutta hoitaa remontit, mutta tämä laukaisee lahjaveron.

Yhteenveto

Jos perillisellä ei ole rahaa, tilanne johtaa usein maksuhäiriömerkintöihin ja ulosottoon. Se on järjestelmässä oleva valuvika: omistat paperilla jotain arvokasta, mutta käytännössä se on vain suuri kuluerä, jota et voi hyödyntää tai realisoida.

Suosittelen olemaan yhteydessä Oikeusaputoimistoon tai perintöoikeuteen erikoistuneeseen juristiin, jotta voit selvittää, onko kohtuuttomuusperusteella mahdollista hakea muutoksia tai tehdä sopimuksia lesken kanssa.

Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän verottaja tekee myös lesken hallintaoikeudesta vähennyksen asunnon arvosta eli ei siitä perintöveroa makseta samalla lailla kuin jos omaisuus siirtyisi heti perillisellle.

Totta, mutta perinnön saajaa ei välttämättä kauheasti lohduta, että joutuukin maksamaan 16 000 euron perintöveron sijaan perintöveroa vain 11 000 euroa, jos omat rahat ovat vähissä eikä saa vielä senttiäkään perintöä käyttöönsä. (Tämä on oikea tilanne lähipiiristäni muutaman vuoden takaa.)

 

edelleenkin perijällä on ensin 2 vuotta maksuvapaata aikaa ja sen jälkeen voi tehdä 10 vuoden maksusuunnitelman verottajan kanssa.

Nykyisin on. Ei ollut vielä muutama vuosi sitten, kun kerrottu juttu tapahtui.

Mutsilla ja Faijalla on yhteinen tytär nimeltä Tytti. Mutsilla ja Faijalla on yhteisenä omaisuutena 200 000 euron asunto. Mutsi kuolee.  Tytti perii asunnosta puolet (arvo 100 000 e), Faijan omistukseen jää toinen puoli. Tytille tulee 8700 euron perintövero maksettavaksi, mutta sen maksamiseksi ei ole rahaa.

Faija on 70-vuotias, ja menee uudestaan naimisiin Jasmiinan kanssa. Jasmiina on 40-vuotias. Faija omistaa edelleen puolet asunnosta. Faija kuolee 71-vuotiaana. Tytti perii Faijan ja saa myös toisen puolen asunnosta omistukseensa. 

Tytti on nyt verottajalle velkaa 17 400 e, koska Faijalta peritystä omaisuudesta perintövero on myös 8700 e. Tytti neuvottelee verottajan kanssa, että maksaa verot pois 10 vuoden aikana. Korkoja ei ole huomioitu, eli kulut on 1740 e/vuosi.

Jasmiina jää asuntoon asumaan vielä 30 vuodeksi, asuntoon muuttaa myös Jasmiinan uusi puoliso Nico lapsineen. Taloyhtiöön tulee putkiremontti, jonka osuus tästä asunnosta on 35 000 e.  Taloyhtiö ottaa 10 vuoden lainan, ja rahoitusvastike on 3500 e/vuosi. Korkoja ei ole huomioitu. Putkiremppa on tuskin ainoa remontti 30 vuoden aikana.

Jasmiina maksaa yhtiövastiketta 300 e/kk. Tytti maksaa perintöveroa ja rahoitusvastiketta 436 e/kk. 

Koska Jasmiina asuu koko loppu elämänsä todella edullisesti, eikä tarvitse kantaa huolta taloyhtiön remonteista, voi Jasmiina sijoittaa esim. 300 e/kk toisaalle 30 vuoden ajan, ja saa kerättyä yli 100 000 euron omaisuuden. Jasmiina ja Nico ovat eläneet kivan ja huolettoman elämän.

Tytti sen sijaan on maksanut rahoitusvastiketta yhteensä kymmeniä tuhansia euroja, ja kun Jasmiina vihdoin kuolee, Tytti saa asunnon itselleen ja saa siitä myydessään 150 000 e.  Tytti maksoi elämänsä aikana perintöveroja ja asunnon rahoitusvastikkeita yli 50 000 eurolla, lisäksi asunnon arvo tippui vuosien varrella 50 000 e. Tytti menetti yli 100 000 e, eli vuosia köyhyysrajalla ja kuoli vuosi sen jälkeen kun Jasmiina oli kuollut. 

Oliko Tytti ahne lehmä?

P.S. Tytin Faijalla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä lesken asumisoikeus tarkoittaa. 

Jasmiina ja Nico on törkeitä lokkeja ja Faija oli idiootti.

Hyvän ystävän isä kuoli ja heti perään ystävä jäi työttömäksi. Juuri ennen isän poismenoa, oli taloyhtiöön tehty putkiremontti.

Itse vastike oli pieni, mutta yhtiölaina oli iso.

Asunto oli iso kolmio ja ystäväni ilmoitti hän muuttaa asuntoon asumaan, kun hän sen omistaakin, ei ollut varaa maksaa sekä puolikasta yhtiövastiketta ja yhtiölainaa pölus omaa asumistaan.

Leski ja ystövä kävivät pankissa ja kysyi onko tällä toisella oikeus tulla asuntoon. Lakimies sanoi kyllä ja voi heittää sutkin pellolle. Tämän tyttören vanhemmat olivat omistaneet asunnon ja perinnönjakoa ei tehty, kun äiti oli kuollut.

Iså meni naimisiin uudestaan, mutta avioehto suojeli omaisuutta.

Ystäväni sanoi saat asua ensi kuun loppuun

Vierailija kirjoitti:

Jasmiina ja Nico on törkeitä lokkeja ja Faija oli idiootti.

Oon samaa mieltä. Sen sijaan Tytti on saanut kaiken paskan niskaansa, mutta täällä palstamammat tuomitsevat sen ahneeksi. Terv. tekstin kirjoittaja

Vierailija kirjoitti:

Itse ehdin jo vastata myöntävästi nykyisen mieheni kosintaan koska asiaan perehtymättömänä kuvittelin että testamentilla ja avioehdollahan nämä asiat voi järjestää itselleen parhaimmalla tavalla. Mutta tämä lesken elinikäinen asumisoikeus sai minut muuttamaan mieleni, minä kun omistan talostamme 100%. eikä kukaan päiviensä määrää tiedä. Ehkä kuolenkin siinä määrin nuorena että lapseni joutuisivat odottamaan perintöään vuosikymmeniä. Ehkä mies ottaisi vielä uuden vaimon talooni.... Ihan hullu tilanne lapsilleni.

 

 

 Lahjoita talo lapsillesi ja jätät itsellesi hallintooikeuden, eli asut  elämäsi loppuun saakka siinä

Vierailija kirjoitti:

Mutsilla ja Faijalla on yhteinen tytär nimeltä Tytti. Mutsilla ja Faijalla on yhteisenä omaisuutena 200 000 euron asunto. Mutsi kuolee.  Tytti perii asunnosta puolet (arvo 100 000 e), Faijan omistukseen jää toinen puoli. Tytille tulee 8700 euron perintövero maksettavaksi, mutta sen maksamiseksi ei ole rahaa.

 

Faija on 70-vuotias, ja menee uudestaan naimisiin Jasmiinan kanssa. Jasmiina on 40-vuotias. Faija omistaa edelleen puolet asunnosta. Faija kuolee 71-vuotiaana. Tytti perii Faijan ja saa myös toisen puolen asunnosta omistukseensa. 

 

Tytti on nyt verottajalle velkaa 17 400 e, koska Faijalta peritystä omaisuudesta perintövero on myös 8700 e. Tytti neuvottelee verottajan kanssa, että maksaa verot pois 10 vuoden aikana. Korkoja ei ole huomioitu, eli kulut on 1740 e/vuosi.

 

Jasmiina jää asuntoon asumaan vielä 30 vuodeksi, asuntoon muuttaa myös Jasmiinan uusi puoliso Nico lapsineen. Taloyhtiöön tulee putk

Leskenoikeus ei toimi, kun asunnon on omistanut leski puolisonsa kanssa.

Lisäksi kun Tytti omistaa asunnon, hän voi myös muuttaa sinne

Vierailija kirjoitti:

Mutsilla ja Faijalla on yhteinen tytär nimeltä Tytti. Mutsilla ja Faijalla on yhteisenä omaisuutena 200 000 euron asunto. Mutsi kuolee.  Tytti perii asunnosta puolet (arvo 100 000 e), Faijan omistukseen jää toinen puoli. Tytille tulee 8700 euron perintövero maksettavaksi, mutta sen maksamiseksi ei ole rahaa.

 

Faija on 70-vuotias, ja menee uudestaan naimisiin Jasmiinan kanssa. Jasmiina on 40-vuotias. Faija omistaa edelleen puolet asunnosta. Faija kuolee 71-vuotiaana. Tytti perii Faijan ja saa myös toisen puolen asunnosta omistukseensa. 

 

Tytti on nyt verottajalle velkaa 17 400 e, koska Faijalta peritystä omaisuudesta perintövero on myös 8700 e. Tytti neuvottelee verottajan kanssa, että maksaa verot pois 10 vuoden aikana. Korkoja ei ole huomioitu, eli kulut on 1740 e/vuosi.

 

Jasmiina jää asuntoon asumaan vielä 30 vuodeksi, asuntoon muuttaa myös Jasmiinan uusi puoliso Nico lapsineen. Taloyhtiöön tulee putk

Ei Jasmiinalla ole tuohon asuntoon lesken asumisoikeutta, koska Tytti omistaa asunnosta puolet jo ennen kuin isä menee Jasmiinan kanssa naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jasmiina ja Nico on törkeitä lokkeja ja Faija oli idiootti.

 

 

Oon samaa mieltä. Sen sijaan Tytti on saanut kaiken paskan niskaansa, mutta täällä palstamammat tuomitsevat sen ahneeksi. Terv. tekstin kirjoittaja

Noin pitkän tekstin kirjoitit ja aivan turhaan, kun heti aluksi meni pieleen. Tässä skenaariossa kun Jasmiina ei saa lesken asumisoikeutta lainkaan (kuten useampi on tässä jo kertonutkin). 

Jos aikoo kritisoida lakia, kannattaisi tutustua siihen ensin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ehdin jo vastata myöntävästi nykyisen mieheni kosintaan koska asiaan perehtymättömänä kuvittelin että testamentilla ja avioehdollahan nämä asiat voi järjestää itselleen parhaimmalla tavalla. Mutta tämä lesken elinikäinen asumisoikeus sai minut muuttamaan mieleni, minä kun omistan talostamme 100%. eikä kukaan päiviensä määrää tiedä. Ehkä kuolenkin siinä määrin nuorena että lapseni joutuisivat odottamaan perintöään vuosikymmeniä. Ehkä mies ottaisi vielä uuden vaimon talooni.... Ihan hullu tilanne lapsilleni.

 

 

 Lahjoita talo lapsillesi ja jätät itsellesi hallintooikeuden, eli asut  elämäsi loppuun saakka siinä

Tai edes 1 % siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Itse ehdin jo vastata myöntävästi nykyisen mieheni kosintaan koska asiaan perehtymättömänä kuvittelin että testamentilla ja avioehdollahan nämä asiat voi järjestää itselleen parhaimmalla tavalla. Mutta tämä lesken elinikäinen asumisoikeus sai minut muuttamaan mieleni, minä kun omistan talostamme 100%. eikä kukaan päiviensä määrää tiedä. Ehkä kuolenkin siinä määrin nuorena että lapseni joutuisivat odottamaan perintöään vuosikymmeniä. Ehkä mies ottaisi vielä uuden vaimon talooni.... Ihan hullu tilanne lapsilleni.

Tämä juuri. Jotain muutoksia pitäisi tehdä nopeasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ehdin jo vastata myöntävästi nykyisen mieheni kosintaan koska asiaan perehtymättömänä kuvittelin että testamentilla ja avioehdollahan nämä asiat voi järjestää itselleen parhaimmalla tavalla. Mutta tämä lesken elinikäinen asumisoikeus sai minut muuttamaan mieleni, minä kun omistan talostamme 100%. eikä kukaan päiviensä määrää tiedä. Ehkä kuolenkin siinä määrin nuorena että lapseni joutuisivat odottamaan perintöään vuosikymmeniä. Ehkä mies ottaisi vielä uuden vaimon talooni.... Ihan hullu tilanne lapsilleni.

 

 

 Lahjoita talo lapsillesi ja jätät itsellesi hallintooikeuden, eli asut  elämäsi loppuun saakka siinä

Tuo pitää tehdä ennen avioliiton solmimista. Tai voi sen tehdä sen jälkeenkin, mutta silloin siihen tarvitaan puolison suostumus.

"Siten saa asunnon vapaaksi kun osoittaa toisen asunnon samoin kustannuksin."

Riittääkö, että osoittaa kädellään suurin piirtein siihen suuntaan, missä päin vapaa asunto sijaitsee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtäkää nyt, että keskustelun aihe äitipuolet ja isäpuolet. Eihän nyt  ( juuri ) kukaan ole omaa äitiä tai isää häätämässä pois.

Isäni on kuollut ja tietenkin   iäkäs äitini asuu lapsuudenkodissani niin kauan kunnes kuolee tai päätyy hoitolaitokseen. Tämä on enemmän kuin ok minulle ja veljelleni. 

Mutta tilanne olisi ihan toinen, jos talossa asuisikin leski, joka ei olisi oma äitini. Silloin ketuttaisi maksella yhtään mitään talon kuluja. 

 

Eihän sun tarvi niitä kuluja maksaa!

Ja en ymmärrä tätä vihaa vanhemman uutta puolisoa kohtaan. Isäsi/äitisi on rakastanut jotakuta ihmistä niin paljon, että on halunut naida hänet ja turvata hänelle asunnon kuoleman sattuessa.

Kannattaa nyt huomioida, että naimisiin voi mennä, vaikka alkava muistisairaus olisi hapertanut aivot tai esimerkiksi jos joutuu romanssihuijauksen uhriksi ja uskoo tosissaan 30 vuotta nuoremman kumppanin olevan rakastunut, vaikka tämä hakee avioliiton kautta hyötymistä. Ja toisaalta kaikki eivät aina ole tietoisia siitä, mitä seurauksia omilla toimilla on. Moni vanha ihminen tekee muitakin typeriä päätöksiä ihan vain ymmärtämättömyyttään, joutuu puhelinmyyjien huijauksien uhriksi, ostaa loma-osakkeita ja muuta vastaavaa.

Ja siinäkin tapauksessa, että kyse olisi aidosta rakkaudesta, on lesken asumisoikeus kohtuuton perijöiden kannalta. Eli joko asumisoikeudesta pitäisi luopua tai sitä pitäisi rajata, tai sitten perintöveroa ei pitäisi joutua maksamaan ennen kuin perinnön saa konkreettisesti haltuunsa. Nythän voisi käydä niinkin, että tuollainen toisen hallussa roikkuva perintö voi estää henkilöä saamasta sosiaaliturvaa. Vähän aikaa sitten oli juttu naisesta, joka omisti pienen maatilkun, ja yhtäkkiä Kela alkoi periä kymmenientuhansien eurojen verran maksettuja toimeentulotukia takaisin. Käytännössä jos henilö omistaa asunnon, hän ei olisi oikeutettu toimeentulotukeen. Eli jos perijä jää työttömäksi, voi käydä niin, että hän ei saa edes tarvittavaa minimielatusta kun lesken asumisoikeus menee kaiken edelle, eikä perijä voi myydä asuntoa pois.