Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?
Onko oikeasti totta että leski saa asua edesmenneen puolisonsa asunnossa ikuisesti (niin kauan kuin haluaa), vaikka ei omistaisi siitä mitään? Että perikunta joutuu odottelemaan jopa vuosikymmeniä ennen kun voi laittaa talon myyntiin tai että pääsee sinne itse asumaan?
Ymmärrän sen, ettei toista voi samantien heittää yhteisestä kodista pihalle, ei tietenkään. Mutta eikö joku esim 5v aikaraja olisi paljon järkevämpi?
Eihän tuossakaan ole järkeä, että jollakin ihmisellä on ikuinen hallintaoikeus taloon joka on täysin muiden omistuksessa.
Kommentit (809)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt on taas kommentteja sieltä sun täältä. Avo- ja aviopuolisot ovat kaksi aivan täysin eri asiaa. Aviopuolisoleskellä on oikeus perunkirjoituksessa ilmoittaa pitävänsä yhteisen kodin hallinnassaan ja siinä asuvansa. Piste.
Ja jos kiinteistö on merkitty 1:1 kuolleen puolison nimiin, tulee lesken hakea avio-oikeuden perusteella lainhuuto puolikkaaseensa, riippuen osituksesta.
Useat tekevät keskinäisen omistusoikeustestamentin. Täälläkin puhuttiin kaksinkertaisesta verotuksesta, ensin leski, myöhemmin lapset. Mutta leken puolisovähennys on 90.000 plus 20.000 eli yhteensä 110.000. UUden taulukon mukaan leski maksaa 200.000 euron perinnöstä vain 9.300€ perintöveroa. Eli jos on vaikka yhteinen omaisuus 400.000, on lesken tasinko 200.000 ja hän perii testamentilla toisen puolikkaan, niin perintövero on tosiaan vain 9.300.
Vierailija kirjoitti:
Juu u. Linkin takana tosiaan todetaan:
Jos joku kolmas omistaa asuntoa edes osittain, lain mukaista asumisoikeutta ei ole. Esimerkiksi uusperheessä on voitu luovuttaa vaikka 1/10 asunnosta ennen avioitumista vanhoille omille lapsille.
Tuo "ennen avioitumista" on nähdäkseni tuossa se ratkaiseva tekijä. Eli naimisissa ollessa ei enää auta, että lahjoittaa 5 % lapselleen, se olisi pitänyt tehdä jo ennen naimisiinmenoa. Jep jep.
Ei ole mitään merkitystä, koska lahjoitus tai myynti on tapahtunut. Merkitystä on vain omistussuhteista kuolinhetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?
Puoliso A on ostanut ja maksanut asunnon. Jää leskeksi,ja nai 76v iässä puolison B 25v. Ku puoliso A kuolee,puoliso B asuu tuossa asunnossa niin kauan kuin haluaa, vaikka seuraavat 50 vuotta eikä asia kuulu A:n perikunnalle.
Ja ottaa siihen uuden miehen asumaan, tekee sen kanssa lapsia jne. Perikunta tietysti ylläpitää asuntoa, korjailee kattoa, uusii salaojia jne.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt on taas kommentteja sieltä sun täältä. Avo- ja aviopuolisot ovat kaksi aivan täysin eri asiaa. Aviopuolisoleskellä on oikeus perunkirjoituksessa ilmoittaa pitävänsä yhteisen kodin hallinnassaan ja siinä asuvansa. Piste.
Kyllä, jos asunnolla ei ole muita omistajia kuin leski ja/tai vainaja. Hallintaoikeutta ei ole, jos on muita omistajia. Lisäksi, jos leskellä tai kuolinpesällä on omistuksessa toinen lesken asumiseen sopiva asunto samalla paikkakunnalla, se voidaan osoittaa leskelle. Asumistaso ei kuitenkaan saisi laskea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?
-
Tämä lesken asumisoikeus on täysi vääryys, kun se koskee sellaistakin asuntoa, josta se leski ei ole ikinä maksanut euroakaan ja josta hän ei ole koskaan omistanut yhtään osuutta.
Niin just mutta perillinen, joka ei ole myöskään omistanut tai maksanut asunnosta euroakaan, ansaitsee sen täysin.
No miksi isä/äitipuoli ansaitsee sen että lapsipuolet maksavat hänen asumisesta aiheutuvia kuluja (remontit, perintoverot,)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osoitatte hänelle toisen asunnon samoin kustannuksin. Käsittääkseni leski maksaa asumismenonsa tai yhtiövastikkeensa. Ei asuperikunnan rahoilla.
Miten tämä vastaa ap:n kysymykseen ?
Mikä sinulle jäi epäselväksi? Leskelle voi osoittaa vastaavan asunnon jolloin perikunta voi myydä perimänsä
Vıtut tuo vastaa mihinkään. Entäs jos leski ei suostu muuttamaan? Tuskin häntä voi siihen pakottaa edes minkään lain voimalla. Eli "ongelma" jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Tässä tositapahtuma: Mies oli naimisissa, mutta asuivat erillään, eivätkä olleet yhteydessä edes toisiinsa. Mies omisti asunnon ja hänellä oli 20 vuotta avopuoliso ja asuivat tässä asunnossa. Eivät olleet tehneet mitään kirjallisia sopimuksiaasumismahdollisuuksista.
Mies kuoi ja avovaimo asui asunnossa, mutta vain seuraavat kuukaudet. Tämä erillään asuva vihitty vaimo peri kaiken ihan kaiken ja piti myös omanaan. Avovaimo 65-vuotias joutui hankkimaan itselleen asunnon.
Miten voi olla näin?
Kuka menee parisuhteeseen toisen kanssa naimisissa olevan ihmisen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?
-
Tämä lesken asumisoikeus on täysi vääryys, kun se koskee sellaistakin asuntoa, josta se leski ei ole ikinä maksanut euroakaan ja josta hän ei ole koskaan omistanut yhtään osuutta.
Niin just mutta perillinen, joka ei ole myöskään omistanut tai maksanut asunnosta euroakaan, ansaitsee sen täysin.
No miksi isä/äitipuoli ansaitsee sen että lapsipuolet maksavat hänen asumisesta aiheutuvia kuluja (remontit, perintoverot,)
Ei nuo ole hänen asumisestaan aiheutuvia kuluja, vaan asunnon omistamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Useat tekevät keskinäisen omistusoikeustestamentin. Täälläkin puhuttiin kaksinkertaisesta verotuksesta, ensin leski, myöhemmin lapset. Mutta leken puolisovähennys on 90.000 plus 20.000 eli yhteensä 110.000. UUden taulukon mukaan leski maksaa 200.000 euron perinnöstä vain 9.300€ perintöveroa. Eli jos on vaikka yhteinen omaisuus 400.000, on lesken tasinko 200.000 ja hän perii testamentilla toisen puolikkaan, niin perintövero on tosiaan vain 9.300.
Näin oli mun vanhemmilla, yhteinen omistusoikeustestamentti. Melkein tuon suuruinen oli yhteinen omaisuus, asunto 50/50 plus sijoitukset. Tosin äidin sijoitukset olivat suuremmat, ja koska leski siis oli varakkaampi, hän sai pitää omaisuutensa ja maksoi n.170.000sta perintöveroa noin 5.500€.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tositapahtuma: Mies oli naimisissa, mutta asuivat erillään, eivätkä olleet yhteydessä edes toisiinsa. Mies omisti asunnon ja hänellä oli 20 vuotta avopuoliso ja asuivat tässä asunnossa. Eivät olleet tehneet mitään kirjallisia sopimuksiaasumismahdollisuuksista.
Mies kuoi ja avovaimo asui asunnossa, mutta vain seuraavat kuukaudet. Tämä erillään asuva vihitty vaimo peri kaiken ihan kaiken ja piti myös omanaan. Avovaimo 65-vuotias joutui hankkimaan itselleen asunnon.
Miten voi olla näin?
Ihan omaa saamattomuutta jos ei ole ottanut avioeroa. Aikaa olisi kuitenkin ollut se yli 20 vuotta.
Myöhäistä se oli kun kuolema yllätti 65-vuotiaan. Eivät olleet otteneet puheeksi, ja luultavasti mies sai verotuksessa helpotusta.
Eivät olleet ottaneet puheeksi että toinen oli heidän suhteensa aikana sen 20 vuotta naimisissa? Jos on tahallaan kusetettu verottajaa niin sittenhän se on ihan vaan karma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tulikin mieleeni, että pitää laittaa avioero vireille. Minulla on syöpä ja haluan, että 100% itse omistamani asunto menee perintönä minun omalle lapselleni niin, että hän voi halutessaan itse muuttaa siihen, tai myydä, jos tarve on.
Ei tarvitse laittaa avioeroa vireille. Myy osuus asunnosta lapsellesi, niin leskellä ei ole hallintaoikeutta, koska asunnolla on muitakin omistajia. Tai tee avioehto, jos puolisosi suostuu siihen.
Ei saa myydä ilman puolison suostumusta, on avioliittolaissa.
Puolison suostumus tietenkin tarvitaan. Tällainen järjestely voidaan tehdä vain, jos puoliso suostuu eli käytännössä luopuu lesken hallintaoikeudesta vapaaehtoisesti etukäteen. Joku voisi tällaisessa tapauksessa käyttää puolison tietämättömyyttä hyväkseen ja puoliso antaa hyväksynnän myynnille sinisilmäisyyttään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?
Puoliso A on ostanut ja maksanut asunnon. Jää leskeksi,ja nai 76v iässä puolison B 25v. Ku puoliso A kuolee,puoliso B asuu tuossa asunnossa niin kauan kuin haluaa, vaikka seuraavat 50 vuotta eikä asia kuulu A:n perikunnalle.
Kun kuvioihin tulee puoliso B niin B on elatusvelvollinen eikä ole enää tarvetta lesken asumisoikeuteen, eli talo on luovutettava perillisille.
Vain jos menevät naimisiin puoliso B:n kanssa.
Sitten kun leski kuolee niin B häädetään pois asunnosta, eikä
Typerää kutsua kahta eri henkilöä B:ksi.
Ensin on A, omistaa asunnon ja nai B:n. A kuolee. Sitten kuvioihin tulee C.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?
-
Tämä lesken asumisoikeus on täysi vääryys, kun se koskee sellaistakin asuntoa, josta se leski ei ole ikinä maksanut euroakaan ja josta hän ei ole koskaan omistanut yhtään osuutta.
Niin just mutta perillinen, joka ei ole myöskään omistanut tai maksanut asunnosta euroakaan, ansaitsee sen täysin.
Miksei ansaitsisi? Perillisillehän se kuuluu.
Se leski ON perillinen.
Ei ole perillinen, mutta voi olla osa perikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?
-
Tämä lesken asumisoikeus on täysi vääryys, kun se koskee sellaistakin asuntoa, josta se leski ei ole ikinä maksanut euroakaan ja josta hän ei ole koskaan omistanut yhtään osuutta.
Niin just mutta perillinen, joka ei ole myöskään omistanut tai maksanut asunnosta euroakaan, ansaitsee sen täysin.
Perillinen joutuu maksamaan perintöveron ja peruskorjaukset, kalliit putkirempat yms.
Eiköhän se leskikin omista osan ja olet täten vastuussa osasta kuluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku aikaraja tuossa pitäisi olla.
Tai sitten, että perillisten ei tarvitse maksaa perintöveroja, ennenkuin saavat kämpän haltuun tai jotain.
Nykyisellään on aivan järkyttävä laki. Perilliset ehkä kuolevat ennen leskeä.
Juu tuota kannatan kyllä, että menisi maksuun vasta kun leski on kuollut tai muutoin luovuttanut asunnon.
Perintöön kuuluu muutakin kuin se asunto.
Ja mites käy siinä tapauksessa, että leski elää pitempään kuin perilliset?
Vierailija kirjoitti:
"Se leski ON perillinen."
Leski ei ole puolisonsa perillinen eikä peri yhtään mitään.
Kyllä perii silloin jos lapsia ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan tiedä, mitä asunnolle tapahtuu, jos
- leski jää asumaan asuntoon yhtiövastikkeen hinnalla
- asunnossa on yhtiövelkaa esim. Putkiremontista
- perillisillä ei ole varaa maksaa perintöveroa, eikä etenkään putkiremonttia.
Mitä sitten?
Asunto myydään - mutta saako perilliset kuitenkin rahat - minne leski menee?
Teknisesti ottaen lesken ei tarvitse maksaa edes sitä yhtiövastiketta.
"Suhteessa asunto-osakeyhtiöön on vastikkeen maksuvelvollisuus mahdollisesta käyttöoikeudesta huolimatta siten aina osakkeenomistajalla. Näin ollen esimerkiksi perillisten ja lesken keskinäinen sopimus siitä, että leski vastaa kaikista yhtiövastikkeista hallinta-aikanaan, ei vapauta perillisiä vastikkeiden maksuvelvollisuudesta yhtiöön nähden."
Asuntoyhtiöön nähden asunnon omistaja on vastuussa vastikkeen maksamisesta. Se ei poista sitä, että lesken pitää vastata juoksevista asumiskustannuksista. Jos asuntoon kohdistuu pääomavastiketta, niin joidenkin tulkintojen mukaan lesken pitää vastata siitä yhdessä hoitovastikkeen kanssa käypään vuokratasoon asti.
Ei saa myydä ilman puolison suostumusta, on avioliittolaissa.