Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?
Onko oikeasti totta että leski saa asua edesmenneen puolisonsa asunnossa ikuisesti (niin kauan kuin haluaa), vaikka ei omistaisi siitä mitään? Että perikunta joutuu odottelemaan jopa vuosikymmeniä ennen kun voi laittaa talon myyntiin tai että pääsee sinne itse asumaan?
Ymmärrän sen, ettei toista voi samantien heittää yhteisestä kodista pihalle, ei tietenkään. Mutta eikö joku esim 5v aikaraja olisi paljon järkevämpi?
Eihän tuossakaan ole järkeä, että jollakin ihmisellä on ikuinen hallintaoikeus taloon joka on täysin muiden omistuksessa.
Kommentit (795)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tulikin mieleeni, että pitää laittaa avioero vireille. Minulla on syöpä ja haluan, että 100% itse omistamani asunto menee perintönä minun omalle lapselleni niin, että hän voi halutessaan itse muuttaa siihen, tai myydä, jos tarve on.
Ei sinun ole mikään pakko erota. Riittää että myyt/lahjoitat esim. 5 % asunnostasi lapsellesi. Silloin tulevalla leskelläsi ei ole siihen asumisoikeutta.
-
Väärä tieto sinulla, ei riitä.
Otin yhteyttä asianajajaan, jotta olisin tehnyt noin ja hän sanoi, ettei se riitä, että lahjoittaa osan asunnosta, vaan lesken asumisoikeus menee senkin ylitse.
Lisäksi lesken asumisoikeus ei koske vain sitä yhtä kyseistä asuntoa, vaan mitä tahansa muutakin asuntoa, jolla leski pystyy säilyttämään entisen asumistasonsa. Eli kuolinpesä
"Jos joku kolmas omistaa asuntoa edes osittain, lain mukaista asumisoikeutta ei ole. Esimerkiksi uusperheessä on voitu luovuttaa vaikka 1/10 asunnosta ennen avioitumista vanhoille omille lapsille."
https://www.veronmaksajat.fi/neuvot/henkiloverotus/perhe-lahjat-ja-peri…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on naimisissa, niin voiko tehdä mitään sen eteen, ettei leski voi asua lopun elämäänsä siinä. Testamentti?
Ei voi, ainoa keino on ottaa avioero.
Tai vielä parempi, miettiä jo etukäteen kenen kanssa menee naimisiin jos se puoliso kerran on niin vastenmielinen että haluaa toimia noin.
Vierailija kirjoitti:
Jos olivat naimisissa, niin hänellä on oikeus asua siinä. Avokille voi antaa kenkää.
Avokki perii vaikka asuisi muualla jos ei lapsia
Mieheni peri osakeasunnon jonka hänen isänsä yksin omisti. Leski asui asunnossa yli kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana asunnon arvokin laski yli puolet. Mieheni joutui vielä maksamaan yhtiön korjauskuluja kun leski ei suostunut maksamaan kuin vastikkeen. Joutui mummo lopulta hoivakotiin niin hänen lapsensa olivat vieneet kaiken arvokkaan irtaimiston (yleensä irtaimisto on jätettävä jakamattomana lesken haltuun) vaikka asunto-osake siirretäänkin perillisille. Mummon ripulipaskat oli kyllä jätetty seinätapetteihin!
Omalle leskivanhemmalleni sanoin vuosia sitten suoraan, ettei tämän tule avioitua uudelleen. Jep, kuulostaa ihan hirveältä ja määräilevältä ja kontrollifriikiltä, mutta minulla ei ole varaa maksaa perintöveroja ja pakollisia remontteja samalla kun joku toinen asuu asunnossa ja en voi sitä vuokrata tai myydä.
Tämän takia ei pitäisi omistaa mitään asuntoa, eteenkään tapauksessa että puoliso on ns. toista kierrosta eikä tulevien perillisten äiti/isä.
Pitäisi siis vain myydä asunto jollekin ja asua vuokralla siinä. Rahat on helppo sitten perillisten jakaa. Ehkä jopa lahjoittaa ajan saatossa lapsilleen osuuksia asunnosta (ennakkoperintönä) ja olla omilla lapsillaan vuokralla.
Problem solved.
Paitsi jos on paskoissa väleissä lasten kanssa koska uusi puoliso. Sitten tää kaikki on yhtä helvettiä säätää. Onneksi omat vanhemmat on myyneet talonsa ja eronneetkin vuosikymmeniä sitten, eivätkä omista yhtään mitään, joten perinnön tullessa ajankohtaisesti siellä joko on tai ei ole joku pieni määrä rahaa, mistä per perillinen ei paljoa edes kostu. Eipä tule riitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on naimisissa, niin voiko tehdä mitään sen eteen, ettei leski voi asua lopun elämäänsä siinä. Testamentti?
Ei voi, ainoa keino on ottaa avioero.
Onko tässä nyt se perinnönjako, että puolet joka tapaukessa kuuluu kuolleen vaimolle?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on keskinäinen testamentti, niin kukaan ei voi puuttua mihinkään🥰
Kyllä lapset saa lakiosan.
Onistusasunnot ovat hankalia. Mutta miten on vuokra-asunnon laita? Maksaako perillinen myös tämän vuokran jos vaikka äitipuoli nikottelee?
Vierailija kirjoitti:
Mieheni peri osakeasunnon jonka hänen isänsä yksin omisti. Leski asui asunnossa yli kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana asunnon arvokin laski yli puolet. Mieheni joutui vielä maksamaan yhtiön korjauskuluja kun leski ei suostunut maksamaan kuin vastikkeen. Joutui mummo lopulta hoivakotiin niin hänen lapsensa olivat vieneet kaiken arvokkaan irtaimiston (yleensä irtaimisto on jätettävä jakamattomana lesken haltuun) vaikka asunto-osake siirretäänkin perillisille. Mummon ripulipaskat oli kyllä jätetty seinätapetteihin!
No voi helvetin helvetti.
Kyllä intialaisilla/hinduilla oli hyvä tapa grillata leski samassa nuotiossa vainajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on keskinäinen testamentti, niin kukaan ei voi puuttua mihinkään🥰
Kyllä lapset saa lakiosan.
Huh, entä lapseton aviopari? Meneekö sisaruksille myös lakiosa? Kauhistus. Vai vasta molempien kuoltua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Noistahan usein on riitoja.
Tämän vuoksi lesken ei kannattaisi ottaa ketään kotiinsa asumaan, paitsi jos haluaa ongelmia uuden kumppaninsa ja perikuntansa välille.
Ai jos jää leskeksi niin pitää vaan tyytyä olemaan lopun ikänsä yksin? Toivon että ainakaan omat vanhempani ei sitä tee vaan toimivat sillä tavalla joka heidät tekee onnelliseksi, olkoonkin sitten että perikunta aikanaan siitä jotenkin kärsii.
Kai sitä nyt voi elää uuden kumppaninsa kanssa ilman avioliittoakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on naimisissa, niin voiko tehdä mitään sen eteen, ettei leski voi asua lopun elämäänsä siinä. Testamentti?
Ei voi, ainoa keino on ottaa avioero.
Tai vielä parempi, miettiä jo etukäteen kenen kanssa menee naimisiin jos se puoliso kerran on niin vastenmielinen että haluaa toimia noin.
-
Se leskeksi jäänyt puoliso voi olla vaikka pettänyt ja väkivaltaisena pahoinpidellyt vanhempaasi. Sinun pitää vain maksaa hänen asumisensa hänen loppuelämänsä ajan, vaikka seuraavat 50 vuotta. Onnea.
PS. Sillä leskellä on oikeus myös hallita asunnon irtaimistoa. Aika usein se vuosien kuluessa katoaakin, varsinkin arvoesineet.
"Höpö juttuja käytännössä. Jo seurustekumppani voi halutessaan hakea kuolleen omaisuutta vaikkei olisi ollut yhteinen osoite.
Ei siis edes avoliitto. "
Joo ei. Ei ole mitään olemassa mitään oikeutta seurustelukumppanin omaisuuteen jos tämä äkillisesti kuolee. Ei edes avoliitossa. Oma avopuoliso kuoli, sain vain hänen omaisuutensa eteenpäin myytäväksi ja lahjoitettavaksi kun vanhemmat eivät halunneet ja kaikki rahat, joita hänelle tuli kymmeniä tuhansia joka vuosi, menivät heille, vaikka minä hoidin tiliasioita. Että joo, kyllä varmaan olisi perunkirjoituksessa tullut puheeksi lakimiehellekin...
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tulikin mieleeni, että pitää laittaa avioero vireille. Minulla on syöpä ja haluan, että 100% itse omistamani asunto menee perintönä minun omalle lapselleni niin, että hän voi halutessaan itse muuttaa siihen, tai myydä, jos tarve on.
Niinkin tietysti voi tehdä, mutta jos asumisessanne ei mikään muutu, voidaan tuo avioero myöhemmin katsoa valeoikeustoimeksi. Niin että miksi et nyt siis elinaikanasi lahjoittaisi lapsellesi esim 10-90%?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni peri osakeasunnon jonka hänen isänsä yksin omisti. Leski asui asunnossa yli kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana asunnon arvokin laski yli puolet. Mieheni joutui vielä maksamaan yhtiön korjauskuluja kun leski ei suostunut maksamaan kuin vastikkeen. Joutui mummo lopulta hoivakotiin niin hänen lapsensa olivat vieneet kaiken arvokkaan irtaimiston (yleensä irtaimisto on jätettävä jakamattomana lesken haltuun) vaikka asunto-osake siirretäänkin perillisille. Mummon ripulipaskat oli kyllä jätetty seinätapetteihin!
No voi helvetin helvetti.
Kyllä intialaisilla/hinduilla oli hyvä tapa grillata leski samassa nuotiossa vainajan kanssa.
Jep, hinduisän pitkäaikainen entinen naisystävä oli kuulemma kylillä jutellut, että on oikeutettu puoleen omaisuudesta. Jos tulee vaatimaan, niin muistutanpa tästä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan tiedä, mitä asunnolle tapahtuu, jos
- leski jää asumaan asuntoon yhtiövastikkeen hinnalla
- asunnossa on yhtiövelkaa esim. Putkiremontista
- perillisillä ei ole varaa maksaa perintöveroa, eikä etenkään putkiremonttia.
Mitä sitten?
Asunto myydään - mutta saako perilliset kuitenkin rahat - minne leski menee?
-
Tiedämme.
Vastaus on, että leski saa silti asua siinä asunnossa yhtiövastikkeen hinnalla ja perillisten pitää maksaa putkiremontti ja asunnon muut kustannukset.
Tai itkeä ja maksaa. Jos ei pysty, joutuu myymään oman kotinsa sitten tai mennä velkajärjestelyyn tms.
Lakia todellakin pitää muuttaa.
Ehdottomasti. Putkiremontit yms. pitää laittaa yksin asukkaan maksettavaksi. Jos ei ole varaa maksaa niin muuttakoot pois.
Vierailija kirjoitti:
Onistusasunnot ovat hankalia. Mutta miten on vuokra-asunnon laita? Maksaako perillinen myös tämän vuokran jos vaikka äitipuoli nikottelee?
Taloyhtiö voi ainakin haltuunottaa osakkeen, jos laiminlyöntejä on liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on naimisissa, niin voiko tehdä mitään sen eteen, ettei leski voi asua lopun elämäänsä siinä. Testamentti?
Ei voi, ainoa keino on ottaa avioero.
Onko tässä nyt se perinnönjako, että puolet joka tapaukessa kuuluu kuolleen vaimolle?
-
Ihan missä tahansa tilanteessa. Vaikka olisi uusperheen liitossa täysin poissulkeva avioehto, joka on voimassa kuollessakin, leski saa asumisoikeuden ja kuolinpesän osakas, kuolleen puolison lapsi maksaa. Ehkä seuraavat 50 vuotta. Onnea.
Jos olivat naimisissa, niin hänellä on oikeus asua siinä. Avokille voi antaa kenkää.