Mistä eronneet 45+ löytävät uuden parisuhteen?
Miehet ja naiset vastauksia.
Itse olen 48v mies. Takana 20v parisuhde joka kariutui. Ei lapsia.
Baarit ja yökerhot ovat ilmeisesti menneen talven lumia. Niissä ei käydä enää.
Tanssia en osaa enkä opi vaikka olen sitä yrittänyt.
Tinderiä kokeilin, mutta oli toivotonta. Ei onnista.
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uteliaisuudesta miten muka pelkän ulkonäön perusteella voi päätellä julkisella paikalla vastaan kävelevän naisen olevan mahdollisesti sopiva? Muistuttaa liikaa Tinderiä. Uskallan pyytää naisen kävelylle yms. mutta ensin pitäisi olla joku yhteinen asia josta lähteä liikkeelle, esim. harrastus.
Näkyy livenä PALJON muutakin kuin ulkonäkö. Tukee ensivaikutelma, näkyy olemus, energiat ja esimerkiksi ryhti paljastavaa todella paljon. Paljon enemmän kuin joku Tinderin alaviistosta otettu huono kalakuva. Esimerkiksi Jenni Haukion voisin viedä (kaveri) kaffeille, Niinistölle en varmaan haluaisi liiemmin jutella. Olemus, katse jne. Jonne Aaron oli nuorena taasen niin koppavan näköinen, että en olisi halunnut jutella. Nyt, jos en ihan yksikseni viitsisi kahvia juoda, voisin vaihtaa pari sanaa. Vaikuttaa rennommalta. Päivi Räsästä en haluaisi edes kätellä.
<
"Uteliaisuudesta: etkö sinä aisti ihmisestä sitten yhtään onko lähestymisen arvoinen / oloinen?"
En ollenkaan. Sinäkin vain luulet niin, ja positioit ennakkoluulojasi toisen persoonallisuuteen. Ulkonäöstä voi toki vetää jotain negatiivisia suht luotettavia oletuksia (esim jos joku on selkeästi likainen tai muuten epäsiisti), mutta ei se pelkkä ulkonäkö ikinä herätä mielenkiintoa. Ei sitä näe onko ihminen fiksu, mukava, hauska, eikä etenkään ns faktuaalisia asioita kuten onko hän sinkku, lapseton, hetero...
Pelkän ulkonäön perusteella kiinnostuminen on mielestäni hyvin epäkypsää, sellaista yläasteikäisten ihastumista.
Samasta syystä on mielestäni hyvin turnoffia, jos joku mies kiinnostuu minusta pelkästään ulkonäön takia. Etenkin kun luonteeni on hyvin erilainen kuin millaiseksi useimmat sen ulkonäön perusteella olettavat (näytän kiltiltä prinsessa ruususelta mutta olen ennemmin cruella devil 😆).
T. Sivusta
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Vierailija kirjoitti:
Näkyy livenä PALJON muutakin kuin ulkonäkö. Tukee ensivaikutelma, näkyy olemus, energiat ja esimerkiksi ryhti paljastavaa todella paljon. Paljon enemmän kuin joku Tinderin alaviistosta otettu huono kalakuva. Esimerkiksi Jenni Haukion voisin viedä (kaveri) kaffeille, Niinistölle en varmaan haluaisi liiemmin jutella. Olemus, katse jne. Jonne Aaron oli nuorena taasen niin koppavan näköinen, että en olisi halunnut jutella. Nyt, jos en ihan yksikseni viitsisi kahvia juoda, voisin vaihtaa pari sanaa. Vaikuttaa rennommalta. Päivi Räsästä en haluaisi edes kätellä.
Uteliaisuudesta: etkö sinä aisti ihmisestä sitten yhtään onko lähestymisen arvoinen / oloinen? <
Vain äärimmäiset tapaukset, esim. järjetön määrä lävistyksiä, tatuointeja yms. voi rajata pois ensivilkaisulla. Naismakuni voi tiivistää sanaan naapurinainen. n. 70% sopivanikäisistä naisista on ulkonäön osalta sopivia. Tärkeintä on samalla aaltopituudella oleminen ja se on harvinaista.
"Uteliaisuudesta: etkö sinä aisti ihmisestä sitten yhtään onko lähestymisen arvoinen / oloinen?"
En ollenkaan. Sinäkin vain luulet niin, ja positioit ennakkoluulojasi toisen persoonallisuuteen. Ulkonäöstä voi toki vetää jotain negatiivisia suht luotettavia oletuksia (esim jos joku on selkeästi likainen tai muuten epäsiisti), mutta ei se pelkkä ulkonäkö ikinä herätä mielenkiintoa. Ei sitä näe onko ihminen fiksu, mukava, hauska, eikä etenkään ns faktuaalisia asioita kuten onko hän sinkku, lapseton, hetero...
Pelkän ulkonäön perusteella kiinnostuminen on mielestäni hyvin epäkypsää, sellaista yläasteikäisten ihastumista.
Samasta syystä on mielestäni hyvin turnoffia, jos joku mies kiinnostuu minusta pelkästään ulkonäön takia. Etenkin kun luonteeni on hyvin erilainen kuin millaiseksi useimmat sen ulkonäön perusteella olettavat (näytän kiltiltä prinsessa ruususelta mutta olen ennemmin cruella devil 😆).
T. Sivusta
...ei taas lainaus toimi. Mutta tosiaan vastaan, että millä helvatalla ihmiset ovat sitten iät ajat lähestyneet toisiaan baareissa ja sitä ennen tanssiladoissa? Ulkonäköä, olemusta ja vivahteita siinäkin katsotaan, samalla tavalla, kuin minä tuolla aiemmin sanoin jotakin, että kuinka uskaltaisi lähestyä kadulla, puistoissa jne. En nyt saa kiinni miten nämä mun kanssa eri mieltä olevat on sitten kumppanin löytäneet? Iranin suku haastatellut vaimon sukua ja vasta sen jälkeen on tavattu järjestetysti? En saa kiinni. Enhän minä voi tietää onko henkilö hetero, vapaa jne. ellen jutulle mene. Tutustumisvaihe. Vai luuliko joku, että vien suoraan kaupan hyllyjen välistä vihille?
"Vain äärimmäiset tapaukset, esim. järjetön määrä lävistyksiä, tatuointeja yms. voi rajata pois ensivilkaisulla. Naismakuni voi tiivistää sanaan naapurinainen. n. 70% sopivanikäisistä naisista on ulkonäön osalta sopivia. Tärkeintä on samalla aaltopituudella oleminen ja se on harvinaista."
Sama naisena. Asun maassa jossa vähintään 70%, todennäköisesti enemmänkin, miehistä on mielestäni "tarpeeksi hyvän näköisiä". Miten ihmeessä näistä valitsisin kiinnostavat, kun en tiedä heidän luonteistaan enkä elämäntilanteistaan mitään? Ehkä tuo neuvo sopii jollakin jolle esim joku alakulttuuri on tosi tärkeää, eli jos pitää olla vaikka punkkaripuoliso ja sellaisia näkee kerran kuussa, niin tekee järkeä lähestyä? Mutta kun ulkonäöllä ei ole niin väliä / suurin osa "kelpaa", ei sitä voi käyttää erottavana tekijänä.
"Mutta tosiaan vastaan, että millä helvatalla ihmiset ovat sitten iät ajat lähestyneet toisiaan baareissa ja sitä ennen tanssiladoissa? Ulkonäköä, olemusta ja vivahteita siinäkin katsotaan, samalla tavalla, kuin minä tuolla aiemmin sanoin jotakin, että kuinka uskaltaisi lähestyä kadulla, puistoissa jne. En nyt saa kiinni miten nämä mun kanssa eri mieltä olevat on sitten kumppanin löytäneet? Iranin suku haastatellut vaimon sukua ja vasta sen jälkeen on tavattu järjestetysti? En saa kiinni. Enhän minä voi tietää onko henkilö hetero, vapaa jne. ellen jutulle mene. Tutustumisvaihe. "
En minä väitä vastaan etteikö (iso) osa ihmisistä todellakin kiinnostu pelkän ulkonäön perusteella. Näinhän ne tekee, ja _itse_ en vain teini-iän jälkeen ole tätä ymmärtänyt yhtään. Kiinnostun ihmisestä kun tunnen häntä jonkun verran, eli pitää ensin olla jokin yhteys vaikka harrastuksen, työn, yhteisten kaverien tms kautta. Tai nettideiteissä, kiinnostava profiiliteksti ja keskustelu.
En millään jaksaisi mennä juttelemaan joka ikiselle kivan näköiselle miehelle selvittämään ihan perusasioita. Kun tiedän, että 99% ei lopulta kiinnosta minua luonteidensa / elämäntilanteensa takia. Olisi ihan turhaa hakuammuntaa, ja myös vaarallista, koska osa miehistä ottaisi sen varmana pildenä ja suuttuisi kun en annakaan kun kiinnostusta ei synnykään juttelun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
"Vain äärimmäiset tapaukset, esim. järjetön määrä lävistyksiä, tatuointeja yms. voi rajata pois ensivilkaisulla. Naismakuni voi tiivistää sanaan naapurinainen. n. 70% sopivanikäisistä naisista on ulkonäön osalta sopivia. Tärkeintä on samalla aaltopituudella oleminen ja se on harvinaista."
Sama naisena. Asun maassa jossa vähintään 70%, todennäköisesti enemmänkin, miehistä on mielestäni "tarpeeksi hyvän näköisiä". Miten ihmeessä näistä valitsisin kiinnostavat, kun en tiedä heidän luonteistaan enkä elämäntilanteistaan mitään? Ehkä tuo neuvo sopii jollakin jolle esim joku alakulttuuri on tosi tärkeää, eli jos pitää olla vaikka punkkaripuoliso ja sellaisia näkee kerran kuussa, niin tekee järkeä lähestyä? Mutta kun ulkonäöllä ei ole niin väliä / suurin osa "kelpaa", ei sitä voi käyttää erottavana tekijänä.
Miten valitset kiinnostavat? Jaa-a. Jos suomalaiset on näin onnettomia lähestymään toisiaan, niin alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi kukaan ei ikinä lähesty ja ulkomailla lähestytään heti kun maan kamaralle laskeudut. Missä stagella ihmisen pitää olla, pitää jotain blogia tai YouTube -kanavaa, että koetaan "aa no nyt mä tiedän tosta kaiken ja voin vihdoinkin lähestyä!" Ei helvetti tätä.
Vierailija kirjoitti:
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Mutta saako / saatko sitä kautta parisuhdetta? Tuleeko kukaan jutulle? Nättiä naista ei kukaan uskalla lähestyä, mikä ärsyttää
Vierailija kirjoitti:
...ei taas lainaus toimi. Mutta tosiaan vastaan, että millä helvatalla ihmiset ovat sitten iät ajat lähestyneet toisiaan baareissa ja sitä ennen tanssiladoissa? Ulkonäköä, olemusta ja vivahteita siinäkin katsotaan, samalla tavalla, kuin minä tuolla aiemmin sanoin jotakin, että kuinka uskaltaisi lähestyä kadulla, puistoissa jne. En nyt saa kiinni miten nämä mun kanssa eri mieltä olevat on sitten kumppanin löytäneet? Iranin suku haastatellut vaimon sukua ja vasta sen jälkeen on tavattu järjestetysti? En saa kiinni. Enhän minä voi tietää onko henkilö hetero, vapaa jne. ellen jutulle mene. Tutustumisvaihe. Vai luuliko joku, että vien suoraan kaupan hyllyjen välistä vihille?
Mun aikaisemmat parisuhteet löytyivät kaverinaisen kaverin kautta ja harrastuksesta. Tarkemmin ajatellen voisi toimia jonkinlainen parisuhdepalvelu, joka tekisi alkukarsinnan ja esittelisi mahdollisesti sopivia ihmisiä toisilleen. Eli kaverin kautta tutustuminen, mutta laajemmassa mittakaavassa.
"Missä stagella ihmisen pitää olla, pitää jotain blogia tai YouTube -kanavaa, että koetaan "aa no nyt mä tiedän tosta kaiken ja voin vihdoinkin lähestyä!" Ei helvetti tätä"
Ei helvetti tätä että ihmistä kiinnostaa toisen persoona, eikä pelkkä ulkonäkö? Se on sinusta järkyttävää? Minusta on "ei helvetti" jos sinulle tulee ainoastaan mieleen blogi tai some ylipäätään ainoina keinoina tietää jotain ihmisen persoonasta... Missä ihan normaali vuorovaikutus päivittäisessä elämässä?
Ps kukaan ei sanonut että pitää "tietää kaikki". Esim sinusta tiedän jo tuon viestin perusteella ettei kiinnostaisi ollenkaan tutustua tämän enempää.
Vierailija kirjoitti:
"Missä stagella ihmisen pitää olla, pitää jotain blogia tai YouTube -kanavaa, että koetaan "aa no nyt mä tiedän tosta kaiken ja voin vihdoinkin lähestyä!" Ei helvetti tätä"
Ei helvetti tätä että ihmistä kiinnostaa toisen persoona, eikä pelkkä ulkonäkö? Se on sinusta järkyttävää? Minusta on "ei helvetti" jos sinulle tulee ainoastaan mieleen blogi tai some ylipäätään ainoina keinoina tietää jotain ihmisen persoonasta... Missä ihan normaali vuorovaikutus päivittäisessä elämässä?
Ps kukaan ei sanonut että pitää "tietää kaikki". Esim sinusta tiedän jo tuon viestin perusteella ettei kiinnostaisi ollenkaan tutustua tämän enempää.
Samaa voi sanoa tästä kommentista. Kukaan ei ole sanonut, että reippaasti ihmisiin livenä tutustuva henkilö ei haluaisi persoonaltaan ja sielultaan itselle hyvää ihmistä.
Mikä tämä palstailijoiden homma on, että jos sanoo x, niin palsta huutaa "okei ja y:llä ei ole sinulle väliä!!!!!!!!! Selvä, olet idiootti, en halua jutella!!!!!" Tähän änkyröintiin ei törmää koskaan kasvotusten, ei koskaan. Jos sanoo, että juon nyt teetä, niin kukaan ei livenä huuda "etkö juo ikinä kahvia!!!! Vai niin!!! Tämä riittää kyllä tietämään sinusta tarpeeks i!" mutta palstalaisilta tämä mutkien veto suoraksi onnistuu. Todella erikoinen puhetyyli täällä osalla.
Itse meni eron jälkeen alastonmalliksi työväenopistolle. Johan alkoi vienti, melkein jokaiselta sain nuorta ja tiukkaa... noh, tiedätte mitä. Valitsin heistä kauneimman, ja nyt olemme olleet pari jo kolmen vuoden ajan!
Ihmisen persoonasta saa tietää, kun menee jutulle, tiedoksi niille, jotka ihmettelee millä ihmeellä voi edes päätellä onko henkilö sinkku, hetero jne...
Ap, voit hyvin lähestyä ihmisiä vaikka puiston penkillä tai ostarissa, Tinder onkin huono paikka. Kuin pussi päässä seuraa etsisi, kun tapaamiseen voi tulla miten eri ihminen tahansa, mitä netissä luuli.
Vierailija kirjoitti:
Viinanhuuruiset sinkkuristeilyt kuulostaa kamalalta. Tää on varmasti hankalampaa meille, keillä on pieni ystäväpiiri ja harrastukset yksilöharrastuksia tai suuntautuu jonnekin luontoon. Toki varmaan pakko kokeilla jotain laatikon ulkopuolelta jos haluaa edes yrittää tutustua uusiin ihmisiin.
Itsekin lenkkeilen ja luen ja kaveripiiri on pieni. Ymmärrän kyllä...
Yritin vain auttaa.
Ette te enää mitään partneria tarvitse. Tavaranne on jo kuivaa ja löysää sekä rinnat riippuvat
Vierailija kirjoitti:
Ette te enää mitään partneria tarvitse. Tavaranne on jo kuivaa ja löysää sekä rinnat riippuvat
Mene töihin!
Itse olen 45-v sinkkunainen ja kaipaan parisuhteeseen. Kyllä minua voi asiallisesti ja kohteliaasti lähestyä ihan arkisissa paikoissa. Kaupassa, kirjastossa, pysäkillä, museossa, tapahtumissa. Itse olen monta kertaa miettinyt uskaltaisinko jutella miehelle jossakin. Varsinkin jos on joku katsekontakti ollut. Eri asia sitten mitä sanoisi, sitä en minäkään osaa neuvoa. Ehkä hymyllä voi aloittaa ja katsoa tuleeko mitään vastakaikua. Ja pitää sitten ymmärtää, jos toista ei kiinnosta. Ei saa jäädä jankkaamaan. Tilannetajua pitää olla.
En tajua tätä valitusta, miten naiset on vaan rahan ja ulkonäön perään. Olin 27 vuotta exän kanssa ja se oli ruma ja rahaton. Ero tuli kun lopulta kyllästyin sen ankeaan luonteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ette te enää mitään partneria tarvitse. Tavaranne on jo kuivaa ja löysää sekä rinnat riippuvat
Täsmennötkö vielä, puhutko naisista vai miehistä siis? Kun miehillä samaa oman havainnon mukaan.
T Nainen
Veikkaan näiden olevan yksinäiselle miehelle samanlaista ajanhukkaa kuin yökerhot/k40 diskot yms. Naiset ovat kaveriporukassa ja siihen väliin on turha yrittää mennä.